:: INDEX
:: ESITTELY
:: KOIRAT
:: KISSAT
:: KASVATIT
:: PENTUJA
:: UUTISIA
:: LINKIT


:: Uutisia 2003 :: Uutisia 2004 :: Uutisia 2005 :: Uutisia 2006 :: Uutisia 2007 :: Uutisia 2008 :: Uutisia 2009 ::
:: Uutisia 2010 :: Uutisia 2011 :: Uutisia 2012 :: Uutisia 2013 :: Uutisia 2014 :: Uutisia 2015:: Uutisia 2016 ::
:: Uutisia 2017 ::



31.12.2008
Mukavaa vuoden vaihdetta kaikille! Ensi vuonna sitten, uusi vuosi ja uudet kujeet! :o)

30.12.2008
Kävimme agility-porukan kanssa siirtämässä esteet maneesiin, jossa nyt siis treenaamme koko kevään. Kivaa, että pääsee taas kunnolla treenaamaan. Tosin valitettavasti kontaktiesteitä ei saatu siirrettyä, mutta niitä voi sitten erikseen käydä treenaamassa kentällä, jos haluaa.

29.12.2008
Tänään käytiin vuorostaan kyläilemässä Sarin luona. Remu oli tietenkin mukana, ja keskusteltiin Sarin kanssa kaikenlaisista asioista.

Tuiskukin tuli lenkiltään ja kyllä Remu heti tiesi, ettei sille tätille kannattanut "isotella". Tuisku urahti kerran ja se riitti niin, että rauha oli maassa ja Remu kunnioitti tätiään.

Juuri kun oltiin lähtemässä, Sarin luokse tuli pitkäkarvainen mäyräkoira Sani omistajansa kanssa ja voihan että kun Remulla ja Sanilla riitti leikkimistä! :o) Ne pyöri yhtenä pallona lattialla! :o)

Kiitos Sari taas!

28.12.2008
Katja pyyteli meitä treenaamaan kanssaan ja ajattelin, että mikäpäs siinä, pienen tauon jälkeen on taas mukava aloittaa. Treenattiin maneesissa, missä tullaan nyt treenaamaan koko kevät sekä agilitya että tokoa.

Ensin otin Remun kanssa. Kuljeskeltiin vain ympäriinsä, Katja seisoskeli paikallaan tai liikkui, eli oli vähän kuin häiriönä. Remu vain nuuskutteli kun oli niin ihanan tuoksuista hevosen sitä.

Sitten mentiin Katjan luo, hyvin Remu meni, Katja syötteli Remulle nakkia. Sitten uudestaan ja hyvin meni. Sitten Katja vielä kopeloi Remua ja hyvin Remu antoi kopeloida itseään.

Sitten otin Remun kanssa lapasen tuonti-harjoituksia. Remu oli hihnassa. Aika hyvin välillä toi, mutta ne tuonnit tahtovat jäädä puolitiehen. Otin sitten niin, että oli kaksi lapasta ja aina kun Remu päästi toisesta irti, se sai toisen minulta. Ihan ok.

Vielä pari luoksetuloa, Katja piti Remua ja minä menin matkan päähän ja kutsuin, hienosti meni!

Tämän jälkeen minä otin Niilan ja Katja otti oman bordercolliensa Zenin (Tending Airborne) kanssa liikkeitä yhtä aikaa.

Minä otin Niilan kanssa seuraamista ja täyskäännöksiä. Hieman askelia myös taakse. Hienosti menivät, Niilalla oli tosi paljon energiaa! :o)

Kakeja, upeasti toimi! Tosin seisomisesta istumaan takkusi alkuun, mutta kyllä sekin sitten meni.

Luoksetulo niin, että käskytin seisomaan. Tosi hienosti seisahtui!

Sitten vielä liikkestä istuminen joka meni hienosti!

Tämän jälkeen otettiin yhdessä paikallaolot.

Ensin istuminen, tätä ei ollakaan Niilan kanssa tehty ja se olikin sen näköistä. Muutamaan kertaan Niila lähti perääni, mutta kyllä se sitten jäi kun vein sen aina uudestaan takaisin. Ensin minulla oli lyhyt matka, kävin palkkaamassa ja sitten aina pidensin. Ihan ok. Palatessamme Niila meni maihin, höh. Eikun istumaan ja vielä vähän aikaa.

Sitten otettiin paikallamakuu. Tämä meni hyvin!

Minä otin vielä Niilan kanssa yksin niin, että Katja katsoi meitä.

Otettiin ruutu, täydeltä matkalta. Ruudussa palkka. Niila meni ruutuun hyvin, tosin vasemmalta laidalta. Katja antoi vinkiksi, että voitaisiin ottaa ihan lyhyeltä matkalta ja pikkuhiljaa pidentää matkaa, että menisi suoraan ruutuun. Ja niin teimme ja menihän Niila suoraan!

Luoksetulo niin, että käskytin maahan. Meni yllättävän nopeasti jo maahan, mutta vieläkin saisi olla nopeampi. Katjalta saatiin taas vinkiksi, etten käyttäisi lelua palkkana, koska sen takia saattaa maahanmeno olla hidas. Okei, kokeiltiin naksulla ja kyllä se taisi toimia. Sitä siis nyt harjoitellaan.

Sitten vielä metallinouto niin, että Katja piti Niilasta ja kapula oli parin metrin päässä Niilasta ja minä taas vähän matkan päässä. Tosi hienosti toi! Mutta se kapulalle meno on hieman varovaista, joten siihen treenattiin erillistä kapulalle menoa. Eiköhän se siitä.

27.12.2008
Kinkkua ja laatikoita on tullut vedettyä taas koko vuoden edestä… Kyllä sitä nyt taas kelpaa odotellakin vuoden verran. :o)

Päätettiin tänään käydä "säästämässä" Tuurissa ja sitä ennen poikettiin Arjan, Oton ja Soolon luona näyttämässä miten Remu-poika on kasvanut ja miten Niila-mamma on kalju.

Kylläpä Niila oli iloinen Arjan nähdessään ja vielä iloisempi nähdessään Oton. Tosin Otto ja Soolo (sekä Niila) joutuivat autoon odottamaan, kun me muut käytiin sisällä juomassa kaffet ja pölisemässä kuulumiset. Ja vitsit kun Remulla oli mukavaa leikkiä Oton ja Soolon leluilla, kyllä riehumista riitti! :o)

Kiitos Arja ja nähdään taas!

Eikä vieläkään Niilalla näy juoksuja, nyt on kulunut jo 6,5 kk viimeisistä juoksuista.

18.12.2008
Ollaan käyty Rempan kanssa päivinä muutamina kylillä kuljeskelemassa ja tutustumassa liikenteen hälinään ja vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Tänäänkin oltiin ja oli vieläpä toripäivä. Kyllä se hyvin menee. :o)

15.12.2008
Hengissä ollaan, joulua valmistellaan. Ei mitään sen kummempaa. :o)

Venla voi hyvin!

Niila tiputtaa vieläkin karvaa, se on tosibikini-kunnossa. Juoksuja ei näy. Viime juoksuista jo 6 kk!!! :o) (Tavallisesti kun sillä on juoksujen väli 4 kk).

Remu kasvaa hurjaa vauhtia. Sillä on korvat vielä naruilla liimattuina. Aika hyvin on korvat jo asettuneet, mutta pidetään nyt vielä liimauksia, varulta.

Oonakin voi hyvin!

Ansalle odotellaan juoksuja… Hmm.

7.12.2008
Ja kun on kisailemisen makuun päästy niin… Tänään siis käytiin Kuopiossa, teemana kissanäyttely, misseilemässä Ansa.

Herätys jälleen klo 4.00, lähtö klo 5.00. HUH! Petrin sain houkuteltua mukaan ja Palokasta kyytiin hypähti Senja.

Näyttelypaikalla oma häkki kasaan ja Ansa sinne ja vuoroa odottelemaan. Ansaa hieman ujostutti taas alussa, mutta kyllä se siitä päivän mittaan reipastui.

Puolilta päivin oli Ansa vuoro, Senja esitti. Ansa kisasi ekaa kertaa avoimessa luokassa ja tavoitteena siis serti.

Tuomari kehui Ansaa kaikilta osin ja hyvin Ansa osasi esiintyä, vaikkakin tilanne hieman jännitti Ansaa. Mutta sertihän sieltä napsahti ja Ansa pääsi jopa tuomarin paras valintaan, jossa oli vain kaksi avoimen luokan naarasta, mutta toinen naaras vei voiton.

Kiva päivä jälleen! Kiitos Senja taas! :o)

6.12.2008
Ei tälläkään viikolla oikein päästy kunnolla treenaamaan, milloin satoi, milloin olin minä kipeä…

Mutta tänäänpä korkattiin Niilan kanssa agility-kisa-kausi pentujen jälkeen. :o) Tosin ei-vieläkään-kuuluvat-juoksut saattavat tulla sotkemaan kuvioita, milloin lie. Karvaa on kyllä lähtenyt ja pirusti! Ja lähtee edelleen.

Mutta siis, herätys aamulla klo 4.00 ja lähtö klo 5.00 Seinäjolle, koska kisa alkoi makseilla ja rataantutustuminen alkoi jo klo 8.00.

Ekalta radalta tuli 25 vp., ne hypyt tuottivat taas ongelmia… Ja kontaktivirhe tuli A:lta. Samoin tuli virhe pituudelta, kun Niila päätti loikata pois pituuden sivusta. Mutta ihanneaika alitettiin kymmenellä sekunnilla. :o) Rata meni muutenkin mukavasti ja jouhevasti. Tyytyväinen olen siis tuohon.

Toka rata olikin sitten toisenlainen. Kaksi ekaa hyppyä meni hyvin, mutta kun piti kääntyä putkeen niin Niila päättikin mennä suoraan olevalle hypylle. Että siitä hylkäys. Mentiin rata kuitenkin loppuun parin sähellyksen kera. No tästä taas jatketaan.

Mukana oli Sanni ja suomenajokoira Milka. Ekalta radalta heille tuli hylkäys kun Milka päättikin ennen ensimmäistäkään estettä lähteä rata-alueelta katsomaan vähän paikkoja. Sanni sai Milkan kuitenkin takaisin radalle ja sen jälkeen he tekivätkin muuten puhtaan radan! Harmi!!! Tokalta radalta tuli heille myös hylky Milkan taas karatessa sen toisen hypyn jälkeen.

Kiitos Sanni ja Milka matkaseurasta! :o)

2.12.2008
Käytiin treenailemassa agilitya Niilan kanssa.

Otettiin muutama hyppy ja kontaktiesteet, rengas ja pujo. Tehtiin jos jonkinlaista kiemuraa ja ihan hyvin meni. Alussa hypyt tuottivat ongelmaa, mutta kyllä se siitä alkoi sujumaan. Tyytyväinen olen.

Sitten Petri otti Remun kanssa ensin pientä luoksetulo-harjoitusta ja sen jälkeen hyppyjä niin, että rimat oli tietty ihan maassa. Tosi hienosti jätkä meni! :o)

Sitten otettiin Remulle vielä puomi ihan varovasti. Minä pidin Remua lyhyessä hihnassa ja muutenkin varmistelin ja Petri syötteli Remulle nakkeja ja houkutteli eteenpäin. Hyvin meni, vaikkakin hieman jännitti. Ei otettu kuin yksi kerta vain.

1.12.2008
Onnea Venlan H-pentueelle, jotka täyttävät tänään 5 vuotta! Onnea kovasti, onnea!

30.11.2008
Tänään oli Keuruun Joulumaa, jossa kennelkerhomme oli mukana Joulupukin silitettävien koirien sekä agility-näytöksen muodossa. Minä ja Niila olimme agility-näytöksessä ja Petri ja Remu puolestaan olivat katsojina ja ihmiset saivat silitellä Remua.

28.11.2008
Tämäkin viikko on vierähtänyt niin, ettei olla Niilan kanssa treenattu. Harmi! Se on kun on töissä aamussa ja sitten heti töiden jälkeen se alkaa jo olla niin pimeää, ettei ulkona juuri näe. Ja kun sitä sisätreenaus mahdollisuutta ei meidän kerhossa edelleenkään ole…

Tänään käytettiin Remu ekoilla rokotuksilla! Hyvin poika oli kun lääkäritäti tutki ja pisti rokotteen.

Hyvin menee myös Remun sisaruksilla, Frodolla ja Giiralla! Väliin ovat riiviöitä hekin ja tekemistä riittää! Treenaamaan ovat hekin jo päässeet, Giira agiltya ja Frodo pk-puolta, hienoa! Sekä tietenkin elämän perusjuttuja.

23.11.2008
Agility-treenit… Lumimyrskyssä… Paikalla minä ja Niila, Sinikka ja Nupi sekä Mari ja Manti.

Otettiin vain viisi hyppyä, jotka vaivoin pysyivät pystyssä. Siinä sitten mentiin erilaisin variaatioin jos jonkinlaista kiemuraa. Meikäläiselläkin oli niin paljon päällä, että juoksu oli vaikeaa… :o) No, saatiin kuitenkin jonkinlaiset treenit kumminkin.

21.11.2008
Tänään kävin Remun kanssa kaverini Annelin luona. Annelilla oli tyttärensä koiranpentu hoidossa, pitkäkarvainen collie tyttö Myrtti. Pari päivää nuorempi kuin Remu.

Ensin oltiin sisällä. Myrttiä hieman pelotti ja jännitti vilkas Remu. Remukin haukkui vähän, mikä entisestään pelotti Myrttiä. Remu tyytyi leikkimään kivoilla vierailla leluilla ja välillä kävi haistelemassa Myrttiä. Kyllä siinä tovi vierähti ennen kuin Myrtti kunnolla "lämpeni" Remulle ja johan siinä leikittiinkin! Täytyi jo mennä uloskin, oli meno sen verran hurjanlaista. :o)

Kiitos Anneli ja Myrtti, me tullaan taas.

20.11.2008
Tokoa Niilan kanssa, Terhikin oli Kassun kanssa. Terhi ja Kassu teki ensin, minä ja Niila sitten.

Otin Niilan kanssa ekaksi metallinoudon, ihan niin kuin aiemminkin, eli Terhi piti Niilaa. Tosi hyvin Niila toi kapulan!

Seuraamista, pitkät pätkät ja käännöksiä, juoksua ja hidasta. Hyvin menivät! Parissa kohtaa Niila jäi istumaan (ennakoi jotain), mutta tuli kyllä hyvin käskystä mukaan.

Ruutu, matka oli lyhyt ja ruudussa ei mitään. Ruutu oli tehty pienemmäksi kuin mitä tavallista. Niila meni haahuilemaan pariin otteeseen ruudun vasemmalle puolelle. Ajattelinkin, että onko sittenkin parempi, että ruudussa olisi koko ajan lelu tms., että koira menee sinne varmasti?? Että treenaa niin, että sinne olisi kiva mennä, kun siellä olisi aina jotain.

Noh, jätin ruutuun frisbeen, otin pisemmän matkan ja Niila meni upeasti ruutuun! Otin vielä muutaman kerran, että siellä oli koko ajan lelu palkkana ja ne meni hyvin. Välillä otin myös seisahduksen ja nekin meni hienosti!

Liikkeestä istumisen ja Terhi naksautti kun Niila istahti. Hyvin meni!

Tunnari parisen kertaa. Hyvin meni.

Sitten vielä kaket. Minä menin aika pitkän matkan päähän, kun tähän asti olen ollut korkeintaan n. kolmen-neljän metrin päähän. Terhi seisoi lähellä Niilaa ja naksautteli, kun Niila tekin oikein. En tiedä mikä siinä oli, mutta Niila paineistui tosi paljon niin, että muutaman vaihdon jälkeen meinasi lähteä hiipimään autolle. Minä vapautin tilanteen, kävin palkkaamassa Niilan ja vähän leikittiin.

Tehtiin kaket vielä uudestaan, nyt mulla oli naksu ja Terhi oli Niilan takana "liikkeenohjaajana". Muutamat asennonvaihdot otettiin, Niila oli vähän vielä kummissaan, mutta teki kuitenkin hienosti!

Ihan hyvä fiilis jäi näistä treeneistä! Kiitos Terhi taas avusta!

Terhin kanssa vielä ihailtiin keliä, illalla ja yön aikana oli satanut muutama sentti lunta, oli hieman usvaa ja aurinko vaimeasti paistoi pilven takaa. Ihanaa! Niin seesteistä, niin rauhallista! Itselläkin oli hyvä mieli. :o)

18.11.2008
Tokottamassa Niilan ja vähän Remunkin kanssa. Mukana oli myös Terhi ja hänen borderterrierinsä Kassu ja Peku.

Otin Niilan kanssa ekaksi metallinoudon. Terhi piti Niilasta kiinni ja kapula vähän matkan päähän Niilasta ja minä sitten menin jonkin matkan päähän, annoin Niilalle tuo-käskyn, ja Niila toi tosi upeasti! Jätin sen siihen.

Sitten pari kertaa hyppynouto, menivät hyvin! Etenkin tokalla kerralla Niilan kapulalle meno oli upea!

Sitten otin pienen seuraamisen, ok. Sitten askelia sivulle, ok.

Ruutu, eka täysi matka, ruudussa ei palkkaa. Taas Niila meni ruudun oikealle puolelle, haisteli, haahuili. Etsi siis palkkaa. No, eikun Niila takasi, matka lyhyempi ja nyt meni hyvin! Tarttee varmaan jättää palkka pois ruudusta kokonaan ja itse vain palkata. Otettiin vielä pari kertaa lyhyeltä matkalta, ja ne meni hyvin.

Maahanmenoja, ne on vielä aikas hitaita… Harjoitellaan siis.

Kakeja, meni ok.

Sit vielä tunnari pari kertaa, oikeilla kapuloilla. Ekalla kerralla Niila hieman pyöräytti väärää kapulaa suussa, mutta löysi hyvin oman, jonka taas pudotti suustaan, mutta otti heti takaisin. Niila on kyllä semmoinen väljäsuu että! Toi hyvin. Sitten vielä toinen kerta, ja nyt meni kohdalleen.

Terhi otti sitten Kassun kanssa ja sitten vielä minä otin Remun kanssa.

Otettiin sivulletuloa, seuraamista ja luoksetuloa. Hyvin menivät.

Sitten vielä Remu sai leikkiä Pekun kanssa. Ne olivat niin samankokoisia. :o) Remu taisi olla jonkin verran korkeampikin.

15.11.2008
Tänään taas tokoilemassa.

Otin Niilan kanssa ekaks ruudun. Ruudun takana oli palkka, lähetin Niilan täydeltä matkalta ruutuun, Niila meni hyvällä vauhdilla, mutta kiersi ruudun oikealta puolelta palkalle. Eli ei käynyt ruudussa lainkaan. Mikähän ihme siinä on, että pitää kierrellä. No, otettiin uudestaan ja nyt meni suoraan.

Sitten otin nopeita maahanmenoja takapalkalla, ihan ok.

Noutoa puukapulalla niin, että Petri piti Niilasta kiinni ja kapula oli metrin-kahden päässä Niilasta ja minä menin sitten muutaman metrin päähän ja annoin tuo-käskyn Niilalle. Petri päästi Niilan irti ja Niila toi kapulan tosi vauhdilla! :o) Tämä vielä pari kertaa ja sitten vaihdettiin metallikapula.

Pari ekaa kertaa ok, paitsi tokalla kerralla Niila pudotti kapulan, joten vielä kerran ja se oli hyvä!

Sitten otin vielä sivulletuloa, askelia ja seuruuta, ihan hyvin menivät.

Ja kakeja kanssa ja monta asennonvaihtoa, hyvin menivät.

Sitten otin lopuksi vielä pari ruutua, ekalla kerralla oli palkka ruudun takana. Nyt Niila meni hyvin. Ja vielä tokalla kerralla niin, että ruudussa oli nakkeja. Sekin meni hyvin.

Sitten vielä Remun vuoro.

Petri otti Rempan kanssa istumista ja maahanmenoa. Hiukkasen jo myös sivulletulon alkeita. Ja pienesti seuraamista. Hienosti jätkä meni! Hihnakäyttäytymistä myös, joka menee jo loistavasti. Sitten vielä pari kivaa luoksetuloa.

Harjasin Niilaa tänään ja lähteepä siitä jo karvaa. Venlasta lähtee myös. Voi tätä karvan määrää taas!

Illalla satoi tännekin ensilumi! Toivottavasti se nyt säilyy…

13.11.2008
Kävin Remun kanssa Elinan luona kyläilemässä. Elinalla ja Samilla on kaksi bortsua, Miki (Skydive Freeflying) ja Capo (Skydive Neptunus).

Ensin kun mentiin Remun kanssa sisälle, Remu oli sylissäni ja pojat saivat haistella Remun. Sitten laskin Remun lattialle ja tosi hienosti Remu sopeutui joukkoon. Miki on äreä Wanha Herra, joten se kyllä teki sen selväksi myös Remulle. Mutta Capon kanssa leikki sujuikin todella hurjastikin välillä. :o) Kyllä oli molemmat väsyneitä illalla.

12.11.2008
Mentiin agiliitelyyn, mut otettiin ihan ekaks Niilan kans toko-ruutu, kun Terhi oli sen tehnyt.

Ruudussa ei palkkaa ja matka oli täysi. Tosi hienosti meni! Niila seisahtui hyvin ja meni maahan hyvin. Lähestyin kokeenomaisesti, palkkasin nakilla ja tein loppuun asti myös kokeenomaisesti. Kutsuin Niilaa hieman "liioitellen" ja Niila tuli tosi hienosti. Seuruu oli hyvä. Ja siitä Niila sai frisbeen palkaksi.

Otin ruudun vielä pari kertaa täydeltä matkalta, ja arvasinhan tuon, että Niila ennakoi. Meni kyllä melki ruutuun asti ja minäkin taisin pysäyttää Niilan liian aikaisin, mutta meni toisella käskyllä hyvin ruutuun. Sitten otin ruutuun menon vielä lyhyemmältä matkalta ja meni hyvin.

Sitten agilityä. Alkoi olla jo pimeää, ja vaikka valot oli päällä, niin kyllä eka radan pätkä oli aikas sähläystä! Kyllä otti päähän! Mutta mentiin rata pätkittäin. Niila meni jotenkuten.

Tokalla kiekalla meni jo paremmin. Taisi myös johtua siitä, että ei menty kamalasti valoa päin, valo on meinaan aikas kirkas. Hypyt meni hyvin, niihin olen tyytyväinen.

Remppa oli myös mukana ja sille tehtiin ihan ekaks makkararinki. Annettiin treenikavereille nakkeja, ja ne siinä sitten syöttelivät Remua vuorotellen ja Remu tykkäs. :o)

10.11.2008
Käytiin treenaamassa Niilan ja Remun kanssa. Minä siis Niilan ja Petri Remun. :o)

Otin Niilan kanssa sivulletuloa ja seuraamista. Käännöksiä ja askelia. Ihan hienosti meni.

Sitten otin kerran liikkeestä istumisen, joka meni hienosti, joten mitä sitä enempää…

Luoksetuloa. Ensin niin, että jätin maahan, kutsuin, käskin seisahtua, tosi hienosti meni! Frisbee-palkka lensi Niilan taakse. Sitten jätin seisomaan, kutsuin, käskin maahan, mutta se maahanmeno on edelleen hieman hidas. Sitten otin leikkimielellä, heittelin frisbeetä, kutsuin, ja käskin lähellä maahan, ja välillä muuten vain käskin maahan. Aika ok, mutta nopeampi sais olla. Harjootellaan…

Sit vielä kaket, jotka meni hyvin.

Petri ja Remu puolestaan opettelivat hihnakäyttäytymistä, joka meni hyvin. Sitten otettiin luoksetuloa, joka meni myös hyvin.

7.11.2008
Remu
tykkää leikkiä enemmän Niilan kanssa. Vaikka Venlakin välillä käy, mutta kun Venla on vanha ja vähän hidas Remun makuun… :o)

Kissat ovat jo onneksi jäämässä Remulta rauhaan, vaikka välillä vähän pitää koittaa. Etenkin Ansaa…

Laitoin Linkit-sivulle linkin Frodon kuva-albumiin, on hienoja kuvia! Kiitos Pirkko! :o)

6.11.2008
Tänään taas hieman tokotusta Niilan kanssa.

Otin noutoja, paljon noutoja. Metallinoutoja, hyppynoutoja ja tasamaanoutoja tavallisella kapulalla. Ihan hyvin menivät, tehtiin normaalisti ja tehtiin reippaasti ja leikkimielellä. Jätettiin hyviin suorituksiin.

Ruutua, ensin ruudussa oli palkkana nakkia. Hienosti Niila eteni, meni ruutuun oikealta sivulta ja melkein suoraan nakeille. Minä menin sitten ruutuun Niilan kanssa leikkimään. Sitten toisen kerran samalla lailla. Nyt meni suoraan ruutuun ja vauhti ja seisahtuminen käskystä ok. Frisbeellä leikittiin hetki.

Sitten ruutu vielä niin, ettei ruudussa ollut mitään. Vauhti meinasi hiipua, mutta meni kuitenkin, ennakoi pysäytyksen ja pysähtyi juuri ruudun etulaitaan. No, käskytin kuitenkin maahan, ja kävin hakemassa Niilan pois.

Otettiin ruutu vielä pari kertaa lyhyemmältä matkalta. Ekalla kerralla vauhti meinasi hiipua, mutta kun Niila oli ruudussa heitin frisbeen ruudun taakse. Tokalla kerralla oli vauhdikas lähettäminen ja taas heitin frisbeen. Siihen oli hyvä jättää kun meno oli vauhdikas.

Sitten otettiin vielä sivulletuloa ja sivullaoloa, hyvin menivät.

4.11.2008
Onnea Oona, 9 vuotta jo! Ei uskoisi. :o)

Kävin tänään yksikseni treenaamassa (Petri kun on yövuorossa ja nukkuu).

Ensin otin Niilan. Otettiin metallinoutoa, ja aika monta kertaa, en edes laskenut. Nouto on Niilan mielestä todella kivaa, joten sitä voi ottaa reippaasti vaikka Niila vähän paineistuisikin.

Otettiin siis noutoa ihan leikkimielellä. Hyvin lähti ja hyvin toi. Välillä meni rumasti kapulalle, mutta kun huomatuin niin meni paremmin. Tosin sitten Niila vain pyöritteli sitä ensin maata pitkin, ennen kuin otti suuhunsa. Ja lopussa alkoi vauhtikin hiipua takaisin tullessa. Mutta jätettiin se sitten onnistuneeseen suoritukseen kaikin puolin.

Luoksetuloa. Jätin Niilan seisomaan, menin vähän matkan päähän ja kutsuin. Niila tuli hyvin, käskin maahan, ja Niilan maahanmeno oli aikas hidas. Sitten otin vain niin, että leikittiin patukalla ja vaikka Niila oli tosi lähellä minua, käskytin sitä maahan ja palkka ja vapaa. Johan alkoi maahanmeno olla nopeaa. :o) Sitten otin vielä pari kertaa ihan läpijuoksuna ja heitin vielä patukan taakseni.

Pientä ja lyhyttä seuraamista, jossa oli täyskäännöksiä. Nyt sujui paremmin, eikä Niila ollut moksiskaan. Otettiin vielä askelia sivuille, eteen ja taakse. Hyvin nekin menivät!

Sitten otin vielä tunnarin, luonnon kepeistä vain. Hienosti Niila etsi, löysi ja toi. Ei edes pureskellut. Meinasin jättää siihen, mutta Niila oli sen näköinen että vielä kerran, joten otettiin sitten. Hyvin meni toinenkin kerta!

Sitten laitoin Niilan autoon ja otin Remun ulos. Kunhan kuljeskeltiin ja palkkasin aina kun Remu tuli kutsumatta luokse. Tosin se on jo siihen niin hyvin oppinut, että se kulkee jaloissa koko ajan. :o) Pantakin laitettiin eikä se haitannut Remua lainkaan.

Sitten päästin vielä Niilan sekä Venlan ulos juoksemaan ja kyllä taas vauhtia riitti.

Laitoin myös kuvia kuva-albumiin, käykeehän kattomassa. Laitoin myös pikkusiskoni Annelen ottamia kuvia Venlasta (päiväyksellä 9.9.2008), niitä kuvia ei voi katsoa nauramatta. Ilmeet kertovat, eleet puhuvat… :o))

3.11.2008
Käytiin aamupäivällä koko konkkaronkka koulutuskentällä.

Minä otin ensin Niilan kanssa seuraamista ja sen jälkeen pienesti luoksetuloa.

Niila hieman paineistui seuraamisen täyskäännöksissä kun niitä vain jankattiin ja jankattiin, joten otin sitten kivaa luoksetuloa. Lähinnä läpijuoksuna, mutta myös pari kertaa niin, että käskin Niilan maahan (kun ensin olin heittänyt lelun ja sitten kutsuin).

Sitten laitoin Niila vähäksi aikaa autoon ja otettiin Remu ulos.

Otettiin Remun kanssa pientä luoksetulo-harjoitusta, minä pidin kiinni ja Petri juoksi vähän matkan päähän ja kutsui. Hienosti Remu meni!

Sitten Petri otti Remun kanssa ihan pientä seuraamisen alkua, eli yhden-pari askelta vain, nakki kädessä "imuttaen". Hyvin Remu seurasi nakkia. :o)

Petri laittoi Remulle kaulapannan, eli opeteltiin kaulapannan käyttöä. Ihan hienosti Remu meni myös panta kaulassa.

Petri leikki Remun kanssa myös vetoköydellä, jonka olivat saaneet Seppälän Riikalta (mä olen kade…). Vetivät sitä hetken, kunnes Petri heitti köyden vähän matkan päähän ja tosi hienosti Remu toi köyden takaisin Petrille. Sitä tekivät pari-kolme kertaa.

Sitten vain käyskenneltiin ja aina kun Remu meni Petrin luo (kutsumatta), Petri palkkasi namulla.

Sitten taas koiran vaihto, eli Remu autoon ja Niila ulos.

Nyt otin kivan ruutuunmenon. Ensin siellä oli patukka. Meno oli tosi hienoa! En käskenyt pysähtymään vaan menin palkkaamaan Niilan ruutuun. Sitten jätin pallon ruutuun, lähetin, taas hienosti eteni, seisautin (Niila ei nähnyt palloa) ja menin ruutuun palkkaamaan ja vapautin.

Vielä kerran ruutu niin, ettei ruudussa ollut mitään, taas hieno eteneminen, seisahtui hyvin ja meni maahan hienosti. Etenin kokeenomaisesti ja juuri ennen ruutua heitin Niilalle patukan ja palkkasin ruudussa. Jäi hyvä mieli!

Hyppynouto Hyvin hyppäsi ja nouti, ja kivasti meni kapulalle.

Metallinouto. Sekin meni hyvin. Tosin ekalla kerralla kapulan tuonti oli hieman vaisua, joten uudestaan ja nyt kun Niila otti kapulan suuhunsa, lähdin Niilaa karkuun ja johan tuli vauhtia.

Vielä kaket, nekin meni hienosti! Matka on vielä aika lyhyt, mutta varmistellaan ensin ja lisätään matkaa sitten.

Lopuksi päästettiin koirat kaikki ulos, Venlakin oli siis mukana. Käytiin pienenpieni lenkki, jonka aikana Niila ainakin neljästi kävi ojassa uimassa… :o)

Tänään alkaa taas pitkästä aikaa meikäläisellä iltavuoroviikko. Johan sitä on oltukin viisi viikkoa putkeen pelkässä aamuvuorossa. Ja kyllä se näkyykin, meinaan aamulla sitä herää viimeistään seitsemältä…

Käytiin vielä Petri, minä ja Remu kaupungilla katsomassa liikenteen ja ihmisten hälinää. Remulla oli tosi jännää, piti ihmetellä kaikkea.

2.11.2008
Kävin pitämässä agility-koulutusta ja sitä ennen kerkesin hieman ottaa Niilan kanssa tokoa.

Otettiin seuraamista ja käännöksiä. Hyvin meni!

Kaukoja, ja nekin meni nyt hyvin.

Luoksetuloa, ensin pysäytin sen seisomaan. Hyvällä vauhdilla tuli ja seisahtui hienosti! Sitten otin lyhyemmällä matkalla niin, että jätin Niilan seisomaan, kutsuin ja käskin maahan. Hieman oli hitaanlainen maahanmeno, joten uusiksi vielä lyhyemmältä matkalta. Sujui ihan ok.

Vielä liikkeestä istuminen joka meni ok.

Sitten vedin muille treeniä ja vielä koulutuksen jälkeen otin Niilan kanssa puomin ja A:n kontaktia. Hyvin sujuivat. Jäi hyvä mieli molemmille, kun treenit sujuivat ja intoa oli tarpeeksi! :o)

29.10.2008
Tänään oltiin piiiiitkästä aikaa agility-treeneissä. Kerhon koulutuskentällä on myös uudet valot, joita piti tietenkin testailla (ihan senkin takia kun treenit oli iltapimeässä). Hyvin toimi, tosin valaistus saisi olla parempi. Mutta se on vasta alkutekijöissään, että parannusta on varmaan tulossa.

Tehtiin Niilan kanssa kiva rata. Hypyillä rimoja tuli alas jonkin verran, saattoi johtua siitä pienestä hämärästäkin, ja keinun Niila ohitti ihan tuosta vain. Taisi se olla niin pimeässä kulmassa, ettei se sitä nähnyt. Kontaktit meni ihan kivasti!

Ja tietty Remukin oli matkassa mukana (ja Petri). Kivat ihmiset saivat hipelöidä Remua ja kiltit koiratkin vähän saivat haistella.

Muutoin menee ihan kivasti. Niila ja Venla jopa leikkivätkin välillä keskenään ulkona. Ja Remukin haluaisi kovasti mukaan, mutta se leikki on vielä liian rajua Remulle. Ja Remu jahtaa silloin tällöin kissoja, joka täytyy kyllä kitkeä siltä pois.

27.10.2008
Kylläpä on hiljaista… Vaikka vain kaksi koiranpentua lähti. Ja yksi isokoira palasi takaisin. Nimittäin Venla.

Tosi hyvin tulevat Venla ja Remu toimeen keskenään. Niilan täytyy tosin hieman vahtia, ettei Remulle "käy mitenkään", mutta tosi hyvin menee! Ja kissat saavat olla hieman rauhemmassa. :o) Suuren suuri kiitos äidille ja isälle Venlan hoidosta!!

Me Petrin kanssa liimattiin tänään Remun korvat. Ei eilen illalla enää jaksettu Sarin kanssa. Mutta mikäs siinä kun homma toimii näinkin.

Ansan "ehkäisypillerit" ovat muuten toimineet. Ei mourua ei. Tosin ihan välillä saattaa jotain "olla tarjolla", mutta se häviää aika äkkiä.

26.10.2008
Tänään oli sitten vuorossa pentujen luovutus, niisk. Minä pakkasin aamupäivällä auton täyteen eläimiä ja itseni ja suuntasin auton nokan kohti Palokkaa. Mukana oli siis myös Ansa, koska Senja halusi vuodattaa siitä verta. :o)

Ensin treffasin Senjan Palokankeskuksessa, josta Senja otti Änsän huomaansa. Sitten jatkoin pienen matkan Sarille. Siellä olikin sitten sellainen touhu ja tohina koko päivän. :o)

Pennut lähtivät illansuussa koteihinsa korvat liimattuina ja lelut sun muut tavarat ja tarvikkeet mukana.

"Pikku-Liisi", joka tätä nykyä tottelee nimeä Giira, lähti Suonenjoelle harrastuskoiraksi. Ja "Iso-H" eli Frodo lähti Espooseen kauan kaivatuksi harrastuskoiraksi myös. Molemmissa perheissä on ennestään ollut koiria, mutta tällä hetkellä nämä riiviöt ovat perheen ainuita koipia.

Minä lähdin sitten viimeisenä Niilan ja Remun kanssa, Ansa otettiin mukaan taas Palokankeskuksesta ja ajeltiin iltapimeällä kotiin.

Takki oli tässä vaiheessa jo aika tyhjä. Kyllä oli haikea olo.

Mutta saivat pennut kyllä tosi hyvät kodit ja miellyttävät omistajat. Hei hei Giira, hei hei Frodo! Pidetään yhteyttä! Muistakaa, että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.

Kiitos Sarille tästä "työrupeamasta", jatketaan samaan malliin. Ja kiitos kaikille niille ihmisille, jotka kävivät meillä pyörittelemässä pentuja, että saatiin niistä sosiaalisia koiranalkuja!

Tein muuten iskä-Otolle myös oman sivun, jonne pääsee Kasvatit sivun kautta klikkaamalla Oton virallista nimeä. Näin säilyy kuva ja info myös isä-papasta!

Ja vielä siis Ansaan palatakseni, Ansastahan otettiin verinäytteet, FeLV ja FIV testit, jotka molemmat olivat negatiiviset. Samoin otettiin sienitesti iholta. Ja laitettiin mikrosiru ja rokotukset. Nämä siis lähinnä tulevaa pentuprojektia varten.

Kiitos myös sinulle Senja! Mikä on köyhän, on yhteistä. Näinhän se. ;o)

Että kun yhdestä pentu-hommasta pääsee, niin toinen jo kolkuttelee ovella. :o) Mutta onneksi on mahtavat kasvattajat tukena ja turvana! Kiitos!

25.10.2008
Tänään otin Niilan kanssa vähän tokoa.

Seuraamista, joka meni aika hyvin. Tosin aika lähellä kuonoa sai nakkia käyttää, että seuraaminen olisi ollut hyvän tiivistä. Jospa se siitä nyt taas pikkuhiljaa lähtee.

Sitten otin metallinoudon, hyvin lähti, otti nätisti ja toi, mutta jäi hieman liian kauaksi edestä, joten sitä täytyi korjailla. Otin vielä toisen kerran, taas meni ok, mutta tuonnissa oli sen verran hidas vauhti, että lähdin Niilaa karkuun. Ja luovutuskin oli nyt parempi.

Ruutu. Ruudussa oli nakkia palkkana. Niila meni hyvin ruutuun, ihan vasemmasta reunasta tosin ja suoraan palkkaan. Vauhti oli aika kohtalainen. Sitten toisen kerran ja nyt meni paremmin. Sitten vielä kolmannen kerran ja ruudussa oli palkkana frisbee, juostiin ruudusta pois, käännös ja vauhdilla lähetin ruutuun. Hyvin meni. Vielä taisin ottaa kerran, joka meni myös hienosti.

Kaukoja, ne olikin ihan hukassa. Kyllä Niila kaikki asennot teki, mutta aika vaisusti. Ja mun piti olla aika lähellä. No, treenaamaan vaan. Tästä treenistä jäi aika vaisu maku suuhun, mutta jospa se taas tästä, kunhan tämä pentu-elämä rauhoittuu.

24.10.2008
Tänään tulee kuluneeksi tasan 16 vuotta siitä, kun haettiin Milla. Kylläpä se aika menee…

Nyt on tänä viikonloppuna edessä Niilan pentujen luovutus, eikä siihen pentujen luovutukseen totu ikinä… No, jäähän meille yksi. :o)

21.10.2008
Tänään ostin painavan, keraamisen vesikupin, koska vanha oli mennyt rikki. Eiköhän nyt pysty pitämään vesikuppia lattialla niin, ettei vesi ole pitkin lattioita.

Ja täytyy tosiaan vielä ihmetellä pentujen energiaa, miten ne jaksaakaan mennä ja touhuta, huh! Itse katsoo ihmetellen sitä töhötystä ja menoa silmät pyöreinä. Hyvä vaan, että tekemisen halua piisaa!

19.10.2008
Tänään käytiin jälleen Sarilla ja siellä oli pennuille varattu pentutestaus.

Tosi mielenkiintoinen testaus olikin! Testauksen suorittivat Jyväskylässä asuvat Hanna Heinonen ja Oona Tuormaa. Tällä parilla on uusi, Jyväskylässä toimiva "koira-liike", Koirakeskus Doggie. Oikein mukavia ihmisiä.

Eka testi suoritettiin Sarin työkkärissä. Huoneen täytyi siis olla sellainen, jossa pentu ei ole aiemmin käynyt. Itse sain olla huoneessa mukana seuraamassa testiä, eikä minun tarvinnut edes mennä piiloon, mikä oli aika yllättävää.

Hanna siis toimi pennun kanssa ja Oona tarkkaili ja kirjaili tapahtumia ja pennun reaktioita ylös.

Ensin oli vuorossa "Pikku-G", sitten "Pikku-Liisi" ja viimoisena "Iso-H". Kaikki meni hyvin, jonkin verran oli joissain kohdissa samanlaista, joissain taas eroavaisuuksia.

Näiden jälkeen oli toisen testin vuoro, joka suoritettiin Sarin suihkuhuoneessa/saunassa (eli toinen paikka, missä pennut eivät olleet ennen käyneet). Sinne testaajat ensin laittoivat leluja, esineitä sekä ruokaa pitkin lattiaa. Huoneessa oli tosi hämärä valaistus.

Oona meni vessanpytylle jalat ristissä istumaan, minä laitoin pennun oviaukosta sisään ja Hanna sulki oven ja laittoi kellon käyntiin. Pentu oli siis "yksin" Oonan kanssa huoneessa ja Oona kirjaili mitä pentu teki viiden minuutin ajan. Tässä osiossa pennut testattiin samassa järjestyksessä kuin ekassa.

Testeissä osoittautui mm., että narttu on mielistelijä, mutta puree kuitenkin "vaivihkaa" sormia, eli kovin on Narttumainen. Puremisella koittaa päästä niskan päälle, ellei siihen puututa. Narttu on myös erittäin vilkas, vilkkain kaikista kolmesta.

Toinen uros, "Pikku-G" on taas näistä pennuista itsenäisin mutta kontaktinhaluisin. Tämä uros on myös aika vilkas. Tarvitsee lyhyttä ja napakkaa treeniä.

"Iso-H" puolestaan on Cool Jätkä. Sitä ei hetkauta juuri mikään. Kipeää syliin nuolemaan kasvoja, eli toisaalta myös tuolla tavalla koittaa ottaa valtaa. Kuningasjätkä, jolla pitää olla sopivanlainen omistaja, ettei ala törttöillä. Itsenäinen nuuskija, josta saa jäljelle oivan koiran.

Tämän testin perusteella teimme lopullisen päätöksen, että "Pikku-G", alias Remu jääpi meille!!! :o))) Remu jää Petrin harrastuskoiraksi. Kivaa! Olen tosi iloinen, että tästä Niila-Otto-yhdistelmästä meille jääkin yksi jälkikasvu kotiin kasvamaan!

(Kahdelle muulle pennulle on myös tulossa oma sivu, julkaisen ne kunhan on kaikki tiedot selvillä.)

18.10.2008
Pitkästä aikaa vapaapäivä kaikesta, enkä tehnyt mitään. :o) Paitsi tietenkin tarpeelliset hommat. Ja hieman otin Niilan kanssa tokotusta, seuraamista vain lähinnä. Hyvin meni nakki kädessä imuttamalla.

Pennelit kyllä jaksavat riehua, mistä ihmeestä sitä virtaa riittääkään?! Ulkonakin mennään kuin mitkäkin viitapirut. Tuossa on ihan meidän tonttia vastapäätä pienenpieni metsäntynkä, jonne on helppo mennä ja jonne Niila aina yleensä menee tarpeilleen. Ja pennut loikoottavat perässä sen minkä töppöjaloistaan pääsevät! On se kyllä ihanan näköistä menoa! :o)

17.10.2008
Hurjan paljon onnea Ansalle! 1 vuotta tuli täyteen, naisen ikä! :o))

16.10.2008
Tänään puolestaan kävivät Riikka ja Jari, mukana oli myös Jojo-mummo (Bordefame Talk Oth Town) ja Touho-setä (Pikkupaimenen Golden Legend). :o) Turinaa riitti taas yllin kyllin.

Valokuvattiin myös pentuja, urokset etenkin olivat liian yli-virkeitä kuvaamiseen, vaikka kuinka odoteltiin niiden väsymistä. Laittelen kuvia kunhan kerkiän…

Mukavaa kun kävitte!!!

15.10.2008
Arja käväisi tänään täällä penneleitä katsomassa vielä, ennen kuin ne "lentävät pesästä". Tykkäsi kyllä kovasti. :o)

Ja Otto ja Niila tapasivat pihalla ja kyllä olisi uusi pentue ollut heti tulossa (taas), jos Otolta olisi kysytty… Niila ei ollut ihan samaa mieltä.

14.10.2008
Tänään jälleen Sarilla ja pentujen TNS-tulokset oli vihdoin tullut. Eli narttu on TNS-kantaja, urokset terveitä. Eikähän tuo TNS-kantajuus tule millään lailla vaikuttamaan narttuun, eli ihan normaalia elämää saa tyttö viettää! :o) Paitsi tietenkin jalostusta ajatellen täytyy uros sitten olla terve tältä osin.

12.10.2008
Tänään käytiin jälleen Sarin luona ja mukavaa oli! Räsäsen Minnakin tuli kuvaamaan pentuja, kiitos hänelle, sekä apu-joukoille! Kuvia laittelen tänne, kunhan saan ne Sarilta.

11.10.2008
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Ulkona kun ollaan ja kutsutaan pentuja luokse, niin "Pikku-Liisi" ja "Pikku-G" kyllä tulevat aika hyvin, mutta "Iso-H" menee täysin vastaiseen suuntaan! Oikea jästi! :o)

Ja tosi avoimia ovat pentuiset vieraita kohtaan. "Pikku-G" on se, joka puree käsiä eniten, "Pikku-Liisi" tulee hyvänä kakkosena perässä. Nämä kaksi ovat muutenkin aikalailla kimpassa, leikkivät siinä missä tappelevatkin kaksistaan. "Iso-H" taasen viihtyy aikalailla omissa oloissaan, mutta on taas ihmisiä kohtaan sosiaalisempi.

Ansa on lopetellut kiimaansa. Tarttee aloittaa sille pillerit, jotka (toivon mukaan) estävät kiimaan tulon. Laitoin myös Pentuja-sivulle jo alustavaa tietoa tulevasta (tai ei siellä oikein mitään vielä ole…)

8.10.2008
Nyt on nukuttu yöt varsin rauhassa kaikki, kun eräs mouruaja saa rauhassa olla vierashuoneessa. :o)

Pennut kasvavat hyvin. Ovat tosi rohkeita, kun vieraita on käynyt. Menevät syliin ja tutustuvat hetkessä. Tokihan vieras haju ensin oudoksuttaa, mutta sitten vaan menevät ja tutustuvat. Ulkonakin alkavat olla jo niin rohkeita, että menevät sinne minne nenä näyttää, eli tarkkana saa itse olla.

Laitoin jo Kasvatit-sivulle myös täydennystä. Näillekin pentusille on tulossa kyllä vielä omatkin sivut sitten, jahka saan aikaiseksi.

6.10.2008
Ansa
aloitti nyt sitten kiimansa! Olenkin jo pari iltaa sitä kuunnellut, että nytkö, ja viime yönä ja tänä aamuna totesin silmät ristissä että kyllä. Onneksi se ei ihan koko yötä huutanut ja viimeöinen rankkasade peitti osan mouruamisesta alleen, mutta kyllä se silti valvotti jonkin verran.

Ja päivällä se on kaameaa katsella kun kissa tarjoaa itseään jokaiselle mikä liikkuu… Pennut ovat saaneet siitä oivan purulelun. ;o) Mutta on kyllä ollut pakko laittaa Ansa vessaan, että siitä on edes jotain jäljellä.

Senjalta tuli jälleen kerran hyviä ohjeita, Kiitos Senja!

Eli nyt alkaa myös Ansalle itämaisen kissan pentue-suunnitelmat. Ajankohta on vielä hieman avoin, samoin uros. Mutta lisätietoja antaa Senja: orifame@gmail.com

Pakko laittaa vielä tähän Senjan aikoinaan lähettämä kuva, joka kertoo paljon…



5.10.2008
Yksinhuoltaja vapaalla. Tänään olikin oikein teho-treenit Niilalla, tokoa sekä agilitya.

Meitä pyydettiin Niilan kanssa "opetusmateriaaliksi" Keuruulla pidettävään toko-koulutusohjaajakurssille joten päätin, että mennäänpä vain.

Tässä onkin itsellä mennyt melkein koko viikko sairastellessa, ensin oli mahatautia, ripulia ja oksennusta sekä kuumetta, ja nyt on flunssaa ja kuumetta, mutta jotain haluttaisi tehdä jo.

Otettiin Niilan kanssa avoimen luokan liikkeitä, seuraamista, luoksetulo, liikkeestä seisominen ja alokasluokan hyppy vielä päätteeksi.

Kurssin johtaja Salme Mujunen toimi liikkeenohjaajana ja saatiin hyvää palautetta niin Salmelta kuin oppilailta.

Mutta kyllä näki, ettei Niilan kanssa olla tehty mitään vähään aikaan… Oli vähän hakemista. Ja samaan aikaan toisaalla kentällä olevat agility-treenit veivät Niilan huomion sinnekin. Mutta tästä on taas hyvä jatkaa, kunhan itsekin paranee.

Tokoilun jälkeen mentiin vielä agility-radan pätkä, ja sehän menikin aikas hienosti! Hypyt oli matalalla rengasta lukuun ottamatta, eikä sieltä tippunut juuri yhtään rimaa. :o)

Pennut ovat reippaita ja aktiivisia pikku-bortsuja. Vesikupissa oleva vesi on tosi mielenkiintoista, etenkin jos sitä on myös lattialla. Sitä on pentujen mielestä jännää latkia niin kupista kuin sieltä lattialta. Sitten on koko keittiö ja osa eteistä pieniä märkiä tassunjälkiä täynnä, kun vettä on pitkin poikin, vaikka sitä olisi tosi vähänkin.

Ja ruoka uppoaa hyvin neljä kertaa päivässä ja Niila jaksaa vielä imettää. Tosin nyt alkaa jo olla yksinhuoltajalla "uupumisen" merkkejä, eli välillä täytyy urahdella, jos pennut tissille halajavat. Ja hyvin pennut leikkivät leluilla, leluihin ne on aika helppo saada kiinni.

4.10.2008
Suuntasimme jälleen auton nokka kohti Palokkaa ja siellä käytettiin pupsit klinikalla silmätarkastuksessa, ja kaikkien silmät olivat ok!

Sitten vielä Sarin luokse näyttämään pentujen riehumista. :o)

3.10.2008
Tänään otettiin pentulaatikko kokonaan pois ja pennuilla on käytettävissä iso pentuaitaus koirien huoneessa. Tokihan ne saavat vapaasti muuallakin sisällä juoksennella myös.

2.10.2008
Taas on viikko vierähtänyt noin vain ja pennuille on ikää tullut jo 5 viikkoa. Ulos osaavat tehdä tarpeensa hienosti, mutta sattuu sitä vielä sisällekin.

30.9.2008
Tänään siis poikettiin Sarin luona. Kylläpä oli trio todella vauhdikkaalla päällä kun kantokopasta pääsivät ulos!

"Iso-H" näytti Sarille, miten iso poika menee! Kaksi pienempää vielä oli hieman vielä unten mailla, mutta Niila terävänä äippänä kävi ne herättämässä. Ja meno oli sitten aivan hurjaa! :o))

Aikansa riehuttuaan ipanat sammahtelivat, joten Sari sai tutkia jokaisen pennun rauhassa.

29.9.2008
Kyllä oli tosi vaikea herätä aamulla töihin, kun oli pitkä viikonloppu takana. Niin mukava reissu, mutta kuitenkin väsyttävä.

Tänään oli Keuruun Seudun Kennelkerhon toto-juoksu.

Ensin ajattelin, että mulla on viisi koiraa, joista kukaan ei oikein ole toto-juoksu kunnossa. :o) Mutta kun Niilalla näyttää tuota virtaa jo olevan sen verran, oli se pakko ottaa edes mukaan. Ja osallistuin sitten myös sen kanssa. Sijoituttiin seitsemänneksi, mammaloma painaa kuitenkin vielä.

Venlaa en viitsinyt ottaa, koska sillä on vielä tassussa kannuskynnen kohdalla halkeama. Hyvin se on tosin parantunut, mutta en viitsinyt ottaa mitään riskiä sen kanssa.

Huomenna mennään käymään Sarin luona taasen.

27.-28.9.2008
Viikonloppu Helsingissä sujui mainiosti! Oli todella mahtavaa olla katsomassa hienoja koiria ja taitavia ohjaajia! Se oli oikein sellaista suuren urheilujuhlan tuntua, kerta kaikkiaan!

Sunnuntaina jännättiinkin oikein urakalla suomalaisen maxi-koirakon menoa yksilökisassa, kun lauantain hyppy-radalla olivat ottaneet upealla menolla johtopaikan! Kun he starttasivat, hallissa tuli aivan hiirenhiljaista, oli se niin jännää! Mutta harmittavasti ottivat hylyn, huolimatta hienosta ohjauksesta.

Ja kiitos meidän Tomtomin, joka osasi ohjata meitä "maalaisia" suuressa kaupungissa, on se vaan hyvä peli!

Kiitos Kati, Terhi ja Sanni kivasta viikonlopusta!

Ja kiitos Annele ja Paavo penneleiden hoidosta lauantaina! :o)

26.9.2008
Sen verran taas on muuttunut meikäläisen työvuorot, että olen seuraavat kolme viikkoa (viikot 40-42) aamuvuorossa. Eli jos olette halukkaita tulla katsomaan pupseja, niin iltaisella sitten. Tulkaa! :o) Ottakaa yhteyttä ensin niin sovitaan aika.

25.9.2008
Pupsit pääsevät jo kaikki pois pentulaatikosta. Onneksi on vielä pentuaitaus estämässä…

Vanhempani kävivät tänään Venlan kanssa täällä. Venla oli aika innoissaan pennuista, olisi halunnut hoitaa mutta kun Niila häiritsi…

Ja Vanhan Kissan Arvo on arvossa korkeassa. Kun Oona sähisee pennulle, kyllä sitä heti vedetään maihin ja hiljaa hipsitään paikalta pois. Ansa vain tykkää katsella moisia otuksia.

Saatiin kuin saatiinkin otettua neljä-viikkois kuvat penneleistä. Kyllä siinä on kolmessakin tekemistä. Katsokaa kuva-albumista.

24.9.2008
Tänään sitten myös "Iso-H" sai nappularuokaa, kun kaksi pienempää syövät jo hyvin omansa. Hyvin menee kaikilla alas tämä ruoka (Eukanuban penturuoka siis).

Ja huomenna pennelit täyttävät jo neljä viikkoa, huh kun aika rientää nopsaan! Täytyy ottaa huomenna myös viralliset kuvat, 3-viikkois kuvat jäivät kiireiden keskellä ottamatta.

23.9.2008
Tänään aloitettiin sitten myös "Pikku-G:llä" nappularuokinta. Hyvin uppoaa!

22.9.2008
Ei Venlan kannus vain ottanutkaan parantuakseen. Oli pakko käyttää se eläinlääkärillä ja hyvä niin. Kynsi olikin jo osittain lähtenyt ja se oli tulehtunut jo jonkin verran. Eläinlääkärissä kynsi poistettiin kokonaan ja mummo sai antibiootti-kuurin sekä vähän kipulääkettä matkaan.

Nyt se makaa vielä nukutusaineen vaikutuksesta täällä meillä, keittiön lattialla vällyjen alla. Kaivoin myös kaulurin esiin, että sen saa laitettua mummolle, ettei se pääse nuolemaan tassua. Sidettä siihen ei nyt laitettu, koska antaa sen nyt olla vain.

Ja menenpä ja leikkaanpa vähän nukkuvan koiran kynsiä ja leikkaanpa vielä toisen kannuksen ytimeen asti… Hyvä minä. Ei se paljoa kuitenkaan mennyt.

Ja Venlakin sai tavata pupsit nyt. Tosin ihan vähän vain. Niila ei ensinnäkään kovin suostuvainen hommaan ollut ja Venlakin taisi sen verran vielä tokkurassa olla, ettei tiennyt miten suhtautua vikisijöihin. Tuli kyllä kiireesti kun pennut ääntelivät pentuaitauksen toisella puolella mutta mietti perille päästyään, että muristako vai nuollako vai mitä tehdä.

Tosin taitaa Venlalla mummo-vaistot herätä, koska kun se nyt on ollut jonkin aikaa hereillä ja kun pennut ääntelevät niin Venla alkaa myös käydä levottomaksi. Haluaisi varmaan alkaa hoitamaan pupseja. :o)

Täytyy nyt ihan oikeasti alkaa tekemään jotain Niilan kanssa, koska aamulla se tuli sivulle vaikken edes pyytänyt. Ollaan me ihan pienesti jotain pientä joskus jo tehtykin, lähinnä pientä seuraamista, mutta ei se enää tunnu riittävän. Eli toko-treenit, täältä me tullaan! Agility aloitellaan hieman myöhemmin.

Täytyy myös kokeilla vähän näiden kotisivujen kanssa, kun tekniset ongelmat eivät näytä oikein kunnolla ratkeavan. Kiitos Annikki avusta, älä jätä minua kuitenkaan vielä… Toivottavasti nämä sivut edes näkyvät teille kävijöille?!!?

21.9.2008
Arja käväisi tänään katsomassa ja ihastelemassa Otto-isän aikaansaannoksia. Tykkäsi kyllä kovasti pennuista.

Otto oli lähtenyt mukaan, mutta tapasi vain vaimonsa pihamaalla ja kovasti olisi taas rakkauttaan antanut… ;o) Soolokin oli myös mukana ja kyllä olikin taas kiva leikkiä pitkästä aikaa Niilan ja Soolon mielestä. :o)

Niila näytti myös Arjalle kuinka hänellä on tylsää ollut, kun ei olla tehty mitään. Täytyypä siis alkaa suunnittelemaan taas treenejä…

Ja kiitos Arja suklaasta, se on syöty jo. Ja leluilla leikitään myös.

"Iso-H" pääsi illalla jo pentulaatikosta itse pois. Nyt se alkaa. :o) Mahdoton meno.

20.9.2008
Tänään on aloitettu "Pikku-Liisille" nappula-ruokinta, Eukanuban penturuoka, Sarin ohjeiden mukaan. Pienimmästä siis aloitetaan. Se saa nyt 4-5 kertaa päivässä kaikki 5-10 nappulaa per kerta. :o) Alkuviikosta aloitetaan myös "Pikku-G:llä" ja sitten myöhemmin viikolla "Iso-H:lla".

Illalla laitoimme myös pentuaitauksen pentuhuoneeseen. Pentuaitana käytämme paljon halvempaa ja myös helppoa kompostiverkkoa. Nippusiteillä yhteen vain. :o) Pentulaatikko on edelleen toki myös käytössä, pennut eivät sieltä vielä pääse pois, mutta yritys on kova! Etenkin "Iso-H:lla", joka varmasti kohta sieltä rynnii pois.

19.9.2008
Käytiin tänään Sarin luona ja matka meni hienosti! Pennut matkasivat kissojen kantokopassa takapenkillä ja Niila tietty omassa häkissä takana.

Sarin luona pennuista otettiin verinäytteet TNS-testiä varten. "Iso-H" ei tuumannut mitään tästä operaatiosta, "Pikku-G" rimpuili hieman ja "Pikku-Liisi" pisti vastaan raivokkaasti. Mutta saatiin kuin saatiinkin kaikista hyvin verinäytteet, vaikka suonet olivatkin pienet. Verinäytteet lähetettiin Australiaan tutkittavaksi.

Ja nyt on myös viralliset nimetkin pennuille. Sarin kanssa niitä pähkäiltiin, kunnes päädyttiin seuraaviin nimiin:

Pikkupaimenen Special Edition ("Pikku-Liisi")
Pikkupaimenen Small Xtraprint ("Pikku-G")
Pikkupaimenen Super Reference ("Iso-H")

Eli nimet jatkavat tätä Jojo (Borderfame Talk Oth Town) – Tuisku (Pikkupaimenen Front Page News) – Niila (Pikkupaimenen Revised Edition) nimi-teemaa, etenkin Niilan nimi-teemaa. Ja tästä tuli siis S-pentue.

Pupsit näyttivät myös Sarille miten 3-viikkoiset pennut jo leikkivät kuin mitkäkin! Ja kävellä touhoottivat menemään minkä kerkesivät. :o)

Ja pentusia saapi nyt tulla katsomaan! Tosin työt haittaavat tunnetusti aina harrastuksia, eli olen siis parilliset viikot aamuvuorossa ja parittomat viikot iltavuorossa, että sen mukaan. Viikonloput tietty on vapaat, ellen ole ylitöissä. Ja vielä täytyy mainita, että olen viikon päästä viikonlopun (27.-28.9.) Helsingissä katsomassa kun maailman parhaat koirakot menevät agilitya.

P.S. Tällä sivustolla on pieniä teknisiä ongelmia, mutta josko ne tässä ratkeaa… (Tule apuun Annikki…)

18.9.2008
Tänään on myös hampaat puhjennut "Pikku-G:lläkin", hyvä. Ja tänään on aloitettu pennuille ja Niilalle kolmen päivän Axilur-matolääke-kuuri.

Huomenna matkustamme Sarin luo. Siellä otetaan verinäytteet penneleiltä TNS-testiä varten.


Ansa lapsenlikkana. :o)
kuva: Petri Salmijärvi

Kävin myös vaihtamassa Venlan tassuun siteen. Aika hyvin se on parantunut, mutta irti se kannus vielä on, joten sidettä täytyy käyttää.

17.9.2008
Ihanaa ähellystä pentulaatikossa. Murinaa ja ärinää. Yleensä huudon aloittaa "Iso-H".

Painot nousee, "Iso-H" painaa jo 1519 g, eli puolitoista kiloa on rikottu. "Pikku-G" painaa 1335 g ja "Pikku-Liisi" 1076 g.

Ja "Pikku-Liisilläkin" tuntuu terävät hampaat suussa jo, etenkin kulmurit. Kyllä ne varmaan jo huomenna "Pikku-G:lläkin" puhkeaa.


Isot poijat nukkuu yksi!


No kyl myö nukutaa kimpassaki!
(vas. "Pikku-G", "Pikku-Liisi" ja "Iso-H")


Niilan ja "Pikku-G:n" leikkituokio.


Leikkituokio jatkuu…

16.9.2008
Kyllä ne pentuset vain kasvavat, ihanaa! Nyt on myös "Pikku-Liisikin" ylittänyt kilon, eli painoa pikkuisella on 1009 g. Jee! Ja "Iso-H:lla" tuntuu terävät naskalit suussa. Kahdella muulla ne ei ole vielä puhjennut.

Ihanasti pennut leikkivät jo keskenään. Ja kun sinne menee itse sormineen, ne alkavat nuolla kättä. Kivaa! :o)

Otto-isän omistajan, Arjan, luvalla laitoin Pentuja-sivulle myös Arjan yhteystiedot (Oton kuvan alapuolelle), jos jotakuta kiinnostaa kysyä itse Otosta jotain!

15.9.2008
Huh, onpa taas kiirettä pitänyt. Viikonloppukin meni ylitöissä ihan. Meinasin myöhästyä eilen aamulla töistä, kun jäin katselemaan penneleitä… Tänä aamuna myös. Hassun näköistä kun koittavat juoksuaskelia laatikossa ottaa. Murisevat välillä toisilleen ja purevat ja jotain leikin tapaista tapailevat. :o)

Töiden jälkeen taas istuin katsomaan pentujen touhua. On se metkaa. Niila imetti pennut ja sen jälkeen jopa leikki "Pikku-G:n" kanssa, ihan sillai pienesti.

Kävin pitämässä alkuillasta näyttelykoulutuksen ja Venla oli mukana "häiriö-koirana".

Koulutuksen jälkeen hain Niilankin kotoa, ja käytiin pitkästä aikaa kolmistaan lenkilllä.

14.9.2008
Päivällä kävin vaihtamassa mummon tassuun siteen. Hieman oli verta vuotanut siteen läpi, mutta ei paljoa. Ja tosi hyvin mummo antaa siteen olla paikoillaan.

13.9.2008
Hyvin oli Venla antanut olla siteen yön yli. Antaa sen nyt olla ja katsotaan sitä huomenna.

12.9.2008
Venla
-mummo hieman satutti itseään tänään. Se oli isäni kanssa ollut aamulenkillä metsässä ja ilmeisesti siellä oli osunut johonkin niin, että oikean etutassun kannus oli revennyt. Ei ihan kamalan pahasti, mutta kuitenkin niin, että Venla oli alkanut sitä ontumaan ja vertakin oli tullut. Minä sitten illalla puhdistin sen ja laitoin siihen siteen, ettei Venla kamalasti pääse sitä nuolemaan.

Tänään iltapunnituksessa oli myös sitten "Pikku-G:n" paino noussut yli kiloon, joka on nyt 1001 g, eli yli kuitenkin! :o) Eiköhän se "Pikku-Liisikin" sieltä kohta tule, ihan perässä.

Se on nyt kyllä ihanan näköistä taapertamista tuolla pentulaatikossa. Vielä on penneleillä hieman horjuvaa menoa, mutta koittavat kävelevät tosissaan. Tosi suloista katseltavaa! :o) Ja unissa juostaan jo niin että pää on kolmantena jalkana. Tai oikeastaan viidentenä. Ja kaikilla on jo silmät auki.

11.9.2008
Jee, tänään meni aamulla "Iso-H:n" paino yli kilon! Eli painoa sillä on nyt 1010 g! "Pikku-G" ylittää kilon myös ihan kohta, nyt sen paino on 877 g. "Pikku-Liisi" painii omassa sarjassaan, painoa pikkuisella on kuitenkin jo 703 g.

Hyvin pysyvät pennelit vielä laatikossa, vaikka kovasti jo koittavat askelia tavata. Hassun näköistä tarpomista. Nukkuvat kuitenkin ja syövät hyvin. Niila jaksaa hoitaa pentuja hienosti, ja Niila syöttää pentuja välillä jopa istualtaankin.

Oona ja Ansa ovat myös käyneet katsomassa pentuja. Tosin Oonaa ei moinen jaksa kiinnostaa, Ansaa kiinnostaa vähän, mutta Niila kyllä tuijottaa siihen malliin, että parempi laittaa Ansakin pois.

Ja ai niin, unohdin mainita, että viime sunnuntaina Venla kävi vanhempieni kanssa täällä meillä. Tosin ulkona olivat vain. Päästin Niilan myös ulos, ja voi kun oli jäykkää porukkaa…

Laittelin taasen kuvia myös kuva-albumiinkin, käykäähän katsomassa.

10.9.2008
Ja juuri kun pääsee sanomasta… Huomasin siis eilen päivällä, että "Iso-H:n" silmät ovat raollaan. Jee, kyllä ne siitä.

Tänään pentusten silmät ovat siis jo kaikilla hieman auki. "Pikku-Liisin" silmät ovat eniten auki, sitten on myös "Iso-H:n" ja "Pikku-G:n" silmät ovat vielä sirrillään. Tässäpä kuvia lapsosista:


Maitobaarissa notkumista.


Kun katsoo maailmaa, pentusen silmin
niin nähdä voi – oman emon!
"Pikku-Liisi"


"Pikku-G" ei vielä näe, kohta kyllä.


"Iso-H" näkee myös ehkä jotain.
Pentujen yksilökuvat: Annele Saikkonen

9.9.2008
Niilalla on tänään synttärit ja mamma täyttää (jo) neljä vuotta! Kylläpä aika rientää. Niilan päivä menee omaa jälkikasvuaan seuraten ja hoivaten. Onnea kovasti Niila! :o)

Pentuiset voivat hyvin. Silmiä eivät vieläkään ole aukaisseet. Jospa kohta…


Niila ja pentuset.


"Iso-H:n" naama.


"Pikku-G:n" naama on "Pikku-Liisi" naaman alla.

7.9.2008
Kone tilttasi eilen ja tänään se saatiin onneksi kuntoon, kiitos paljon Mape! Onpa sitä tullut riippuvaiseksi tästä kapistuksesta tänä päivänä…

Mutta täällä voidaan hienosti. Painoa on tullut kaikille lisää tosi hyvin! "Pikku-Liisi" painaa 522 g, "Pikku-G" 655 g ja "Iso-H" 738 g. Melkoisia "jässiköitä" jo, heh heh.

Kynsiä ollaan muutamaan kertaan jo leikelty ja sitä rataa. Odotellaan jo kovasti, että avaisivat silmiään.

Eilen käytiin Keuruun Sotilasvarikon huutokaupassa, joka pidetään keväisin ja syksyisin. Sieltä lähti mukaan kaksi sotilassairaalapeittoa kympillä. Hyviä pentulaatikon alustoja. :o)

Ja huomenna taas töihin, voihan mälsä. Paluu arkeen koittaa, taas.

5.9.2008
Täällä menee ihan hyvin. Emo-koipa voi hyvin ja lapaset kasvavat. :o) Niistä tulee sitä ihanaa tuoksuakin Pennuista siis. Pentukoipan tuoksua. Nenä on melkein haljeta, kun sitä haistelee.

Ja mukavan näköistä pennun taaperrusta harrastavat jo. Etenkin rynnätessään tisseille. Siinä jää melkein Niila kakkoseksi paikkaa hakiessa kun tämä trio käynnistyy.

Laittelin toissapäivänä kuvia sinne kuva-albumiin, ja laitan taas lisää kunhan saan aikaiseksi.

2.9.2008
Oli eilen vähän kiirettä, mutta täällä ollaan. Niilalla taitaa olla jälkipolttoja, se välillä menee pentulaatikon ulkopuolelle kaivamaan lattiaa ja läähättää jonkin verran. Sitten se taas rauhoittuu pitkäksi toviksi. Tuota on etenkin aamuisin, sitten taas joskus illalla. Täytyy seurata tilannetta. Ei ole kuitenkaan kovin paha.

Pennut vain kasvavat! Kaikki ovat jo tuplanneet syntymäpainonsa. "Pikku-Liisille" syötän vielä kermaviili-hunaja-kananmunankeltuainen-seosta. Pojat saavat sitä myös silloin tällöin. Tässä tänään otettuja kuvia.


"Pikku-Liisi", painoa tänään 291 g.


"Pikku-G", painoa tänään 352 g.


"Iso-H", painoa tänään 506 g.
kuvat: Annele Saikkonen

31.8.2008
Jihuu, "Pikku-Liisin" paino meni heti aamusta päälle 200 g, joka on nyt 207 g! Ollaan niin ylpeitä! :o) "Pikku-G" painaa 270 g, eli sillä menee kohta 300 g rikki, ja "Iso-H:lla" menee rikki tänään 400 g, paino nyt siis 390 g! Kylläpä ne kasvavat! :o))

Toissapäivänä huomasin kauhukseni, että Niilan pari tissiä oli jonkin verran kovia. Tätä minä pelkäsinkin… Noh, onneksi kuitenkin siitä on selvitty nyt ihan kotihoidolla, hieromalla ja hauduttamalla ja imettämällä pentuja niissä. Ovat jo huomattavasti pehmenneet. Kiitos Sari neuvoista jälleen! Tissit(kin) ovat edelleen kuitenkin tarkkailussa.

Ansa on muuten nyt sitä mieltä, että minä olen laiminlyönyt hänen hoitoaan ja huolenpitoaan. Kun tein tänään ruokaa, niin se hyppäsi minun vaatteisiin roikkumaan. Korkealle. Niin se tekee aina, kun se haluaa syliin. Sitä aikani paijattuani laitoin sen takaisin lattialle, mutta se oli edelleen sitä mieltä, että se ei riittänyt. Ja taas hyppy vaatteisiin. Onneksi olen vähän aikaa sitten leikannut sen kynnet… Se ei tee hyvää, jos sillä sattuu olemaan pitkät kynnet… auts!

Ja eilen muuten käväisin Venlaakin katsomassa vanhempieni luona. En ole nähnytkään sitä sitten pentujen syntymän. Voi sitä riemua ja etenkin sitä haistelua, kun se haisteli paitaani, kun olen pentuja pitänyt sylissä. Siitä ei meinannut loppua tulla. Mummo-vaistot vissiin heräsivät. Hyvin se muutenkin pärjää siellä, oli tänään käynyt vanhempieni kanssa oikein sieni-metsällä. Kyllä sillä on nyt oltavat! :o)

Oona on edelleen oma itsensä. Sitä ei liikauta mikään.

Vielä tuli mieleen kertoa, että kun jäbät lopettaa tissuttamisen niin "Pikku-Liisi" vain jatkaa yksin tissuttelua. Ainakin silloin kun minä sinne katson. Kivan näköistä, se on välillä Raivokasta se sen imuttaminen. Pää nykii ja tassut käy. :o)

30.8.2008
Täällä menee hyvin, pennut syövät ja nukkuvat ja mitä tärkeintä, kasvavat. Niila hoitaa niitä tosi hyvin.

"Pikku-Liisin" paino on 179 g, eli varmaan huomenna menee 200 g rikki. :o) Ilo syntyy niin pienestä… "Pikku-G:n" paino on 200 g paremmalla puolella, eli se on nyt 224 g. Ja "Iso-H", se meidän jättiläinen painaa jo 336 g. Tässäpä kuvia, nyt paremmalla taustalla.


"Pikku-Liisi" niin pikkusena.


"Pikku-G" myös pienenä.


"Iso-H", vähän isona.


"Iso-H": No johan tämä kuvaaminen nyt alkaa nukuttamaan ja nälättämään.
kuvat: Petri Salmijärvi

29.8.2008
Aamun uutisia: Hyvin menee. Yö meni rauhallisesti, minä olen nukkunut nyt pari yötä ihan pentulaatikon vieressä ja laatikossa tuhistaan ja imetään.

Kaikkien painot ovat nousujohteisia, "Pikku-Liisin" painokin on rikkonut jo 150 g, sen paino tämän aamun punnituksissa oli 156 g, "Pikku-G:n" 184 g ja "Iso-H" menee kohta päälle 300 g, mutta nyt sen paino on vielä siis 287 g.

28.8.2008
Laitetaan nyt virallisesti tällekin päivälle kuulumisia, että hyvin menee. ;o)) Niila nukkuu välillä ja kohta se saa lihalientä ja hieman nappuloita. Vähänkin kun joku pennuista inahtaa, Niila on heti hoivaamassa. Hieno äiti!

Niila hoivaa kyllä pentujaan erinomaisesti. Pentujen painot ovat nousseet ihan kivasti, tosin pienempiä täytyy vielä vahtia, että pääsevät hyville tisseille. Mutta sinnikkäitä ovat, kerta kaikkiaan. Olen antanut pennuille kermaviili-hunaja-kananmunankeltuainen-seosta, Niila on saanut sitä myös. Niilalle olen myös antanut lihalientä, vähän pentu-nappuloita ja piimää.

Tässäpä näitä kuvia. Huomasin nyt vasta, että tausta on tumma. Mutta sitä on itsekin vähän väsynyt ja nukkunut huonosti, joten annettakoon tämä anteeksi. Seuraavaksi lupaan ottaa kunnon taustalla.


Kaksi pentua on syntynyt. Kolmatta odoteltiinkin…


Ekana syntynyt ainua tyttö, "Pikku-Liisi". Niin nätti!


Tokana syntynyt pienempi poika, "Pikku-G".


Kolmantena syntynyt isoin poika-pentu, "Iso-H".
kuvat: Annele Saikkonen

Kaikilla pennuilla kiertää valkoinen kaulus kaulan ympäri, tosin "Pikku-G:llä" se saattaa katketa vasemmalta puolelta, kunhan tuosta kasvavat. Ja kaikilla menee valkoinen piirto kuonosta niskaan asti katkeamattona.

27.8.2008
61. vrk. Niilan lämpö on tänään ollut siinä 37,5 asteen paikkeilla, eikä vielä kamalasti mitään järisyttävää ole tapahtunut. Tosin jonkun verran se on jo raapinut lattiaa (eilenkin, koittaa tehdä pesää, kaivaa lattiaan reiän…), siellä nojatuolin alla se vain viihtyy… Ja on vähän läähätellyt muutamaan kertaan.

Päivällä Niila kivahti kunnolla Oonalle, se kun meni kai liian lähelle Niilaa. Mutta muuten Niila on aika normaali ja reipas, syö ja juo, etenkin syö.

Ulkona ollessa Niila menee mitä kummallisimpiin paikkoihin, autokatokseen jonne se ei ikinä juurikaan ole mennyt, ja erään lautakasan alle. Kai se haluaa luonnollisen synnytyksen ;o) Minä olisin jo ihan valmis lähtemään Sarin luo synnyttämään. Mutta Niila määrää tahdin, huoh. Pakko vain odottaa.


lisäys tämän päivän iltaan seuraavan päivän aamuna:

Odotus palkittiin täysin yllättäen! Heti kun olin eilen illalla päivittänyt sivuni (n. klo 22.00), niin Niila alkoi olla tosi levoton. Se raapi tosissaan lattiaa ja kävi välillä jopa kissojen pedillä petamaassa. Välillä se kävi minun luona aivan kuin apua pyytäen. Väliin se jopa näytti rauhoittuvan. Ajattelin vain, että nytkö se lämpö lähtee laskemaan, että se "avautuu" tai jotain.

Noh, menin olohuoneeseen odottamaan, että lähden Petriä hakemaan Vilppulasta, se kun oli vanhempiensa kanssa Helsingin reissulla, ja kuulostelin kyllä koko ajan koirien huoneeseen. Sitten kuulin, että Niila nuolee vimmatusti jotain ja pureskelee jotain. Menin äkkiä katsomaan ja siellähän oli eka pentu jo syntynyt, kalvot poissa ja napanuoraa Niila pureskeli poikki.

Soitin Petrille, että enpäs tulekaan ja saman tien soitin myös Annelelle, joka oli onneksi Keuruulla käymässä, joten soitin hänet apuun, kiitos pikkusiukku taas!

Sitten soitto Sarille, että ei keretty nyt tulla… Ja siinä samassa syntyi toinen pentu. Lopetettiin puhelu siihen ja toisen pennun kimppuun. Tosin Niila kyllä erinomaisesti hoiti tämänkin, ei tarvinnut kuin vierestä katsoa.

Noh, soitin sitten uudestaan Sarille ja Sari sanoi, että kolmannen pennun tulo saattaa kestää jopa kolme-neljä tuntia. Eikun odottelemaan. Tuli pitkä yö.

Sitten viimein yöllä syntyi kolmas pentu. Ja samalla tuli tekstari Sarilta, että joko… Hyvin Sari tiesi! :o) Kiitos kovasti Sari puhelintuesta ja neuvoista! Kyllä me tullaan käymään, kunhan pennut kasvavat! Tässä siis tietoja pennuista:

1. pentu syntyi klo 22.50, mustavalkoinen tyttö, painoa 133 g ("Pikku-Liisi")
2. pentu syntyi klo 23.15, mustavalkoinen poika, painoa 156 g ("Pikku-G")
3. pentu syntyi klo 3.00, mustavalkoinen poika, painoa 240 g ("Iso-H")

Yllättävän pieniä siis, mutta erittäin sitkeitä. Maasta se pienikin ponnistaa. :o) Tissillä roikkuvat niin ettei mitään rajaa, ja Niila huolehtii ihan täysin niistä. Tokihan tässä täytyy tarkkailla, mutta hyvin menee. Ja toivoa, että pikkuiset jaksavat imuttaa.

Jälkeisetkin tuli ja Niila kerkesi ne kaikki syödä. Minä olen siis hidas…

Ja täytyy kyllä ihmetellä tuota, että Niila viimeiseen asti söi ruokansa hyvällä halulla (viimeisimmän aterian annoin n. klo 21.30), ja vielä tänäkin aamuna uloste oli kiinteää. Eikä lämpö minun mittausten mukaan tippunut alle 37 asteeseen. Täysin oppikirjojen vastaista toimintaa.

Enkä nähnyt pentuvedenkään tulevan missään vaiheessa. Olisiko tuo tullut käyttäessäni koirat ulkona ja Niilahan tekee tarpeensa yleensä mahdollisimman kauas… Mene ja tiedä. Todella yllätys-pentue ;o)

Mutta, laittelen kuvia pennuista HETI kunhan vain saan niitä kunnolla otettua. Joten malttakaa mielenne, koitan vielä tämän päivän aikana sen tehdä.

Onnittelut myös Otto-isälle tästä saavutuksesta ja katraasta, olet hieno mies! :o)

Venla on minun vanhempien luona hyvässä hoidossa nyt vähän aikaa. Kissat ovat kyllä täällä, mutta pentulan huoneen ovi pysyy kiinni niiltäkin. Olisi liikaa apureita…

26.8.2008
60 vrk. Meno täällä on ihan ok. Niila on jo jonkun päivän ajan tassujaan järsinyt tai nuoleskellut, eli olo ei ihan kaikkein kivoin ole.

Aamulla mittasin Niilalta lämpöä, joka oli 37,5, päivällä taasen 37,2 ja illalla 37,5 astetta. Odotellaan.

Välillä Niila käväisi ihan lattialla makaamassa ja läähättämässä hiukan, mutta muutoin se on koirien omassa nojatuolissa tai sen alla. Yleensä se on siellä alla, ihme että se edes pääsee sinne vielä ja pois sieltä… Ruoka maittaa edelleen hyvin ja ulkona käydään aika usein.

25.8.2008
59 vrk. Röntgenissä käytettiin Niila siis tänään (Palokassa), ja eka kuva oli liian takaa, joten jouduttiin ottamaan toinenkin kuva. Hyvin Niila asettui kyljelleen pöydälle, tosin ei ihan vapaaehtoisesti, mutta kuitenkin.

Lääkäri löysi kuvasta vain kolme pentua. Itse odotin viittä, jopa kuutta, koska Niilan masu kuitenkin on aika iso.

Samalla käytiin myös Sarin luona, ja Sarikin näki kuvassa vain ne kolme. Mutta hyvä näinkin, ihan hyvä! Niistä on kuitenkin toisilleen sitten seuraa ja niiden kanssa voi viettää aikaa yksilöllisestikin. :o)

Nyt vain odottelemaan lämmön laskua, jolloin suuntaamme Niilan kanssa Sarin luokse synnyttämään. Siellä vietämme pari-kolme päivää, jolloin tulemme koko konkkaronkka sitten takaisin kotiin.

24.8.2008
Tänään Ansan jalka on jo parempi. Ihan hiukkasen se vielä on turvoksissa, mutta ei silminnähtävästi. Ja hyvin se sillä kulkee.

23.8.2008
Ansa
lle kävi tänään vähän köpelösti. Kun se tuli syliini iltapäivällä (olin ollut aamun töissä) niin huomasin, että sen oikea etutassu oli turvonnut ja se ontui hieman.

Soitin (TAAS) Senjalle, ja Senja sanoi heti, että ampiainen. Niin itsekin arvelin.

Annoin sille sitten pienen palan kyytablettia. Todennäköisesti amppari oli lennellyt sisään tuossa ovissa kulkiessa ja Änsä oli päättänyt pyydystää sen. Ampparia en kyllä ole löytänyt, todennäköisesti Änsä oli syönyt sen kostoksi :o)) Kiitos kovasti Senja jälleen! Tässä muutama kuva meidän rohkeasta pyydystäjästä.


Ansa Ampiaisenpyydystäjä itsekin ihmettelee tekosiaan… Mites tässä nyt näin kävikään?


Ansan kärpäslätkäjalka.


Silti Änsä jaksoi pyydystää kärpästä. Ei oppinut kerrasta ei. No hyvä, ettei saanut mitään kammoa.

Meikäläisellä alkoi nyt kahden viikon loma, joka on tarkoitus pyhittää Niilalle. :o) Niila voi hyvin ja ahmii ruokaa kuin mikäkin.

22.8.2008
Tänään on enää viikko laskettuun aikaan. Ja hyvin menee. Jännittää jo tosin vähän.

Olen mittaillut lämpöäkin tässä muutamaan kertaan, ja se on ihan normaali ollut, n. 38,5. Pitäisi kohta laittaa pentulaatikko paikoilleen sun muuta pentutarviketta. :o)) Tässäpä taas tänään otettu kuva Niilasta ja the masusta, nyt ihan sieltä mahan alta.


Niila ihan "köllöllään".

20.8.2008
Kävin koirien kanssa lenkillä koulutuskentällämme katsomassa, kun muut treenasivat agilitya. Hyvin Niila vielä jaksaa lenkkeillä, vaikkei vauhti ole sitä mitä normaalisti on. Ja kovasti se mamma olisi agility-radallekin vain mennyt… Muutoin menee ihan kivasti!

15.8.2008
Niila paksuuntuu ja voi hyvin.

Varasin röntgen-ajan reilun viikon päähän maanantaille, 25.8. Tietää sitten, kuinka monta sieltä odottaa.

Ja tässäpä tänään otettuja kuvia, kun laskettuun aikaan on enää kaksi viikkoa (seitsemän viikkoa astutuksesta). En tiedä näkeekö näistä kuvista niin hyvin isoa mahaa kuin luonnossa, mutta kyllä siitä jotain näkee.


Yläpuolelta yllätettynä. :o)


Sitten vähän viistosti.


Ja sivuprofiili. Niilaa alkoi jo väsyttää moinen kuvaaminen.

11.8.2008
Tänään on aloitettu Axilur-matokuuri, kaikille.

Ja Niilalle olen jo hyvän aikaa lisännyt sapuskaa pikkuhiljaa. Nyt se syö jo kolme kertaa päivässä. Ja nappulat on vaihdettu penturuokaan (Eukanuba).

Viikonloppuna Niila kävi pitkästä aikaa uimassa, kahlasi lähinnä vain. Eipä kastumisen jälkeen vedestä noussutkaan laiha koira vaan tasapaksu pötkö! :o)

8.8.2008
Hurjasti onnea meidän Venla-mummolle, joka tänään täyttää 10 vuotta!!! :o) Eipä askel vielä kovasti paina, eli jaksaa mennä vielä hyvin! Hieno koira, kertakaikkiaan!

Ja Niila se vain kasvattaa mahaa. Kylläpä se onkin kasvanut. Ja ruokahalu on kasvanut. Eikä se enää kuuntele käskyjä. Kyllä sitä saa huudella etenkin ulkona ollessa toiseen jos kolmanteenkin kertaan, ennen kuin tulee luokse. Se on niin omissa maailmoissaan…

3.8.2008
Niila
sen kuin paisuu. :o)

Ja aivan valtaisat onnittelut Otto-isälle, joka kisasi tänään Seinäjoella pk-jäljellä saaden pisteitä huimat 279 pistettä!!! Wau!!! Tällä irtosi JK3 ja KVA-titteli! Hienoa iskä!!! Piirinmestaruus tarttui mukaan myös! On se vaan ihana poika! :o)

1.8.2008
Tänään tulee kuluneeksi tasan viisi viikkoa astutuksesta.

Käytiin tänään myös Sarin luona Niilan kanssa. Sari tunnusteli Niilan mahaa, ja kyllä Niila on kovasti tiine! :o))) Tarkkaa lukumäärää ei selville saatu, mutta kyllä siellä useampi maha-asukas on. Kiva juttu! :o) Nyt Niila jää virallisesti mammalomalle.

Valitsin hieman jännittävän päivän lähteä ajelemaan Sarin luo. Nimittäin tänä viikonloppunahan on MM-rallit Keuruulla ja Jyväskylässä.

Tänä iltana oli Keuruun osuus ja Keuruun Urrian hyppyri EK8 ajettiin ensimmäisenä. Urria on Keuruun keskustasta n. 20 km Jyväskylään päin ja kylläpä Urrian jälkeen oli autojono lakkaamaton. Sitä jonoa taisi olla ainakin 15 kilometrin verran.

Paluumatkalla kotiin tulikin sitten lähinnä ralliautoja vastaan heidän siirtyessään Jyväskylään.

30.7.2008
Kävin agility-treeneissä katsomassa muiden suorituksia. En viitsinyt omilla koirilla mennä.

Otin Niilan kanssa kuitenkin pikkiriikkisen tokoa, ruutua vain.

Vein ruutuun kupin, jossa oli nakkia. Lähetin Niilan melkein täydeltä matkalta, ja hienosti meni suoraan ruutuun! Sitten otin vielä toisen kerran, nakkia kupissa, ja täysi matka. Jälleen hieno ruutuunmeno, vaikka agility-radalla menikin koirakko esteitä. Niila kyllä pari kertaa vilkaisi sinne päin, mutta ruutu oli kivempi! :o)

29.7.2008
Tänään oli toko-treenit, mutta en viitsinyt mennä kun oli niin kuuma. Ja kuulemma terassin teossakin kaivataan apua… (Jaa… :o)

No siinä sitten terassin teon ohessa otin Niilan kanssa kuitenkin vähän tokoa. Vähän vain käännöksiä ja askelia. Tosi hyvin menivät. Niila oli aika intona, ettei malttanut tehdä oikein kunnolla paria sivuaskelta, mutta meni kuitenkin loppujen lopuksi hyvin!

Perjantaina me muuten mennään käymään Sarin luona.

28.7.2008
Paluu työarkeen. Soittivat viime viikon loppupuolella, että pitäisi töihin mennä, kun siellä on niin kiire. No siirtyy yksi lomaviikko syksymmälle… Ja vähän extraakin. ;o)

27.7.2008
Venla
-mummo huolestutti meitä tempuillaan. Se alkoi yhtäkkiä kuolata kamalasti. Minä vein sen oikopäätä suihkuun ja kastelin sen läpikotaisin viileällä vedellä. Ajattelin, että sillä on pienoinen lämpöhalvaus, koska vasta äsken oltiin ulkona helteessä. Eipä kuolaaminen siihen loppunut.

Sitten tutkin sen suun ja joka hampaan välin, koska ajattelin, että sillä on vierasesine suussa tai kurkussa. Eipä ollut.

No, eipä aikaakaan kun se oksensi, ja sieltähän tuli valtava heinätukko! Mahdoton mummo, kun sillä lailla aina pitää syödä heinää kuin lehmä.

25.7.2008
Aamu-tokoa. Aurinko porotti kentällä kovasti, mutta onneksi tuulen vire kävi.

Ekaksi tehtiin Niilan kanssa ruutua, taas kerran. Vein ruutuun Niilan aamuruoan ja lähetin ruutuun aika läheltä. Hyvin meni! Sitten otettiin vielä kolmeen kertaan, ja aina oli nakkia valmiina ruudussa. Nyt vahvistettiin vain ruutuun menoa. Hyvin meni kaikki! Otin pariin kertaan myös pysäytyksen mukaan, mutta Niila meni aina maahan. Ennakoi. Eli nyt vain ruutua ja sen vahvistamista.

Luoksetulo. Ensin seiso-pysäytys niin, että vain heitin pallon Niilalle. Hyvin meni. Sitten kun Niila juoksi pallo suussa luokseni, käskytin maahan ja hienosti toimi! Ja siitä lensi patukka palkaksi. Vielä otin luoksetulon, että olisin pysäyttänyt sen seisomaan, mutta oli kyllä aika laiska luoksetulo joten heitin pallon selkäni taakse, että sain Niilaan nopeutta.

Noh, jatkettiin noudoilla. Ensin hyppynouto, hyvin meni, huomautin kapulalle menossa. Luovutus oli vähän enemmän vasemmalla, joten oikealta tuli palkka. Otin toiseen kertaan, ja nyt meni hienosti, luovutus oli myös hienosti suorassa! :o) Nopea oppimaan.

Sitten otin metallin. Niila lähti hyvin ja otti kapulan suuhunsa, mutta puotti saman tien. Huoh. Otti kuitenkin taas suuhunsa ja toi, luovutus taas vähän vasemmalla joten oikealta palkka. Sitten toiseen kertaan ja nyt meni oivasti!

Liikkeestä istuminen. Jaana toimi apuohjaajana ja naksautti kun Niila istahti. Se meni moitteettomasti.

Sitten kaukoja, jotka meni erinomaisesti!

Sitten otin vielä luoksetulon, ajattelin jospa Niila nyt olis vähän saanut vauhtia. Mutta ei. Sama laiska vauhti. Ei muuta kuin pallon heitto selän taakse. Lopetettiin siihen. Kelikin vaikutti kyllä.

Ja nyt muutenkin Niila saa jäädä vähän lomalle… ;o) Meidän jälkeen otti Jaana ja Peto myös tokoa. Kyllä keli vaikutti Petoonkin, oli sen verran laiskaa menoa.

Tässä tällä viikolla katselin Niila takapäätä ja huomasin sellaista harmahtavaa limaa siellä karvoissa. :o)

23.7.2008
Agilitya auringossa. Oli vähän myös talkoita, nimittäin maalattiin puomi uudelleen ja paranneltiin sen pinnoitetta.

Sitten mentiin pieni rata. Hypyt oli meillä Niilan kanssa matalalla. Hyvin sujuvaa menoa, otettiin aika rauhassa. Tai niin rauhassa kuin Niilan kanssa voi mennä… Rimoja ei tippunut lainkaan, hyvä! :o)

Keinussa Niila tuli ennen aikojaan alas, joten sitä otettiin vielä pariin kertaan. Kati oli keinun alastulossa palkkaamassa. Taitaa masu haitata jo sen verran menoa. ;o)

Kun kaikki olivat menneet, Kati ja Maarit maalasivat puomin vielä uudelleen, ja minä päätin ottaa Niilan kanssa ruutua. Jäi vähän kaivelemaan eilinen.

Tein ruudun ja jätin sinne frisbeen palkaksi. Noh, ekalla kerralla Niila meni suoraan maalaajien luo, jotka olivat vinosti oikealla. HUOH!! Sitten taas uudelleen ja nyt meni hyvin, tosin kaartaen oikealta.

Sitten otin ruudun vastakkaiselta suunnalta. Se meni aika hyvin.

Sitten otin vielä toisesta laidasta (pää kunnolla sekaisin). Taina seisoi ruudun vasemmalla puolella, hieman ruudusta eteenpäin, joten Niila kaartoi ruutuun vasemmalta. Minä olin jotenkin nukuksissa, enkä käskyttänyt Niilaa millään lailla, vaikka Niila oli ruudussa. Sittenhän se jo meni ruudun ohi jonnekin jonnekin taas… Eikun kun uudelleen.

Nyt Niila meni täysillä ohi vasemmalta puolelta maalaajien luo taas. Voi prkl!!! Ja taas uudelleen ja nyt meni hyvin! Seiso ja maahan ja ruutuun syöttämään nakkeja.

Sitten otettiin vielä vastakkaiselta suunnalta pariin kertaan ja ne meni aika hyvin. Nyt oli myös ennakointia maahan menossa, mutta ok. Molemmissa oli palkka valmiina ruudussa. Laitetaan nuo ruudun epäonnistumiset jo vauva-hormonien piikkiin. ;o)

22.7.2008
Tokoa sateessa.

Aluksi otettiin paikkamakuu. Hyvin meni. Niila oli tosin maatessa hieman katsellut ympäriinsä, joka sitten selittyi sillä, että sillä oli kova pissihätä. Ja kun palasin Niilan viereen, se ennakoi kovasti, eli nousi istumaan. Teki sitä muutamaan kertaan. Sitten kun ei enää itse noussut, vapautin ja palkkasin sen.

Ekaksi liikkeeksi otettiin Niilan kanssa hyppynouto. Hyvin meni, kun huomautin kapulalle menossa. Sitten vielä toisen kerran, nyt en huomauttanut, mutta aika nätisti otti. Sitten vielä kolmannen kerran huomautuksen kanssa ja hyvin meni. Luovutukset oli tosin kaikki vähän vasemmalla. Täytyy siis siirtää nakin anto oikeaan käteen.

Sitten otin vielä metallinoudon, en huomauttanut, ja se meni hyvin, luovutusta myöten! :o)

Seuraamista, ihan hyvin meni.

Ruutu. Ekalla kerralla meni ihan plörinäksi. Niila meni taas ruudun oikealle puolelle, siellä kierteli ja kaarteli. Sitten se meni luoksetulo-törppöjen luokse, jotka oli minusta katsottuna suoraan oikealla puolellani ja Niila toi minulle yhden törpön! En missään vaiheessa sanonut mitään.

Sitten otettiin ruutu vain uudelleen. Nyt lähti oikeaan suuntaan kaartaen vasemmalle Katjan luo (joka toimi liikkeenohjaajana), mutta meni ruutuun. Käskytin seis kun se oli mielestäni ruudussa ja Niila meni myös maahan ilman eri käskyä. Mun seis-käsky olikin hieman epävarma, joten Niilakin oli epävarma. Noh, oli Niila kuitenkin ruudussa ja menin palkkaamaan sen sinne.

Sitten vielä uudelleen ruutu, nyt meni suoraan ja hyvin, vapautin heti kun se oli ruudussa ja heitin patukan palkaksi. Ja vielä syötin vähän nakkiakin ruudussa.

Meidän jälkeen meni vielä muutama koirakko ja sitten otettiin vielä paikkamakuu. Nyt meni paremmin, mutta edelleen Niila ennakoi kun palasin sen viereen. Mutta ei niin pahasti. Otin myös vielä käännöksiäkin, kun aikaa oli. Sekä vähän kaukoja, hyvin meni nekin!

21.7.2008
Tein tässä jo jokin aika sitten nettiin kuva-albumin, jonne laitoin kuvia noista elukoista. Nyt ajattelin vihdoin sen julkaista. :o) Käykäähän katsomassa täällä. Kuvia on vuodesta 2006 lähtien. Laitoin linkin kuva-albumiin myös tähän Uutisia-sivun ylälaitaan, heti uutisten yläpuolelle. Kuva-albumissa olevia kuvia ei ole julkaistu näillä kotisivuilla.

20.7.2008
Menin agility-treeneihin, mutta teinkin vain tokoa, apuna Niila. Merkitkin oli valmiina.

Otin ruudun ekaksi. Eteni hyvin, mutta ruudun oikealle puolelle. Siinä ihmetteli aikansa, en puhunut mitään, häälyi ruudun ja ei-ruudun välimaastossa. Seisautin, kun näytti olevan jossain kohtaa ruutua, mutta ei se ollutkaan. Höpsis vaan ja eikun uudelleen. Ja taas kuitenkin sama homma. Nyt kuitenkin meni jotenkuten ruutuun, seisautin ja maahan. Kävelin Niilaa kohti, palkkasin ruudussa, en kuitenkaan vapauttanut. Sitten jatkoin matkaa käännöksineen ja kutsuin Niilan vierelleni. Hyvin tuli nyt. Sitten vielä ruutu, nyt Terhi vei ruutuun kupin nakkineen. Nyt eteni suoraan ja hyvin. Siitä sitten vielä ruutuun syöttämään nakkia.

Luoksetulo. Ensin seisomisella. Kutsuin, tuli tosi hienosti ja sitten vain heitin pallon Niilalle. Siitä tuli tosi hieno pysäytys. Sitten vielä toisen kerran, nyt heilautin ensin kättä ja vasta sitten lensi pallo. Meni hienosti! Sitten jätin Niilan seisomaan ja kutsuin siitä ja käskin maahan. Niila oli ensin vähän, että mitäs tämä on, mutta meni maahan hieman mietittyään. Heitin pallon siitä Niilalle. Ja vielä, kun Niila tuli pallo suussa luokseni, niin siitä vielä maahan. Nyt meni jo paremmin. Kyllä se siitä.

Kokeilin vielä hyppynoutoa. Niila hyppäsi hyvin ja kun oli kapulan lähellä, sanoin "nätisti". Johan oli tosi nätti kapulalle meno! :o)

Sitten tulikin jo agility-väkeä, joten agility-koulutus käyntiin. En mennyt omien koirien kanssa, koska väkeä oli niin paljon.

Kati sanoi Niilan nähdessään, että on sillä vyötärö hieman levinnyt. Ei enää näy vyötäröä niin selvästi. Niilalta on vyötärö kadonnut. ;o) Sitä olen itsekin jo tässä katsonut, samoin Petri.

18.7.2008
Pidettiin pienet toko-treenit Niilan kanssa.

Ensin otettiin pari kertaa liikkeestä istuminen, meni tosi hienosti!

Sitten vähän seuraamista, sekin meni hienosti.

Sen jälkeen otettiin ruutu (jonne Niila olisi ollut koko ajan menossa, koska tein ruudun jo ennen kuin otin Niilan edes autosta). Olin vienyt sinne myös patukan palkaksi. Loistavaa menoa! Ja palkkasin vielä nakeilla ruudussa. Sitten otin vielä toisen kerran, nyt ei ollut ruudussa mitään palkkaa. Hienosti meni, mahtavasti seisahtui käskystä ja meni maahan. Minä tein taas ohjaajalle kuuluvat jutut (kävelyt ja käännökset) ja kun olin kävelemässä kohti lähtöpaikkaa, käännyinkin Niilaan päin ja menin palkkaamaan sen nakeilla ruutuun. Ja siitä vapautin.

Ruudun jälkeen otettiin hyppynouto. Ekalla kerralla taisi matka olla turhan lyhyt ja Niila kopautti tassujaan esteeseen. Muutoin oli hyvä! Sitten otin pari askelta taaksepäin ja uudestaan hyppynouto, nyt ei kolauttanut, mutta meni tosi rumasti kapulalle ja tullessa ei hypännyt estettä lainkaan. Noh, vielä uudestaan, ja taas ruma kapulalle meno, josta nyt kyllä huomautin suureen ääneen. Hyppäsi takaisin tullessa hyvin. Luovutukset oli kaikissa ok. Täytynee alkaa huomautella, että miten sinne kapulalle mennään, kun ei muuten mene perille.

Sitten otettiin metallinouto. Metalliesine oli törppöjen takana, jonne sen vein. Ekalla kerralla Niila otti kapulan suuhun hienosti, mutta pudotti heti, josta kyllä kiltisti sen sitten kuitenkin otti suuhunsa ilman huomauttamista ja toi minulle. Otin vielä toisen kerran ja nyt meni hienosti.

Sitten otettiin vielä kauko-ohjaukset, hienosti meni ne!

Tänään on kolme viikkoa kulunut ekasta astutuksesta. Niilan käytös on hieman muuttunut niin, että se himpun verran rauhallisempi ja välillä vetäytyy omiin oloihinsa. Väliin sitä saa helliä kunnolla. Mutta mielestäni ei kyllä kamalan järisyttävää muutosta käytöksessä ole muutoin tapahtunut. Tisut ovat tosiaan hieman turvonneet ja punertavat.

16.7.2008
Paranemaan päin jo. Kova yskä vaan on vielä ja vähän nuhaa. No, jospa se tästä.

Käytiin Niilan kanssa taas pienesti agility-treenissä.

Otettiin hyppyjä ja kontakteja sekä pujoa. Aika hienosti meni! Tosin heti alkumetreillä minä nyrjäytin nilkkani. Pirhanan mopo-pojat kun käyvät meidän koulutuskentällä mopoilla kurvaamassa, saakeli! Täytyy varmaan kentän vuokra-isäntään ottaa yhteyttä…

15.7.2008
Kuumettakin pukkaa… Onpa tämäkin tapa viettää lomaa. Sairastellen. Täytyy paremmin kiinnittää huomiota tuohon auton ilmastoinnin käyttöön.

14.7.2008
Petollinen tuo auton ilmastointi… Eilen Sarin luota ajellessani kotiin satoi vettä kaatamalla ja oli hieman viileä ilma ja minua alkoi oikein paleltaa, ennen kuin huomasin, että ilmastointi onkin päällä. Siitä sitten sain nuhan ja yskän.

13.7.2008
Käväistiin Niilan kanssa Sarin luona. Mukava reissu. Sari tutki Niilan tissit ja kyllä Sarinkin mielestä ne ovat turvonneet ja punertavat. Puhuttiin myös ultrasta ja Sari ehdottikin, että hän voisi tunnustella Niilan masua, ja sitten noin viikkoa ennen laskettua aikaa käytettäisiin Niila röntgenissä.

10.7.2008
Tänään pidettiin toko-treenit taasen, nyt oli myös kaverikin mukana, Taina.

Ensin otin Niilan kanssa ruudun, jossa oli aamuruoka. Mahtavasti meni ruutuun! Sitten otin toisen kerran (ruudussa ei ollut mitään), ja taas meno oli upea, seisahtui hienosti ja meni maahan hyvin! Sitten otin vielä pari kertaa, hieman jo Niila ennakoi. Tokalla kerralla tein hieman kokeenomaisesti, kävelin ruutuun päin ja tein käännökset ja sitten vapautin Niilan ja heitin patukan.

Sen jälkeen otettiin hyppynouto pitkästä aikaa. Hienosti meni!

Metallinouto, hyvin meni. Taina oli sen verran avustamassa, että Niila ei syöksynyt rumasti kapulalle.

Tunnari, hienosti löysi omansa!

Vielä luoksetulo seiso-pysäytyksellä, nyt meni oikein!

Vihdoin sain laitettua Ansan kuvagalleriaan kuvia, käykäähän katsomassa. Oonan kuvagalleriaan vaihdoin myös pari kuvaa.

9.7.2008
Käväistiin vaihteeksi agility-treeneissä. Itse asiassa kahteen kertaan. Aamulla oltiin Sannin ja hänen ajokoiransa Milkan kanssa ja sitten illalla muiden kilpailevien kanssa treeneissä.

Niilan kanssa otin aamulla muutamia hyppyjä, joissa rimat oli matalalla ja putkea. Aika hyvin meni. Pujottelua treenattiin myös, joka meni hyvin.

Venlan kanssa otettiin vähän sitä sun tätä.

Illalla oli vain Niila mukana ja harjoiteltiin lähinnä kontakteja sekä hypyille lähettämistä, aika ok.

Harjailin sitten koiria treenien jälkeen ja jopas Venlasta lähtikin karvaa! Niilasta ei lähteny paljoa mitään. Mutta tunnustelinkin sitten mielenkiinnolla Niilan tisuja, jotka ovat hiukan tavallista paremmin tunnusteltavissa… Hmm. :o)

8.7.2008
Tänään otettiin hieman tokoa taas Niilan kanssa.

Ihan vain pieni seuraaminen ja sivuaskelia, jotka meni hyvin.

Muutama luoksetulo, ensin seiso-pysäytyksellä. Hienosti pysähtyi ja vauhtiakin oli upeasti. Niin upeasti, että vähän kyllä jarrutuksessa liikkui liikaa mielestäni. Otin uudestaan ja taas vähän sama juttu, mutta palkkasin toki kuitenkin. Hyvä kuitenkin, ettei vauhti nyt paljoa kärsi. Heitin palkaksi frisbeen Niilan taakse ja kun Niila kääntyi ja juoksi takaisin käskytinkin sen maahan ja hyvin meni! Ja siitä heitin namin taas Niilan taakse. Sitten otin vielä samalla lailla, eli heitin frisbeen ja kun Niila kääntyi niin käskin maahan. Tässä ehkä jo hieman jopa ennakoi… Noh, sitten lopuksi vielä luoksetulo läpijuoksuna. Ennakoi hiukan, joten vapautin ja heitin frisbeen taakseni.

6.7.2008
Tänään oltiin Agirodussa Ylöjärvellä Venlan kanssa, kisattiin appenzelli-joukkueessa. Mukavaa oli!

Meidän joukkue kisasi kilpailevissa maxeissa nimellä "Jaffat". Rataantutustuminen alkoi jo klo 8.00 (startattiin kotoa klo 5.30, huh!) ja me päästiin radalle n. klo 10.45.

Venla-mummon kanssa startattiin ekana joukkueesta radalle. Rata ei ollut mikään vaikea, ja se sujui meiltä mukavasti ja hyvään tahtiin.

Meidän jälkeen lähti Pekka ja Manta (Alppikellon Amanda), jotka suoriutuivat radasta hyvin, tosin ei ihan ongelmitta. Meinaan tämän perheen toinen koira, 5 kk ikäinen appenzelli, pääsi irti ja kirmasi loppuradan Pekan ja Mantan mukana maaliin. Yleisöllä oli hauskaa! :o)

Pekan ja Mantan perään lähti Markku ja Nyyti (Alpenhirts Zarita). Heilläkin meni rata oikein mukavasti ja vauhdikkaasti.

Sitten ankkurina radalle lähti Tuija ja Iina (Alppikellon Adalmina) ja tämän parin meno oli aika rauhallista. Iina ei ole ennen kisannut, mutta suoritti kuitenkin kaikki esteet. Kiitokset kivasta päivästä! Oli mukava nähdä pitkästä aikaa.

Niilalla on pahoinvointia. Tosin iltapahoinvointia. Se söi iltalenkillä heinää, jonka sitten oksensi pois.

5.7.2008
Otin Niilan kanssa tokoa.

Ensin seuraamista, käännöksiä, sivuaskelia ja peruutusta. Hienosti meni! Myös juoksua ja hidasta käyntiä.

Luoksetuloa, ensin läpijuoksuna, hienosti tuli ja hyvä vauhti. Sitten otin pysäytyksen kera, hyvin sujui! Sitten vielä lyhyt luoksetulo ja siitä maahan, hienosti meni!

Sen jälkeen ruutu, täyspitkä matka. Hyvin Niila lähti mutta aivan liian sivulle. Kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan ja taas Niila meni aivan minne sattui mutta hyvällä vauhdilla). Sitten taas kutsuin takaisin ja taas lähetin. Nyt meni hienosti ruutuun, hieman ehkä haahuillen, mutta tosi hyvin ja hyvällä vauhdilla! Seisahtui upeasti ja siitä maahan meni hyvin. Minä etenin kohti ruutua ja siitä käännökset ja kutsuin Niilan. Niila oli kyllä aika hölmistynyt tästä "uudesta käänteestä", kun näinhän ei olla vielä otettu. Tuli kuitenkin kun kannustin hieman. Pieni seuraaminen ja perusasento, ok!

Sitten otin ruutuun menon vielä toisesta suunnasta, nyt meni erinomaisesti ruutuun tosi hienolla vauhdilla, seisahtui hienosti ja meni maahan hyvin! Taas etenin ja tein käännökset ja kutsuin. Niila oli edelleen vähän että mitäs nyt taas, mutta tuli kuitenkin hyvin.

Sitten otin vielä kerran ruutuun menon ja palkkasin sitten ruudussa lihapullilla, kun taas niin hienosti oli mennyt. Tein ihan pienen käännöksen, josta kutsuin ja hyvin Niila tuli. Näillä kerroilla ei ollut ruudussa kertaakaan mitään palkkaa. :o)

Metalliesineen noutoa, samalla tavalla kuin viimeksi. Eli törpöt kapulan eteen. Nyt fiksu koira ottikin kapulan törppöjen välistä, ettei sen tarvinnut kiertää törppöjä. Minä laitoin kolmannen törpön sitten niin, ettei se saanut enää välistä, ja nyt joutui kiertämään törpöt ja kääntymään ensin tulosuuntaan, että sai kapulan suuhun. Tosi hyvin kyllä toi kaikilla kerroilla.

Vielä kaukoja, tosi hyvin meni.

Onnea Niilan Retku-siskolle ja Miialle, jotka kisasivat tänään Ruotsin puolella (Härnösands) agility-kisoissa. Hyppyradalta tuli 0-tulos!

4.7.2008
En tiedä vai kuvittelenko vain, mutta oisko Niilan aineenvaihdunta hieman tavallista nopeampi… ;o)

Onnea Otto-isälle, joka matkusti maailmanvoittaja-näyttelyyn Ruotsin Tukholmaan saaden sieltä ERI:n, hyvä!

3.7.2008
Illalla otettiin Niilan kanssa tokotusta.

Ensin tunnari, taas luonnon omilla kepeillä. Hienosti meni!

Vähän seuraamista, joissa lähinnä hiottiin täyskäännöksiä niin, että minä käännyn vasempaan ja koira on koko ajan minun vasemmalla puolella. Aika ok.

Ruutua, matka oli nyt vähän lyhyempi kuin eilen ja vein ruutuun nakkia. Niila lähti tosi vauhdikkaasti ja suoraan ruutuun. Sitten otettiin vielä toinen kerta, taas samalla lailla, nyt myös pysäytyksen kera. Hienosti meni.

Ruutu vielä kolmannen kerta niin, ettei ruudussa ollut mitään. Tosin hyvin meni sekin, pysäytys ja maahan, aivan upeasti. Minä etenin ruutua kohti ja siitä kännyin käännökset lähtöpaikkaan ja matkalla heitin Niilalle pallon.

Luoksetuloa. Pysäytin Niilan seisomaan, mutta Niila hieman käveli liikaa pysäytyksen jälkeen. Joten ei kun uusiksi. Ja taas se käveli vähän kyllä liikaa. Ja sitten taas, ja nythän se pysähtyi oikein. Vauhti oli ok kaikissa.

Vielä luoksetulo läpijuoksuna parisen kertaa.

Lopuksi vielä otettiin kaukot, hienosti meni!

2.7.2008
Tänään vielä pähkäiltiin Arjan kanssa, että tavataanko vaiko eikö… Meinaan astutuksen merkeissä.

Kävinpä sitten Niilan kanssa kaverini Katin luona, jolla on parikin urosta ja selväähän tuo oli. Ei tarvinnut lähteä Ottoa tapaamaan, Niila meinaan näytti taivaan merkit jo ovella Katin welsh corgille Jatzille. Kiitos Kati ja Jatzi. Sori! ;o)

Eli nyt vain pidetään peukkuja pystyssä, että Niilan masussa elämää olisi. Seuraava juttu onkin sitten ultraus, jota katsotaan n. neljän viikon päästä sitten.

Innostuin sitten ottamaan Niilan kanssa tokoa. Niila kun välillä lenkeillä alkaa itse seuraamaan tai tuomaan keppiä, vaikken ole edes pyytänyt. Kaipaa siis tekemistä.

Ekaksi otettiin seuraamista, meni tosi hienosti, seurasi tiiviisti ja hyvällä paikalla. Sitten otettiin myös käännöksiä ja askeleita, hienosti meni nekin.

Liikkeestä istuminen, tosi hyvin meni!

Sen jälkeen otettiin ruutu. Matka oli nyt täyspitkä, ja hienosti Niila ruutuun meni. Tosin se meni ruudun oikealta puolelta sisään, mutta kumminkin. Vauhtikin oli ok. Seisahtui käskystä hienosti. Ja palkka tuli minulta.

Otin sitten toisen kerran ja nyt Niila kääntyi hieman ennen ruutua minuun päin, mutta jatkoi melkein heti matkaa ruutuun, jossa oli patukka odottamassa.

Sitten otin vielä, taas Niila eteni hienosti, meni ruudun oikeasta reunasta melkein sisään, mutta jäi itse seisomaan juuri ruudun ulkopuolelle ja kääntyi minuun päin. En sanonut mitään ja Niila sitten itse älysi mennä ruutuun ja siellä oli pallo odottamassa. Syötin Niilalle ruudussa vähän nakkeja, kun niin hienosti toimi.

En malttanut vielä tähänkään lopettaa, vaan otin ruudun vielä kerran. Nyt meni hyvin ruutuun, suoraan edestä ja patukalle. Ja taas syötiin nakkia ruudussa.

Tämän jälkeen otettiin tunnaria luonnon omilla kepeillä. Olin ottanut juuri ennen treenejä yhden kepin taskuuni hajustumaan. Vein sitten kepin muiden keppien joukkoon ja hyvin Niila osasi etsiä oikean. Tehtiin tuo vielä pari kertaa ja onnistuivat hyvin. Luovutuskin oli aika ok.

Sitten otettiin vielä tavallisen kapulan noutoa. Nyt laitoin pari törppöä kapulan eteen, niin että pysyin itse lähettämään koiran kapulalle koiran vierestä eli normaalisti. Ja tässä tuli sitten myös se, että törpöt estivät Niilaa säntäämästä rumasti kapulalla, eli Niilan piti kiertää törppö ja kääntyä ensin tulosuuntaan, että pystyi ottamaan kapulan suuhunsa. Hyvin toimi! Ja luovutukset olivat hyvät.

Illalla sitten vielä Venlan kanssa agility-treeneihin. Otettiin sellainen kiemurainen pikku-rata, joss tuli paljon välistä vetoja sekä takaaleikkauksia. Hyvin meni mummo jälleen! Sitten harjoiteltiin vielä pujoa niin, että minä ohjasin molemmilta puolilta, hyvin meni nekin. Sitten vielä kolmea hyppyä, niissä pelkkää eteenmenoa. Sinikka oli palkkaamassa hyppyjen takana. Hyvin meni nekin.

1.7.2008
Lähdin kaverin kyydillä katsomaan agility-kisoja Tampereelle. Mukavaa oli, vaikkei kaverit ihan tuloksia saaneetkaan. Räsäsen Minnakin oli Jarren, Niilan 3/4 veljen, kanssa kisaamassa ja saivat kolmannen nousunollansa! Hienoa Minna ja Jarre, onnea kovasti! Tervemenoa kakkosiin! :o)

Sain kuvia Jessicalta Vilistä, komea poika! :o) Kiitos Jessica!




Vili ja perheen toinen koira, nuori tolleri Titus leikkimässä.


Vili ja Titus, ai kun on söpöä! :o)
kuvat: Jessica Koimäki

30.6.2008
Me käytiin tänään Niilan kanssa taas Oton luona.

Siinä aikansa puuhastellessa ja välillä hieman suihkussa katselemassa käydessä onnistui astutus sitten kuitenkin. Reilun vartin taas olivat nalkissa Arjan takapihan pensaiden katveessa.

Katsotaan tilannetta nyt huomenna ja ylihuomenna, että vieläkö kokeillaan, vai joko riittäisi.

29.6.2008
Tänään oli meidän koirakerhon järjestämät mölli-agility-kisat ja me Venlan kanssa osallistuttiin molempiin ratoihin, mölleihin ja kilpaileviin. Ja voitettiin molemmat radat! :o) Venla oli nyt tosi hyvin kuulolla ja eteni hienosti! Hyvä mummo!

Arja ja Otto poikkesivat kotimatkallaan meitä moikkaamassa. Olivat saaneet erkkarista EH3. Ihan hyvin siis!

Vielä Niila jaksoi "seistä" Otolle, ja Otto koitti tehdä parastaan. Taisi Otto olla kuitenkin hieman uuvuksissa päivästä, että se vain jäi yritykseksi. Huomiseksi sovittiin taas tapaaminen, kerta Niila oli vielä noinkin innokas.

27.6.2008
Niila-Otto-treffit
osa II.

Eilen sovittiin, että tapaamme tänään puolessa välissä matkaa. Molemmat lähdimme siis ajelemaan puoli neljältä, minä Alavudelle päin ja Arja Keuruulle päin. Puolivälissä matkaa kohtasimme. :o) Etsimme sopivan varjoisan ja katveisin pikkutien, jossa päästimme koirat ulos autoista.

Niila oli koko ajan hihnassa, Otto vapaana. Siinä taas vähän leikittiin ja tuumailtiin ja harjoiteltiin. Kunnes sitten se onnistui! Hyvin meni, vartin olivat nalkissa, seisoivat peppu peppua vasten. Kaunis suvi-iltapäivä, aurinko paistoi ja tuulenvire kävi… :o) Mikäpäs siinä.

Kaikkien oppikirjojen sääntöjen mukaan laskettu aika olisi nyt siis elokuun 29. päivä.

Soitettiin siinä vielä Sarille ja oltiin kaikki yhtä mieltä siitä, että koitetaan vielä ylihuomenna uudestaan. Arja ja Otto ajelevat Lappeenrannasta erkkari-näyttelystä sopivasti Keuruun kautta kotiin. :o)

Ja minulla alkoi viiden viikon loma! Tämän piti olla pentuloma, mutta pentuloma muuttuikin seksilomaksi. ;o)

26.6.2008
Tänään oli Niilan ja Oton ekat treffit.

Me mentiin kyläilemään Arjan, Oton ja Solon kotiin. Heti kun Niila autosta pääsi, niin kyllä taisi tietää minne "joutui", siihen malliin meinaan innolla haisteli jälkiä pihamaalla. Heti etuovella Oton nähdessään Niila käänsi häntänsä sivuun, joten päivä oli oikea.

Noh, ei muuta kuin takapihalle hommiin. :o) Ja ensin leikittiin ja sitten kokeiltiin ja taas vähän leikittiin ja kokeiltiin. Arja sanoikin, että Otossa ei ihan sellaista "tunteen paloa" vielä ole, eli ne ihan-oikeat-päivät ovat vielä tulollaan. Siltä se kyllä näyttikin.

Yhdessä vaiheessa saattoi tapahtua jotain, mutta kiinni eivät jääneet. Tämä oli vasta sellaista harjoittelua. Sovittiin treffit taas huomiselle.

25.6.2008
Oltiin Venlan kanssa agility-treeneissä ja tehtiin oikein kunnon rata. Hieman oli sähläämisen makua välillä, mutta kyllä se siitä.

22.6.2008
Tänään oli agility-treenit ja treenasin pelkästään Venlan kanssa. Niila jäi kotiin juoksemaan… ;o) Otettiin Venlan kanssa paljon takaaleikkauksia sekä putkeen menoa. Hyvin meni.

Niilan sisko Retku oli kisaamassa tänään agilityssa ja he saivat tuplanollat! Hienoa! Tervemenoa MM-karsintoihin vaan! Onnea Retku ja Miia!

20.6.2008
Hyvää Juhannusta kaikille!

Täällä sitä vaan odotellaan Niilan tärppi-päiviä, sovittiin treffit Otsoliinin kanssa ensi viikon loppupuolelle ja siitä sitten katsotaan etiäpäin. Ei ole edes kerennyt treenaamaan mitään, on muka ollut jotenkin kiirus. Niin välillä.

Mutta illallapa innostuin hieman treenaamaan, saunaa ja syömisiä odotellessa. Otin seuraamista ja askelia ja käännöksiä paikalla. Hyvin meni. Otin myös luoksetuloa läpijuoksuna, hyvin tuli. Sekä vielä noutokapulalle menoa, aika ok.

15.6.2008
Soitin aamulla Sarille ja kyllä vain, Sari oli sitä mieltä, että Niila-Otto pentue toteutuu! :o) Katsotaan asutusta juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kivaa! :o)))

14.6.2008
No kyllä se Oton nenä vain oikeassa oli – Niilalla alkoi nimittäin juoksut tänään. :o)) Aamulla ei paperiin vielä tullut mitään, mutta illalla kun kokeilin, jo tuli. :o) Arjalle ilmoitin heti uutisen ja huomenna soitan Sarille.

Tänään oltiin kissanäyttelyssä Jämsässä Ansan kanssa. Tämä olikin Ansalle vähän jännittävä retki. Koko ajan Ansa oli näyttelyhäkissään petinsä alla piilossa ihmisten katseilta.

Ansa kilpaili nuorissa ja Senja esitti Ansan tuomarille. Kyllä Ansa siinä hyvin esiintyi, vähän piti kuitenkin jänskätä. Tuomari kehui Ansaa, ja sekä tuomari että assistentti myönsivät, etteivät olleet koskaan aiemmin nähneet niin hienoa tabby-kuviota mitä Ansalla oli. :o)

Tuomarin paras valintaan ei Ansa kuitenkaan yltänyt, se oli kyllä odotettavissa, koska Ansa ei mikään korvakissa ole. Tulos oli (jälleen kerran) Excellent 1 kuitenkin.

Ansan isä-Make oli kuitenkin toisen tuomarin mielestä paras uros ja Make pääsikin sillä paneeliin. Paneelissa Make valittiin tuomareiden yksimielisellä päätöksellä kategorian IV parhaaksi urokseksi! Eikätässävieläkaikki, nimittäin Make oli vielä päivän paras siitosuros, jälkeläisten pisteiden tulosten perusteella. Onnea Make!

Kaverini Tuija oli oman pentukissansa Fobban kanssa myös misseilemässä. Fobba on kaunis Ruotsin tuonti, sinitabbynaamio pyhä birma naaras. Fobba kilpaili pennuissa ja voitti oman luokkansa sekä oli tuomarin paras valinnassa paras pentu ja pääsi paneeliin! Paneelissa ei sitten enää Fobba pärjännyt, mutta hieno menestys ekassa Suomen näyttelyssä! Onnea Fobba ja Tuija! :o)

Kun kotiin päästiin, niin jo Ansa oli oma itsensä. Väsynyt hieman mutta reipas kuin mikä!

Kiitos Senja ja kiitos Tuija kivasta päivästä!


Näyttely oli Jämsän jäähallissa, jossa oli karmeat keltaiset valot. Kuvatkin olivat sitten sen mukaiset. Salamallakin otetut kuvat ovat aika outoja. Mutta tässä Senja vie Ansan tuomarille. Ansaa vähän jännittää (hälinä sun muut jutut), häntäkin on koipien välissä.


Ansa tykkäsi olla pöydällä lähellä Senjaa. Reippaasti se kuitenkin siitä katseli.

12.6.2008
Niilan mies Otto tuli tänään Arja ja Soolo (Pikkupaimenen Tequila Sunrise) mukanaan Keuruulle pk-jälki-kisoihin. Minäpä niitä sitten katsomaan Niilan kanssa.

Jäljet olivat koulutuskenttämme läheisyydessä ja lähdin Arjan kyydillä jäljelle katsomaan.

Janalla Otto haahuili muutamaan kertaan väärään suuntaan, kunnes sitten löysivät "oikealle polulle". Heillä meni siinä n. puoli tuntia, kunnes olivat takaisin autolla, saldona neljä keppiä. Kakkos- ja kolmoskeppi jäivät metsään. Muuten Otto jäljesti hienosti!

Sitten takaisin kentälle kapuloita luovuttamaan ja melkein heti esineruutuun. Otto ei siellä toiminut yhtään. Yhden esineen toi, muutoin vain haisteli narttujen pissiä. Arja ei enää tottikseen sitten mennytkään. Tänään ei ollut Oton päivä, mutta toinen päivä taas sitten on. Niin se välillä menee.

Muiden koirakoiden tottisten ja kilpailukirjojen luovutusten jälkeen käytiin vielä mustavalkoisten kanssa pienellä lenkillä. Kyllä oli mukavaa!

Niila ja Otto höpöstelivät omiaan, Solo vähän niin kuin "roikkui mukana". Otto kyllä oli Niilan perässä tiukasti kiinni, ajateltiinkin, että ei varmasti kaukana ole Niilan juoksut! :o) Sitten kun Otto alkoi Niilan mielestä liikaa lähennellä, Niila vaihtoi leikkikaveriksi Solon, joka taas oli löytänyt kivan kepin. Siinähän se loppulenkki menikin vetäen yhdestä kepistä.


Niila ja Otto. Oli jo hiukan hämärää, joten piti käyttää salamaa. Siksi kuvat ovat vähän hassun näköisiä.


Niila ja Solo vetämässä keppiä. Hauskaa oli!


Niila ja Solo jaksavat vetää. Otto pitää perää… ;o)

Täytyy vielä mainita, että treenasin Niilankin kanssa kentällä vähän tokoa, kun muut menivät tottista. Otin vain seuraamista, joka meni hyvin. Sitten sivuaskelia ja peruutusta, toimivat hienosti!

11.6.2008
Tänään oli vuorossa sitten kilpailevien agility-treenit. Tehtiin kovasti kiemurainen hyppyrata, jossa oli myös putki ja pujottelu.

Menin ensin Venlan kanssa. Ihan hyvää menoa. Tosin Venlan kanssa saa olla tarkkana käsimerkkien kanssa, ettei mene liikaa väärään suuntaan ja väärälle hypylle. Vaikka Venla onkin jo veteraani, se on vielä hyvässä kunnossa ja terässä. :o)

Sitten Niilan kanssa, se olikin menoa se. Hypyt vain räiskyi. Sinikka oli palkkaamassa viimeisen esteen takana. Hyvin Niila kyllä eteni, sinne minne piti.

Lopuksi vielä hinkattiin Niilan kanssa takaahyppyjä. En tiedä mitä pitäisi tehdä noiden Niilan hyppyjen kanssa kun Pete antoi silloin ohjeeksi, että kädet alhaalla… Mutta Niila menee hyvin, kun ohjaan kädet ylhäällä. Vinkkejä?

Ei edelleenkään juoksuja kuulu. Tässähän alkaa jo itsekin hermostumaan. Monta kertaa päivässä kuljen paperi kädessä Niilan takapuolessa… No, eiköhän tuo luonto tiedä milloin se on valmis.

9.6.2008
Käytiin koko perheen voimin vähän Isossa Kirjassa treenailemassa. Petri golffin lyöntejä ja minä Niilan kanssa hiukkasen tokoa. :o)

Otin Niilan kanssa vain vähän seuraamista ja luoksetulon läpijuoksuna. Luoksetulo oli ainakin vauhdikas, kun Venla oli vauhdittamassa ja Niilan rakastama frisbee lensi palkkana taakseni. Seuraaminenkin sujui hyvin ilman hihnaa.

8.6.2008
Tänään olin agilitya vetämässä, mutta omat koirat olivat kotona. Onneksi, koska porukkaa oli niin paljon. Noh, viikolla käydään sitten kilpailevien treenissä.

Onnea Otolle, tulevan pentueen iskälle! Otto oli tänään Tuurin näyttelyssä VSP, hienoa Otto ja Arja, onnea! Tuisku (Pikkupaimenen Front Page News), Niilan siskopuoli oli ollut ROP, onnea Tuisku ja Sari myös!

6.6.2008
Tänään otin tokotusta Niila
n kanssa.

Seuraamista hihnassa, taas oli himpun verran Niilalla edistystä, mutta hihnalla pystyi muistuttamaan. Sitten sivuaskelia ja peruutusta, jotka onnistui hienosti.

Sitten ruutuun menoa, hienosti meni! Ensin oli ruudussa nakki, sen jälkeen otin vielä pariin kertaan niin, ettei siellä ollut mitään. Vauhti oli hyvä ja seisahtui hienosti käskystä. Ja maahan meni heti käskystä.

Luoksetuloa, ensin pysäytyksellä, ja huomasin jo siinä aavistuksen ennakointia, joten otin vielä pari kertaa ihan läpijuoksuna.

Liikkeestä istuminen, hienosti toimi.

Ja kaukot, hyvin meni.

Vielä kapulalle menoa, ihan ok. Tosin jos en anna apuja kapulan ottamiseen, Niila ei toimi niin kuin pitäisi. Eli vielä tarttee paljon siinä apuja.

5.6.2008
Niistä kisoista puheenollen… Maanantaina oli viimeinen ilmopäivä bortsujen erikoisnäyttelyyn Lappeenrantaan 29.6., ja tänään kokeilin kepillä jäätä ja kysyin, vieläkö ottaisivat yhden pienen bordercollie-tyttösen. Mutta valitettavasti eivät enää ottaneet, koska bortsuja on jo niin paljon. Tarttee kokeilla jotain muuta sitten… ;o)

3.6.2008
Tänään kävin taas vähän ottamassa tokoa Niilan kanssa.

Ekaksi tehtiin ruutu, ruudussa oli Niilan aamuruoka. Se oli hieno ruutuun meno!! Vauhti oli hurja! :o)

Seuraamista hihnassa (tavallista käyntiä, juoksua ja hidasta kävelyä), hyvin meni. Taas vähän piti alussa muistuttaa, ettei tartte edistää, mutta sitten menikin jo hyvin. Sitten sivuaskelia ja peruutusta, jotka meni ok.

Liikkeestä istuminen, hyvin meni!

Luoksetulo seisomisella ja sen jälkeen heti läpijuoksuna, molemmat sujuivat hienosti.

Kaukoja, kivasti sujui.

Kapulalle menoja, ihan ok.

Sitten vielä otettiin kuitenkin ruutua, ekalla kerralla jätin lelun ruutuun, hyvin meni Niila ruutuun. Sen jälkeen en jättänyt ruutuun mitään, Niila eteni hienosti, seisahtui hyvin käskystä ja sitten tuli palkka minulta. Sen jälkeen vielä yksi, vein pienessä astiassa makupaloja ruutuun ja lähetin, tosi hyvin Niila meni! :o)

Juoksuja vaan ei näy eikä kuulu… Ajattelinkin jo, että täytyy varmaan alkaa kisoja katselemaan, kun ei tästä muuten mitään tule. Noh, katsotaan. ;o)

1.6.2008
Agility-treenit, mut sitä ennen pikkasen tokoa Niilan kanssa (kun Terhi oli tehnyt ruudun ja jättänyt meitä varten vielä sen paikalle, kiitos Terhi! :o)

Eli ruutun menoa, pari ekaa kertaa oli vähän tahmeaa, ei edennyt ihan ruutuun asti. Mut sitten jo hoksasi, ai että tuonne. Ja otettiinkin muutamaan kertaan ja viimeinen oli oikein tsemppi-ruutu. :o) Sitten vielä yksi luoksetulo läpijuoksuna, vauhti oli loistava!

Agilityssa mentiin pieni radan pätkä. Ensin Venlan kaa. Aika hyvin meni. Selvästi oli vähän veto pois, kun oli niin kuuma, myös itsellä.

Sitten vielä Niilan kanssa sama rata, rimat tuli alas (kun ne mun kädet on alhaalla), mutta muuten totteli hienosti ohjausta. Sit otettiin vielä kolmen hypyn sarjaa (hypyt kolmion muodossa), ja palkka tuli Terhiltä viimeisen esteen takaa maasta. Hmm, aika hyvä.

31.5.2008
Tänään käväistiin Tampereella kun pikkusiukku Annele pääsi ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta (TYK), ilmaisutaidon erityislukiosta. :o) Onnea kovasti! Juhlitaan sitten viikon päästä täällä kotona.

30.5.2008
Tukekaa pieneläinhoitajia! Allekirjoittakaa nettiadressi: http://www.erto.fi/pienelainhoitajat/

28.5.2008
Nyt on kulunut jo neljä viikkoa Niilan leikkauksesta, eikä juoksuja näy eikä kuulu vieläkään. Petri jo peloitteli, että jos Niila jättäi(s) juoksut kokonaan väliin… Ei kai?!? Luonto ei pienin perustein juoksuja jätä pois, on se lisääntyminen sen verran tärkeä asia. Senja oli tätä mieltä. ;o) Kyllä Niila on niin hyvässä kunnossa jo, että pentue melko varmasti toteutuu. Sarin kanssa täytyy asiaa vielä puida halki, mutta hyvältähän tuo näyttää. :o))

27.5.2008
Toko-treeneissä Niilan kanssa.

Ensin otettiin paikkamakuu kokeen omaisesti, menin paikalle ilman hihnaa ja seuruuttamalla, hyvin meni. Myös paikallaolo.

Ruutuun menoa joka nyt ei taas onnannut. Tein sen siis Riitan neuvojen mukaan (koira jätetään vähän matkan päähän paikalle, minä käyn ruudussa "näyttämässä" ruutua koiralle, sitten lähetän koiran). Niila ei jostain syystä mene ruutuun asti vaan jää parin-kolmen metrin päästä minusta tuijottamaan minua.

Tein ruudun sitten niin, miten olen aiemminkin tehnyt, eli jätin lelun ruutuun (Niilan huomaamatta) ja lähetin Niilan ruutuun ja se toimi. Ekaksi tietty oli vielä empimistä mutta kyllä se siitä kuitenkin lähti. No, täytyy tehdä tuota sitten vain. Välillä jätän lelun ruutuun ja välillä palkka tulee minulta. Olin saanut sen noin opettamalla jo hyväksi, joten miksi vaihtamaan treeniä.

Sitten otin sivuaskelia jotka meni ok. Perusasento jää hieman vinoksi, eli siinä Niila tarttee vielä apuja.

Liikkeestä istuminen joka oli hyvä. Avustaja-Terhi "palkkasi" naksulla, minä lihapullalla.

Kaukot, meni ok.

Metallikapulalle menoa, joka meni ok.

Ja vielä luoksetuloa läpijuoksuna joka oli hyvä, vauhti ei ollut kärsinyt. :o)

26.5.2008
Ulkona oli niin kiva ilma, että käytin kissat ulkona. Ei ole kuin yhdet kissanvaljaat, joten piti erikseen ne ulkona käyttää.

Oona ensin, liikuskeli sinne tänne ja kuunteli ja haisteli ja mourusi. Sitten oli Ansan vuoro, ensin se rimpuili sinne tänne ja väänti itsensä melkein solmuun kun laitoin valjaita sille. Ulkona se ei uskaltanut liikkua, katseli ja kuunteli vain. Eiköhän se siitä. Täytyy ostaa Ansalle omat valjaat, niin voi käyttää kissoja yhtä aikaa ulkona.

25.5.2008
Joo, no eipä oltu turisteina tokokokeessa, vaan olin ylitöissä.

Kissat muuten alkavat olla aika ovelia… Annoin niille aamulla ennen töihin lähtöä aamuruoan, ja Petri sitten heräsi vähän myöhemmin ja kissat mourusivat siihen malliin, etteivät ne olleet ruokaa nähnytkään, joten Petri antoi niille toiseen kertaan aamuruoan. Huoh.

Kyllä ne on ahneita… Ansa varsinkin – sille ei riitä mikään. Ensin se syö oman aamuruokansa, sitten se menee kyttäämään Oonan kuppia, sitten se tulee kerjäämään pöydän viereen, ja sitten kun koirat ovat syöneet oman ruokansa, se vielä nuolee niidenkin kupit.

22.5.2008
Tänään taas otettiin vähän tokotusta Niilan kanssa.

Ensin seuraamista ihan hihnassa, joka meni nyt hyvin. Sitten sivuaskelia, jotka sujuivat jo paremmin. Ja peruutusta myös, joka meni aika ok.

Ruutuun menoa, mutta se tökki nyt. En tiedä mikä oli, mutta Niila ei edennyt kunnolla. Taisi syynä olla se, että en ollut antanut ennen treeniä aamuruokaa. Pitäishän mun jo tietää, että ruoka ennen treeniä niin koirakin toimii, mutku sitä aina mutku… Otettiin ruutua kuitenkin niin, että saatiin hyvä onnistuminen.

Sitten vielä parisen kertaa kapulalle menoa, meni hyvin.

Ja sitten vielä luoksetulo, jossa jätin Niilan maahan, käsimerkillä hieno pysähtyminen, sitten "kutsuin" sen syömään. Luoksetulossa vauhti oli hyvä, mutta nyt muutaman seuraavan kerran otan kyllä läpijuoksuja.

Keuruulla olisi sunnuntaina tokokoe, mutta kun Niila oli lääkekuurilla (se rotanpää…), joten menisi dopingin piikkiin, jos kisaan osallistuttaisiin. Taidetaan tyytyä vain turistiksi.

21.5.2008
Kolme viikkoa on kulunut Niilan suolistotukosta eikä vieläkään juoksuja näy. Äkillinen huono kunto ja leikkaus varmasti viivyttää juoksuja. Hyvä tietty, että haava saa rauhassa parantua. Niila on kyllä tosi hyvässä vedossa ja kunto kasvaa koko ajan. Sitä jo alkaa itsekin malttamattomana odottelemaan niitä juoksuja…

Huomasin Niilan toisen silmän yläpuolella pienen pienen haavan, josta on myös vähän karvoja lähtenyt. Taisi tulla "kissatappelussa", joita meillä on aika ajoin… Oona ja Ansa kun välillä "innostuvat leikkimään" eli jahtaavat toisiaan, ja jos Ansa saa Oonan kiinni, Oona suuttuu ja sähisee ja antaa kynttä. Taisi Niila olla väärässä paikassa väärään aikaan… Mutta on ainakin kissat ok ja terveitä!

Kävin tänään treenaamassa tokoa Niilan kanssa.

Otettiin seuraamista, joka meni hyvin. Tosin Niila edisti himpun verran, joten siitä jouduin huomauttamaan. Sitten otettiin sivuaskelia, joissa Niilan perusasento ei ihan ollut hyvä, ja otettiinkin sitä niin, että alkoi sujumaan. Sitten otettiin peruutusta ei-seuraamisella. Hyvin meni.

Sen jälkeen otettiin pari kertaa liikkeestä istuminen, meni hyvin.

Luoksetulo, jätin Niilan maahan ja kutsuin, ja puolivälissä käsimerkki ja Niila pysähtyi loistavasti seisomaan, heti naksu ja frisbee perään. Luoksetulon vauhti oli hyvä.

Ruutu, lyhyt matka, kävin "näyttämässä" Niilalle ruudun ja sen jälkeen lähetin sen. Hienosti meni aivan keskelle, ja kehuin Niilaa ja heitin lelun. Otettiin vielä toinen ruutu, alku samalla lailla, sitten kun koira oli keskellä ruutua, käskin "seis", jolloin Niila seisahtui hienosti ja siitä lensi taas lelu.

Ruudun jälkeen otettiin monta kapulalle menoa, Riitan vinkkien avulla. Hienosti sujui! :o)

17.-18.5.2008
Korrien koulutusviikonloppu.

Lauantaina aamusta oli ensin teoriaa jonka piti lähinnä Pekka. Hyvää ajateltavaa saatiin koulutukseen. Sen jälkeen syötiin ja sitten käytännön treeneihin.

Me otettiin Niilan kanssa luoksetulo, ruutuun lähettäminen ja liikkeestä istuminen. Saatiin tosi hyviä vinkkejä Riitalta.

Illalla vielä istuttiin iltaa nuotiolla, paistettiin makkaraa ja keskusteltiin päivän koulutuksista ym.

Sunnuntaina sitten aloitettiin heti aamusta. Taas oltiin Niilan kanssa Riitan ryhmässä, otettiin hyppynouto ja tunnari. Saatiin hyviä vinkkejä, myös siihen kapulaan rynnimiseen…

Sitten puolilta päivin oli ruokatauko, ja sen jälkeen taas käytäntöä.

Olin ajatellut ottaa kaukoja ja seuraamisen käännöksiä, mutta sain niin hyviä vinkkejä jo aiemmin, kun muut olivat ottaneet niitä, joten päädyinkin sitten ottamaan ohjatun noudon alkeita. Hyvin meni! :o) Kyllä oli tosi mukava viikonloppu ja erittäin antoisa!

Niilalla ei vielä juoksuja näy…

14.5.2008
"Maagiset" kaksi viikkoa on nyt tänään kulunut Niilan rotanpään keisarinleikkauksesta, joka ei suostunut kuitenkaan sitä kautta syntymään, eikä juoksuja näy vieläkään… (jihuu!). Niila on kyllä hyvässä kunnossa. Kuntoa tosin kohotellaan edelleen leikkauksen jäljiltä, mutta muutoin näyttää hyvältä. Himpun verran liian laiha Niila vieläkin on, mutta eiköhän tuokin asia korjaannu hyvällä ruoalla. :o) Katsellaan kuunnellaan kevättä…

Korjailin kuitenkin Pentuja-sivulle vähän "aikataulua", mutta mikään ei ole varmaa! Niilan kunto ja terveys ovat etusijalla!!! Katsotaan tilannetta päivä kerrallaan.

Illalla olin Katin kanssa vetämässä alkeisagility-koulutusta ja wau mitä porukkaa! Tosi hyvin koirat ja ohjaajat menivät, joukossa oli niin pentuja kuin jo aikuisiakin koiria ja kaikki menivät esteitä reippaasti, siis aivan kaikki! Tällaisia koirakoita on ilo opettaa! :o)

Otin sitten tuon alkeis-koulutuksen jälkeen Niilalla vähän kaukoja kotona, ne kun jäi vaivaamaan eilisestä. Hyvin meni, ei mitään hätää.

Otin myös kerran liikkeestä istumisen, joka meni hienosti, sekä vähän sivulle tuloa. Hyvin meni.

13.5.2008
Oltiin Niilan kanssa toko-treeneissä.

Aluksi otettiin paikallamakuu, joka sujui hienosti.

Sitten otin Niilan kanssa seuraamista ja liikkeestä istumista. Seuraaminen hyvä ja istuminenkin alkaa jo sujumaan.

Luoksetuloa ja otin oikein pysäytyksen kanssa. Jätin Niilan maahan ja kutsuin, vauhti oli tosi vauhdikas ja käsimerkillä jäi hienosti seisomaan. Ehkä yhden oman mittansa jarrutti kuitenkin niin kovasta vauhdista, mutta loistava oli! Ja palkka tuli takaa Sadulta. Sitten otin toisen luoksetulon heti perään ja se läpijuoksuna ja heitin palkan vielä taakseni. Vauhti ei kärsinyt – Onneksi!!

Sitten nopea tunnari, löysi oman, luovutus hyvä. Nyt täytyy ihan oikeasti alkaa kiinnittämään huomiota siihen kapulaan tarttumiseen, se kun on ehkä himpun verran liian raisua… Vauhti kapulalle on hyvinkin vauhdikas ja sitten jarruttaminen juuri kapulan kohdalla niin että puoli kroppaa viistää maata…

Lopuksi kaukoja. Ne ei ihan onnistunut… Taisi kuitenkin vielä hieman aristella massua, vaikka kuinka koitin varovasti ottaa kaikki. Otettiin kuitenkin niin, että jäi onnistumiseen.

Sitten vielä kiva "pentuluoksetulo", eli Satu piti kiinni ja minä juoksin Niilaa karkuun. Jäi hyvä mieli! :o)

Nyt tulevana viikonloppuna onkin oikein koko viikonlopun kestävä toko ja pk-valmennus viikonloppu kun Riitta Jantunen-Korri ja Pekka Korri tulevat Keuruulle meitä tokoilijoita ja pk:laisia kouluttamaan! Me Niilan kanssa osallistutaan toko-ryhmään, eli saamme kouluttajaksi Riitan. Kivaa! :o)

12.5.2008
Käytin koirat heti töiden jälkeen ulkona lähimetsässä. Niila oli intoa täynnä ja juoksi kuin mikäkin ja hyppi ja pomppi puiden yli tuosta vain. Terve koira!

Alkuillasta sitten kävin Jaanan, Pedon ja Jessen kanssa lenkillä, Niila oli mukana. Käytiin hieman yli tunnin lenkki metsässä ja vielä lenkin jälkeenkin Niila oli täynnä energiaa, vaikka oli Pedon kanssa juossut täyttä päätä. Hyvä! :o)


Koirat piti käyttää vielä järvessä, koska olivat käyneet lenkin aikana jossain mutakylvyssä.
Peto: Höh, toi narttu omii aina kaiken.


Niila: Kaikki on minun!


Jesse 12 vee ja tuoksut…

11.5.2008
Mäntän koiranäyttely ja ihan ok siellä meni. Sarin vanhemmat toivat Tuiskun paikalle ja harjoittelin sitten Tuiskun kanssa liikkumista ja seisomista, ja eihän siinä ongelmia ole! Tuisku meni erinomaisesti!

Tuomarina toimi Mari Palgi ja Oton "pikkuveli" Solo (Pikkupaimenen Tequila Sunrise) oli ainoa uros. Solo sai EH:n (muka liian laiha), mutta hyvä Solo, hienosti poika kyllä esiintyi!

Muutama narttu oli sitten välissä, kunnes oli Tuiskun vuoro. Tuisku sai myös EH:n, koska tuomarin mielestä koira oli liian lihava… Jota Tuisku nyt ei kylläkään ollut! Mutta kiva päivä kaiken kaikkiaan! Kiitos Sari ja Voimia Sinulle!

Illalla sitten otettiin Niilalta tikit pois, kiitos äiti! Hyvin lähtivät ja haava on tosi hyvä! Erinomaisesti on parantunut! Ja Niilan vointi on myös loistava! :o)

Ansa on jälleen oma "eläimellinen" itsensä! Oonakin on parantumassa.

Tapasin myös nuoren tytön, joka on käynyt koiransa kanssa näyttelykoulutuksessa, jota olen vetänyt. Koira on ennen räyhännyt kehässä ja vetänyt hihnassa. Koulutuksien jälkeen koira on käyttäytynyt ja menestynyt loistavasti ja on saanut jo kaksi sertiä, joista toinen oikeutti FIN MVA –titteliin! Hyvä tytöt! Kiva kuulla, että koulutuksesta on ollut apua.

Sitten treenikaverit olivat Jyväskylässä agility-kisoissa (minä en Niilaa sinne ilmoittanut, kun "sillä olis pitänyt alkaa juoksut"), ja heillä oli mennyt erinomaisesti! Pokaaleja ja ruusukkeita oli tullut vähän jokaiselle ja hienoja suorituksia! Onnittelut Terhi, Sinikka ja Niina!

Ihanaa aina kuulla, kun "oppilaat" pärjäävät! ;o)

10.5.2008
Tänään oli vuorossa agility-treenit. Lähinnä treeneihin lähdin Venlan kanssa, mutta Niilakin "tarttui mukaan".

Niilan kanssa otin vain hyppyjä siten, ettei niissä ollut rimaa lainkaan – harjoittelin vain eteenmenoa. Patukka oli palkkana parin hypyn takana ja siitä vain eteenmenoa hypyille.

Otin myös putkea ja hypylle eteenmenoa. Hienosti meni! Täytyy tuota palkkaa käyttää nyt pelkästään esteiden takana, ettei Niila käy minun käteen kiinni… Kiitos Pete vinkistä! :o)

Venlan kanssa menin myös esteitä, meidät on meinaan "kutsuttu" agirotuun appenzelli-joukkueeseen kesällä. Kivaa! Hienosti vanha mummo vielä meni, todella hienosti. Sen vain täytyy päästä ensin itse "sähläämään" esteille, ennen kuin muori on kuulolla. Ja hyvinhän se sitten kuulolla olikin, tosi hyvin! :o)

Illalla sainkin kivan puhelun Arjalta, hän meinaan pyysi minua huomenna handlaamaan Sarin Tuiskua (Pikkupaimenen Front Page News) Mäntän koiranäyttelyssä. Ja minähän suostuin.

Sarikin soitteli vielä illalla ja puheltiin kuulumiset läpi. Keskusteltiin myös Niila-Otto pentueesta, että mitä tämän "projektin" kanssa tehdään. Oltiin yhtä mieltä siitä, että katsotaan tilannetta päivä päivältä ja Niilan voinnin mukaan.

9.5.2008
Voihan kissan viirustauti sentään! Nyt on Oonakin "kipeä". Täällä on nyt sitten kaksi potilasta. No, aika parantaa. Ansa syö kyllä välillä ihan kohtalaisesti, mutta ei siihen "eläimelliseen" tyyliin, mikä sillä muutoin on. Oona vähän näykkii vain.

Niila voi tosi hyvin! Ei enää merkkiäkään mistään leikkauksesta. Paitsi tikit, jotka otetaan huomenna tai ylihuomenna pois. Haava on tosi hyvä.

Kävinkin Niilan kanssa ottamassa vähän tokotusta, ihan hillittyyn tyyliin. Niin hillittyyn tyyliin kuin vain voi ottaa energisen koiran kanssa ;o)

Seuraaminen meni loistavasti.

Liikkeestä istuminen meni myös hyvin, käsiapua siinä vielä käytän.

Metalliesineen nouto meni todella hienosti, luovutusta myöten.

Sitten otin ruutuun menoa, en vienyt nyt tällä kertaa ruutuun etukäteen mitään. Ekalla kerralla Niila eteni vauhdikkaasti, meni kuitenkin "haahuilemaan" ruudun oikealle puolelle ja sieltä kaarsi ruudun takaa ruutuun, jossa sain loistavan pysäytyksen. Toinen heti perään, eteni vauhdikkaasti, mutta nyt ennakoi hieman, pysähtyi juuri ennen ruutua, en sanonut mitään, sitten Niila itse lähti etenemään ja sain hienosti pysäytettyä ruutuun. Kolmannella kerralla kaverini Terhi vei Niilan aamuruoan ruutuun, joten viimeinen olikin todella vauhdikas! :o)

8.5.2008
Näin aamulenkillä sattumalta työkaverini Elinan ja Samin, ja heillähän on kaksi bordercollieta Kaisalta. Miki (Skydive Freeflying) 11 vee ja Capo (Skydive Neptunus) vajaan vuoden. Kylläpä Capo onkin iso! Hienon näköinen poika! Ja miten Miki voikaan muistuttaa Millaa niin kovasti, ikävähän siinä iski… Sama kiharainen karva molemmilla. Niila vain antoi pojille vähän kyytiä… :o)

7.5.2008
Niila
voi erittäin hyvin, on oma pirteä itsensä. Haavakin on edelleen hyvännäköinen, ei punerra eikä mitään. Eilen sai jo normaalisti ruokaa. Kyllä maittoi! :o)

Nyt on hieman huoli Ansasta… Kun toinen parantuu, toinen on sitten taas kipeä.

Ansa on viikonlopun reissun jälkeen ollut hieman outo, ei ole syönyt kamalasti. Senjalle soittelin taas eilen apupuhelua, että mikä meillä taas on. Epäiltiin, että Ansa on vaan stressaantunut matkasta, osoittaa mieltään. Tai sitten sillä on vähän samaa tautia kuin Oonalla oli, eli jotain viirusperäistä.

Keitin eilen kanaa ja seitä, jota Ansa kyllä söi, etenkin lientä. On se muuten aika pirteä oma itsensä. Seurataan tilannetta, jälleen.

2.-4.5.2008
Matka meni hyvin! Morsiuspari saivat toisensa ja bileet olivat loistavat! Onnea vielä Taru ja Ilpo Mäkelälle! :o)

Niila-potilas oli matkassa mukana ja hyvin meni matka myös Niilalta! Nesteitä (piimää, lihalientä ja vettä) oli matkassa mukana, samoin keitettyä kanaa ja ylikypsää riisiä. Niitä sitten annettiin Niilalle koko viikonloppu vähitellen annoksia suurentaen. Ja lääkkeet meni aina hyvin alas.

Lauantaiaamun aamiaispöydän puheenaiheena oli Niilan kakka, minkälainen se oli. Petri käytti Niilan ulkona aamulla, jolloin Niila teki eka pötkylän leikkauksen jälkeen (ellei sitä rotan pään "synnytystä" oteta lukuun). Niila oli sen verran kaukana, että Petri "ei kerennyt" näkemään minkälainen läjä sieltä tuli, kun "lehtiä oli siinä niin paljon". Mutta kiinteän näköistä tavaraa sieltä oli kuulemma ulos tullut. Jee! :o)

Minäpä käytin Niilan sitten seuraavana aamuna ulkona, ja todellakin kerkesin näkemään sen ulosteen ja hyvältä näytti.

Niilalla oli huoneessa ihan oma yksiö (häkki), jossa se sai olla, kun me ihmiset olimme juhlimassa. En uskaltanut sitä vapaana huoneessa pitää, koska se olisi kuitenkin hyppinyt ja pomppinut sängyillä ja sellainen on nyt kiellettyä. Käytiin vuorotellen vähän väliä Niilaa katsomassa ja ruokkimassa ja käyttämässä ulkona. Oli tosi hyvä juttu, että hääjuhla oli siinä hotellilla missä yövyimme – Niilan hoito sujui niin vaivattomasti!

Venlan hoitopaikassa ei ollut mitään ongelmia! Loistavasti oli sujunut, niin loistavasti, että Tuire kysyi kun Venla haettiin, että milloin me lähdemme uudestaan reissuun. :o) Kiitos Tuire ja kiitos Minttu, sekä Marko myös!

Kisulit tosiaan vietiin Senjalle hoitoon ja Oona muisti muistuttaa koko matkan olemassa olostaan, ja että miten rankkaa hänellä on.

Hoitopaikassa oli kissoille varattu hieno huone, jossa tämä pari sai oleskella. Oona oli jo heti kypsä, etenkin Ansaan (tullut niin äitiinsä Auneen), mutta ihmisille oli reipas ja puski. Ansa taas pörräsi lapsellisen huolettomana ja päästeli ä ä ä juttuja. :o)

Kun sitten kissat haettiin sunnuntaina kotiin, Oona jälleen huuteli kantokopastaan hävyttömyyksiä.

Ihmeen hyvin Oona ja Ansa "mahtuivat" samaan kantokoppaan. Tosin alussa oli vähän vaikeuksia kun Oona oli ensin kopassa ja sitten koitin työntää Ansaa sinne, niin jo tuli tassusta ja suusta tuli ilkeitä sanoja… Sitten siis Oona pois ja Ansa sisään ja sitten vasta Oona sisään takaperin, ettei nähnyt Ansaa. Muutaman kerran Oona kääntyi matkan aikana Ansaan päin ja siinä piti sitten sanoa taas muutama valittu sana… huoh! Suurkiitos Senjalle hoidosta!

Sunnuntaina kotona otin Niilalta liimasiteen pois tikkien päältä. Hyvin oli liimaside pysynyt paikoillaan. Haava oli hyvännäköinen ja tikkirivi suora. Tikit saa olla vielä viikonloppuun asti.

Niilan Retku-sisko oli puolestaan ollut agility-kisoissa ja toisena päivänä oli tullut 0-voitto sekä toisena päivänä myös 0-rata. Vielä se tuplanolla puuttuu SM-kisoja ajatellen… Onnea kovasti paljon Retku ja Miia! :o)

2.5.2008
Niila voi hyvin. Kauluria en ole pitänyt, Niila antaa masun olla hyvin rauhassa.

Eilen oli pelkästään nestepäivä, ja voi sitä kurjuutta kun Niila ei saanut ruokaa. Kyllä se itsekin ihmetteli kovin, kun ei ruokaa tipu. Pelkkää piimävettä tai lihalientä tai kanalientä vain… Oli pakko lukita Niila aivan toiseen huoneeseen, kun annoin toisille ruoat. No, tänään Niila saa jo hiukan kanaa ja riisiä.

Venla meni eilen illalla jo hoitoon Tuiren, Mintun ja Markon luokse. Tuirella on iso saksanpaimenkoira Riki, ja hyvin ne tulevat toimeen keskenään – eivät välitä toisistaan mitään. Ensin Venlan piti haukkua ja haistella paikat, mutta kyllä se sitten rauhoittui. Kiitokset teille kovasti!

Tänään me sitten lähdemme puolilta päivin liikenteeseen, ensin viedään kissat Senjalle Tikkakoskelle ja sieltä sitten hurautamme Hattulaan Niila mukanamme. Jännittää jo ja hermostuttaa niin, että muistanko varmasti ottaa kaikki mukaan…

1.5.2008
Hyvää vappua itse kullekin!

Yö meni hyvin. Niila oli tosin saanut kaulurin pois, vaikka kuinka olin laittanut sen hyvin. Noh, liimaside oli kuitenkin hyvin saanut olla paikoillaan masun päällä.

Nyt Niila saa pelkästään nestettä ja huomenna sitten saa vähän antaa riisiä ja kanaa. Siitä sitten pikkuhiljaa nostetaan määriä. Tosin Niila odottaa nyt koko ajan kunnon aamuruokaansa… Sääliksi käy pientä koiraa.

Tarun ja Ilpon häätkin ovat juuri nyt ensi viikonloppuna, joten Niila lähteekin meidän mukaan Hattulaan juhlimaan. Annelille Niilan piti ensin mennä, mutta ymmärrän tosi hyvin Annelia. En minäkään uskaltaisi sairasta koiraa noin vain hoitooni ottaa. Etenkin kun on erikoisruokavaliot sun muut. Älä Anneli ota paineita! :o) Hääjuhla on hotelilla, jossa olemme yötä, joten Niilaa voidaan käydä tarkistamassa vähän väliä.

Astutuksen suhteen olen nyt tosi varovainen. Astutus siirtyy seuraaviin juoksuihin, jos juoksut alkavat parin viikon sisään. Sittenkin kyllä Sarin kanssa mietitään tarkkaan, jos juoksut alkaisivatkin reilun kahden viikon päästä. Eli katsotaan nyt tilannetta päivä päivältä. Harmillistahan tämä on, mutta koiran terveys ja jaksaminen on etusijalla!

Suuren suuri kiitos vielä kaikille, joiden kanssa olen keskustellut viime päivinä! Olette kyllä erinomainen tuki meille! Oikeinhan tässä liikuttuu niin valtavasta avunannosta, jota olen teiltä saanut! Kiitos! Niila Heiluhäntä kiittää myös.

28.-30.4.2008
Taas hieman erilainen vapun alusaika…


Maanantai 28.4.

Niila oli ripuloinut hieman aamuyöstä. Söi kuitenkin aamuruokansa normaalisti ja joi vettäkin ihan normaalisti.

Iltapäivällä oksensi kuitenkin ruokansa pois. Vettä joi kuitenkin. Oli ihan aavistuksen vaisu mitä normaalisti on. Ajattelin, että oli ehkä saanut jonkun pienen pöpön Seinäjoelta tuliaisiksi, eli kotihoidolla pitäisi mennä ohi.


Tiistai 29.4.

Niila oli entistä vaisumpi. Ei syönyt aamuruokaansa, vaikka Petri sitä yritti tarjota. Vettä joi jonkin verran, oksensi kuitenkin aamupäivällä nestettä. Kävi ulkona, mutta vaisu oli.

Iltapäivällä minä sitten koitin juottaa vettä Niilalle, mutta ei kelvannut. Pakkojuotin sitten ruutalla Niilaa muutaman kerran ja annoin pari tablettia Attapectiniä, pakolla kurkkuun. Nesteet tuli pihalle, samoin myöhemmin myös tabletit. Piimäkään ei maistunut. Taas veden pakkojuottoa, mutta ulos ne tuli sitten hetken päästä. Kiitos äidille ja isälle avusta!

Soitin päivystävälle eläinlääkärille, joka oli Kuhmoisissa saakka, ja oli hieman epäilyttävän kuuloinen, huonosti suomea puhuva mies…

Soitin myös Sarille ja Senjalle, suuri kiitos teille avusta ja tuesta ja neuvoista!!! Annelille soitin myös ja hän tarjosi pahoinvointilääkettä, jota annoin yhden tabletin murskattuna veteen. Kiitos Anneli sinulle myös kaikesta!!!

Mittasin Niilalta kuumeen, mutta sitä oli vain 39.2.

Illalla hain Petrin töistä ja meidän työkaverimme Kari soitti tyttärelleen (jonka tunnen jo entuudestaan), ja joka on eläinlääkäri, että saan kysyä neuvoja. Kiitos Kari ja kiitos Ulla! Olisinhan minä itsekin Ullalle soittanut…


Keskiviikko 30.4.

Niila oli edelleen vaisu, oli oksentanut ison määrän nestettä yöllä. Mun piti mennä aamuvuoroon töihin, mutta soitin sinne, että taidan pitää vapaapäivän, kun koira on vähän kipeä.

Sitten lähdettiin Petrin kanssa viemään Niilaa Palokan eläinklinikalle. Oltiin siellä heti kahdeksan jälkeen ja saatiin aika eläinlääkärille puoli yhdeksältä.

Lääkäri tutki Niilaa, mittasi kuumeen ja kuunteli sydäntä. Kuumetta ei ollut (38.8), mutta sydän kyllä löi aikamoista tahtia. Aristeli vatsaansa. Sitten mentiin ja otettiin röntgen-kuvat, ja heti sen jälkeen otettiin Niilasta verinäyte ja laittoivat Niilan tiputukseen, että saatiin nestettä sille. Toinen tippa tassuun suoraan suoneen, toinen niskanahkaan.

Verinäytteessä oli kaikki ok, paitsi Niila oli jo hiukan kuivunut ja siinä näkyi myös märkivää tulehduksen oiretta. Ja kun kuvat olivat valmiit, lääkäri epäili vierasesinettä ohutsuolessa, heti mahalaukun jälkeen.

Vaihtoehtoina oli joko varjoainekuvaus tai leikkaus. Päädyttiin sitten leikkaukseen, koska jos varjoainekuvauksissa olisi varmasti todettu vierasesine, niin leikkaus olisi ollut joka tapauksessa edessä, ja leikkaus olisi vaikeutunut varjoaineen takia.

Noh, Niila oli nesteytyksessä ja sitten vähän ajan päästä Niila nukutettiin ja eikun leikkaukseen. Ennen leikkausta lääkäri kuunteli Niilan sydäntä ja totesi, että se oli hyvin rauhoittunut, kiitos nesteytyksen. Tässä vaiheessa myös Petri soitti töihin, ettei kerkiä tulemaan iltavuoroon.

Niila jätettiin klinikalle ja me itse lähdimme Jyväskylään asioille, jännittyneinä kuin mitkä… Leikkaus alkoi klo 11.00 ja sitten vihdoin tuli vapauttava soitto klinikalta klo 13.00.

Leikkaus oli sujunut hyvin, tukos olikin lähtenyt itsestään liikkeelle nesteytyksen ansiosta ja oli jo ehtinyt paksusuolen laskevaan osaan, eli sitä ei voitu enää sieltä leikata. Tukos kyllä tulisi takuuvarmasti jo itsekseen pois tänään tai huomenna.

Turha leikkaus ei kuitenkaan ollut, siinä saatiin tarkastettua koko suoli, ettei se ollut vaurioitunut tms. Se oli ihan ok, tosin ärtynyt ja hieman laajentunut, mutta mitään ei tarvinnut poistaa.

Niila käyttäytyi hieman levottomasti, joten me lähdimme tietenkin äkkiä klinikalle. Siellähän se Heiluhäntä makasi kuitenkin nätisti ja nukkui. Heräsi sitten kun me saavuimme ja kyllä se oli iloinen, niin iloinen kun tokkurainen pieni koira voi olla.

Nesteytyksessä Niila edelleen oli, ja siinä oltiin klo 15.00 saakka, eli niin kauan, kun klinikka meni kiinni. Saatiin hyvät ohjeet ja lääkkeet (kolmea eri lääkettä), tosin yhtä lääkettä ei saatu klinikalta vaan se piti apteekista hakea. Sitähän sitten metsästettiin seuraava tunti Jyväskylästä, oli sen verran uutta ja harvinaista lääkettä.

Ajeltiin Keuruulle ja mentiin minun vanhempien luokse, jotka jo huolestuneina odottivat Venlan kanssa. Niila teki pissin heti autosta päästyään ja sitten melkein hetikohta kakan, jossa ulos tuli vierasesine. Mikäpä muukaan kuin kissan lelu… Ansan lelurotan pää (joka saatiin Senjalta) tuli noukka edellä. Senjalla on selvästi jotain mun eläimiä vastaan… ;o))) Ensin Oona, sitten Niila. Heh! Toi on ihan oikeasti sitten vitsi, Senja! Senjan kanssa soiteltiinkin illalla, ja Senja vannoi, ettei Orifamet koita Pikkupaimenia tappaa! :o))

Ilta meni hyvin, Niila oli edelleen hieman tokkurainen ja aika väsynyt päivän koitoksesta, mutta kerjäsi kyllä jo ruokaa pöydän vieressä. Piimävettä joi hyvällä halulla. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

27.4.2008
Ihmeiden aika ei ole ohi… Ilmoitin Niilan Seinäjoelle agility-kisoihin ja päästiinhän sinne niin, ettei juoksut alkanut!

Pari rataa kisattiin, eka rata meni totaalisesti aivan sössimiseksi. Niila ei kuunnellut lainkaan, ja jo harjoitusesteillä kävi käteen ja jalkaan kiinni. Kuumeni niin. Huoh! Hylkäys tuli jo neljännellä esteellä (pujottelulla) kun Niila meni väärin puolessa välissä, enkä sitten viitsinyt korjata (sitä ennen jo oli tullut parilla esteellä rimat alas). Puolessa välissä rataa luovutin ja eikun pois radalta.

No, toka rata menikin sitten jouhevammin, Niila kulki hyvin. Mun parit valssit oli vähän myöhässä ja niissä hukkui koira, joten virheitä tuli niistä. Keinulla tuli kielto, samoin pujottelulla, kun mä ohjasin jotenkin väärin… Kirittiin kuitenkin kolmanneksi nopein aika. Täällä tulokset.

Tulevan pentueen isä-Otto oli tänään Vaasan kv-näyttelyssä hienosti ROP! Onnea Otto ja Arja, onnea! :o)

26.4.2008
Vähän pientä seuraamista otettiin Niilan kanssa, sekä kapulan luovutuksia. Meni aika ok!

25.4.2008
Pidettiin vähän vapaapäivää treeneistä, tai no, otettiin me Niilan kanssa pieni seuraaminen, meni todella loistavasti!

Iltapäivällä lähdettiin ajelemaan Helsinkiin, Hartwall Areenalla konsertoi Mark Knopfler. Hieno konsertti, eritoten ne kiratarasoolot oli kyllä omaa luokkaansa!!

24.4.2008
Käytiin agility-treeneissä porukalla. Otin Niilan kanssa muutamia hyppyjä Peten neuvojen mukaan. Ihan ok meni, muutama rima tuli alas kuitenkin… Palkka oli avustajalla esteiden takana, kiitos siitä Terhi!

Lopuksi vielä vähän tokoa, lainattiin Terhin metalliesinettä, hyvin Niila toi! Sitten taas kapulan luovutuksia edessä.

23.4.2008
Vaihdettiin autoon kesärenkaat. Siinä lomassa otin Niilan kanssa vähän tokotusta.

Seuraamista meni hyvin.

Luoksetuloa, jossa lähinnä vain eteen istumista suoraan, meni hyvin.

Ja vielä tunnarikapulan luovuttamista (sitä asentoa edessä) ja ettei sitä kapulaa tartte pyöritellä suussa.

22.4.2008
Kävin ottamassa Niilan kanssa vähän tokoa.

Otin taas noutokapulan luovutuksia. Pudotin kapulan melkein eteeni, josta Niila sen otti suuhunsa ja tuli eteen istumaan. Ihme, että siihen kapulaan pitää noinkin lyhyeltä matkalta käydä rajusti käsiksi… Vinoutta taas oli, mutta oli niitä suoriakin hyvin.

Seuraamista, ihan ok.

Liikkeestä istumista myös, pari kertaa alussa meni maahan, mutta sen jälkeen ok, kunnon "opastuksella".

Luoksetuloa läpijuoksuna, ok.

20.4.2008
Tänään oli sitten vuorossa Pete Huotarin pitämä agility-koulutuspäivä täällä Keuruulla. Päivään osallistui yhteensä kahdeksan koirakkoa sekä muutama kuunteluoppilas. Tosi hyvin päivä meni!

Me oltiin Niilan kanssa ihan ekoja radalla. Hyvän hyppyradan oli Pete suunnitellut ja sitähän sitten hiottiin osa osalta. Tuli erittäin hyviä neuvoja minulle ja Niilalle, joita nyt alamme harjoitella. Mm. palkka pitää nyt olla esteen takana, eikä tulla minulta, koska Niila jo hypyn päällä kääntyy katsomaan, että meneekö mun käsi taskuun palkkaa ottamaan, jonka seurauksena takajalat tiputtaa riman. Sitten myös haltuunottoja juuri ennen hyppyä.

Loistava päivä kaiken kaikkiaan! :o) Pete meni vielä lopuksi (yleisön pyynnöstä) Niilan kanssa radan. Sujuvaa menoa, vaikkei ihan maaliin asti päässytkään. Niila kävi vähän kuumana…

19.4.2008
Tänään oltiin Hattulassa asti treeneissä, tosin kyseessä oli isosiskoni Tarun ja hänen miehensä Ilpon kirkkoharjoitukset häitä varten :o) Itse H-hetki on sitten parin viikon päästä. Hyvinhän nuo meni, sulhokin saatiin harjoituksiin kesken omia polttareitaan kirkossa käymään.

18.4.2008
Otettiin tänään agility-treenit, vielä viime hetken treenit ennen Peten koulutusta. Pieni pätkä, jossa oli ainakin kaikki kontaktiesteet, koska ei olla otettu kontakteita koko talvena (paitsi minä ja Niila Tampereen agility-kisoissa).

Hyvin meni meillä, yksi tiukka käännös oli, jossa jouduin ottamaan Niilan tosi lähelle, että sain Niilan menemään hypylle hyvin. Ja pujottelukin meni jo loistavasti, vaikka itse olin "väärällä", eli koiran vasemmalla puolella.

16.4.2008
Tänään alkoi Keuruun Seudun Kennelkerhon alkeisagility-koulutus, jossa olen toisena kouluttajana. Mukavaa alkaa aina uusien kanssa ja katsoa miten he edistyvät. Tämä kerta tosin oli vain teoriaa, mutta ensi kerralla päästään tositoimiin.

Otin Niilan kanssa sitten myös vähän tokotusta.

Hyppynoutoa, jossa luovutus taas vinossa… Eli sitten vain pelkkää luovutusta otettiin oikein urakalla. Alkoihan olla suorassa. Tuo "kapulaan menokin" on aika rajua, joten sitä täytyy myös vähän katsoa seuraavalla kerralla. Niila on kuin atomipommi kun se syöksyy sukkana noutokapulaan kiinni. On vaan niin kivaa!

Tunnari, oikean löysi ja luovutus oli tässä ok.

Sitten vielä muutaman kerran ruutuun lähettämistä, joka menikin loistavasti. Ekoilla kerroilla patukka oli ruudun takana, joten Niila eteni ruutuun hienosti. Viimeisellä kerralla patukka oli mulla, Niila eteni tosi hienosti ja seisahtui kuin seinään käskystä ruutuun ja siitä vapautus. Sitten vain leikittiin. :o)

13.4.2008
Tänään oli vuorossa agility-treenit, tosin jäätävää vettä satoi, ettei paljoa niistä treeneistä nautittu. Otin Niilan kanssa lähinnä vain eteen lähettämistä yhdellä ja kahdella esteellä. Ihan hyvin meni.

12.4.2008
Toko-treeneissä Niilan kanssa. Otettiin muutamia liikkeitä.

Seuraamista, hyvin meni.

Liikkeestä istumista hiottiin, se kun vielä on vähän vaiheessa.

Luoksetuloa läpijuoksuna vaan, hyvin tuli.

Hyppynoutoa, jossa luovuttaminen oli jotenkin hankalaa, ei tullut suoraan eteen. Kiersi ensin pienen kiekan jossain sivulla, josta tuli sitten vinottain eteen, höh. Korjaamisen jälkeen ok.

Metalliesineen noutoa harjoiteltiin myös, toi ihan hyvin.

5.4.2008
Meikäläinen on sitten mahataudin kourissa, voihan räkä! Ja vieläpä juuri nyt, kun isosiskon, Tarun, polttarit olis ollu tänään Hämeenlinna-Hattula suunnalla, voihan itkujen itku! :o( Sitä sitten vain oltiin kotona kiltisti. Kaikki suunnitelmat tein ja rekvisiitat yhdessä kahden muun kaason ja muiden polttari-porukan kanssa ja sitten en itse pääsekään. Tätä se välillä on. Kyllä ottaa päähän!

30.3.2008
Tampereen agility-kisoista tuli tuplahylky.

Eka rata oli helppo, mutta neljäs este, putki, oli Niilan mielestä houkutteleva väärästä päästä. Voi rähmä! Muutoin rata meni loistavan sujuvasti, Niila kulki kuin ajatus. Kontaktiesteetkin meni mallikkaasti, vaikkei niitä olla otettu koko talvena. Yksi rima tuli alas tiukassa kaarteessa, mutta muuten ei virheitä tullut.

Toka rata olikin sitten hieman kinkkisempi. Neljännelle esteelle, puomille oli hypyltä loiva kaarre taaksepäin, ja Niila kerkesikin lempiesteelleen pujotteluun, se kun oli siinä sitten niin sopivasti hollilla. Loppurata meni sitten jotenkuten, kun meikäläisen mielenkiinto hiipui hiukan. Hyvin Niila kuitenkin meni.

Nyt ei kisoja olekaan tiedossa, ennen kuin toukokuussa, jos sitten päästään. Niilan juoksut kun pitäis olla sillon. Mutta kolmen viikon päästä onkin agility-koulutuspäivä täällä Keuruulla, Pete Huotari tulee meitä tänne valmentamaan. :o)

23.3.2008
Päätin sitten näin pääsiäisen kunniaksi julistaa Niilan tulevan pentueen isän! :o) Käykäähän kurkkaamassa.

Korjailin taas myös hieman Ansan omaakin sivua, luonnekuvausta.

Ja oltiin tänään sitten agility-treeneissä Niilan kanssa, meikäläinen oli taas hieman kipeä. Melkein koko viikon olen ollut kuumeessa, flunssassa, ja nyt on antiobiootto-kuuri päällä poskiontelotulehduksen takia.

Mentiin kuitenkin pari pientä pätkää, ihan senkin takia, koska viikon päästä mennään Tampereelle agility-kisoihin! :o) Aika tyytyväinen olen, mut olishan nuo paremminkin voinut mennä. Saas nähdä, miten meidän käy kisoissa sitten.

21.3.2008
Mukavata pääsiäisen aikaa!

Täällä on elo normalisoitunut, mitä nyt mummo välillä sähisee pienemmille (koirille myös). Ansa taas voi villisti, edelleen. Se tykkää kiipeillä joka paikassa. Ja tykkää olla sylissä, joka paikassa. Välillä mummokin intoutuu leikkimään Ansan kanssa, ja silloin meno onkin hurjaa!

15.3.2008
Tänään oltiin Tampereella näyttelyssä Niilan kanssa. Ihan hyvinhän siellä meni! Luokkavoitto valionartuissa (yht. 3 kpl) ja PN2 vara-cacibin kera. Tosin saadaan anoa tuo viralliseksi cacibiksi, koska voittajalla, Fanilla (Pikkupaimenen Foolish Heart) on jo cacibit kasassa. :o)) Täällä Niilan arvostelu.

Sitten pyörähdettiin myös kasvattajaluokassa, Fanin, Popin (Pp Look At Me) ja Ellin (Pp Zabaglione) kanssa ja voitto tuli. Päätettiin jäädä sitten vielä isoon kehään, mutta siellä tuli vain kunniakierros tehtyä! :o) Pikkusiskoni Annele, joka oli minun mukana näyttelyssä tällä kertaa, sai esittää Popin isossa kehässä. Aika hyvin meni ensikertalaiselta, vaikka Pop olikin aikalailla Marian perään.

Ihme ja kumma, Oonan ääni on normaali! Eikä se ole yskinyt! Josko mummo nyt parantuisi!? Peukut pystyyn!

14.3.2008
Lopetin Oonan antibiootti-kuurin parisen päivää sitten, koska Oona alkoi oksentamaan ruokansa pois. Silmätipatkin lopetin.

Käytin tänään Oonan eläinlääkärillä, koska kuurin lopetuksen jälkeen alkoi oireet uudestaan (äänen menetys ja yskä). Pissanäytteen sain aamulla otettua, joten se tutkittiin lääkärillä, eikä siinä mitään ollut. Keuhkot lääkäri kuunteli, eikä niissäkään mitään. Suukin oli ok. Verinäyte otettiin, josta vastauksen saapi ensi viikolla. Lääkkeitä ei nyt saatu mukaan, kunhan ensin katsotaan verinäytteen tulos.

9.3.2008
Tänään taas oltiin Niilan kanssa agility-treeneissä ja otettiin taas sitä ennen himpun verran tokoa.

Pieni seuraaminen, sitten hiottiin sivulle tuloa, se kun on alkanut vähän kärsimään.

Muutama reipas luoksetulo, siinäkin Niila ennakoi vaikka mitä, vaikkei juurikaan olla pysäytyksiä otettu. Tämä on meille tosi vaikea liike!

Ja sit vielä paikkamakuu, joka meni loistavasti.

Agilityssä taasen mentiin pienimuotoinen rata, jossa oli mukavia koukeroita. Alussa molemmat sähelsi sen minkä kerkesi, mutta kun oli alkusähellys mennyt ohi, niin alkoihan ratakin menemään paremmin!

Harjoiteltiin lopuksi vielä Katin avustuksella pujoa niin, että minä itse liikuin pujottelun vasemmalla puolella (Kati oikealla puolella "tukena").

Niila kyllä menee pujoa hyvin, vaikka mä ohjaan sitä vasemmalta puolelta, mutta jokin siinä sen sekoittaa, kun mä olen siellä sen mielestä "väärällä puolella". Se jättää pujottelun kesken. Mutta menihän se monien yrittämien ja pähkäilyjen jälkeen koko pujottelun todella mallikkaasti! Kun on sen verran kova koira, ettei se stressaa toistoista, niin helppohan sen kanssa on mennä! Ja vieläpä pujo on Niilan mielestä niin kovin mieluisa este! :o)

Oona voi aika hyvin! Yskiminen on tipotiessään ja ääni on kirkas! Ab-kuuri jatkuu kuitenkin vielä. Silmät rähmii edelleen, ensin oli vain toinen silmä, nyt on molemmat. Eli silmätippoja laitellaan edelleen.

2.3.2008
Tänäänpä sitten oli jälleen vuorossa agility-treenit. Mulla oli jo treeneihin mennessä hiukka huono olo, mutta otin kuitenkin Niilan kanssa pari pientä pätkää.

Ennen agilitya otin kuitenkin taas vähän tokotusta, paikallamakuun ja seuraamista. Otin jopa toko-tarvikkeetkin mukaan, mutta kun olo oli mikä oli, niin jäi sitten tekemättä sen enempää.

Oona voi jo paljon paremmin. Silmätipat ovat auttaneet silmään ja antibiootti-kuuri muihin vaivoihin. Pirteä mummo pyörii taas jaloissa, kerjäämässä ruokaa. :o) Mutta lääkkeitä käytetään vielä.

Ja Ansa se vain on villi. Juoksentelee ympäri taloa ja tunkee syliin aina kun mahdollista. Se on oikea sylikissa. :o)

Venlakin voi hyvin!

1.3.2008
Tänään jälleen hakuilmaisuja ottamassa Niilan kanssa ja hyvinhän se taas meni!

Neljä äijää löytyi, kolme umpipiilosta ja yksi lakanan alta. Ekaa kertaa minäkin juoksin piiloille asti Niilan perässä, tosin vain kahdelle ekalle äijälle. Niila menee maahan näytöllä, joten se makasi hyvin kun menin, mutta nousi seisomaan molemmilla kerroilla, kun koitin mennä Niilan sivulle. Eli tuota nyt täytyy treenata, että pysyy maassa, vaikka mä siinä heilunkin.

29.2.2008
Mummo
-raukan vaivat ei hellitä. :o( Antibiootti-kuuri on kyllä auttanut loistavasti yskään ja ääneen, sitä edelleen syödään. Mutta nyt tuli uutena vaivana silmätulehdus, eli silmätipatkin ovat käytössä. Tuhannet kiitokset Senjalle jälleen kerran avusta! :o)


Ansa: Käymme yhdessä ain…
Oona: No niin kai on pakko…

24.2.2008
Tänään jälleen oltiin Niilan kanssa agiliy-treeneissä, mutta sitä ennen otettiin vähän tokotusta (tätäkin lajia jälleen pitkästä aikaa).

Ei otettu kuin seuraamista ja pieni luoksetulo sekä paikallamakuu, koska toko-tarvikkeet jäi kotiin. Innostuin siis vain extempore ottamaan tuotakin lajia. :o) Hyvin meni.

Agility-treenitkin sujuivat jo mallikkaasti. Kyllä me tästä vielä!

23.2.2008
Tänään oltiin Niilan kanssa vuoden tauon jälkeen haku-treeneissä! Tosi mukavaa oli, treenit olivat koulutuskenttämme viereisellä pellolla, ja tehtiin hakuilmaisuja.

Niila meni todella upeasti, aivan kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Mites se meni, tauko tekee hyvää… ;o)

Oona voi himpun verran paremmin, eli ääntä lähtee jo jonkin verran, ei paljoa, mutta jonkin verran. Voi mummo-raukkaa, mitä kaikkea se joutuukaan kokemaan.

Otin kissoista kuviakin. Vaihdoin Oonan omalle sivulle uuden kuvan.


Oona paistattelee päivää auringossa – sisältä käsin.


Mukista kuuluu kummia kun limsa poreilee. Ansaa se kummastuttaa kovin.


Ansa ja Ansan mieluinen leikkikalu, sitä vaanitaan…


…ja saatiin se kiinni!

21.2.2008
Mummo-paralle jouduttiin aloittamaan antibiootti-kuuri liiallisesta sähinästä Ansalle. Ääni on ollut kateissa jo jonkin aikaa ja kurkku on kipeä. :o( Sittenhän on vielä ne kissojen virustaudit oma lukunsa. Mutta jospa mummon olo helpottuisi edes jonkin verran. Seurataan tilannetta. Muutoin kyllä mummo on vireä.

Tänään oli Keuruun Seudun Kennelkerhon vuosikokous. Perinteisesti siellä palkittiin vuoden koirat, ja vuoden näyttelykoira-kisassa Venla tuli kahdeksanneksi ja Niila kuudenneksi. Agilitykoira-kisassa taasen Venla tuli toiseksi. Muita tuloksia ei meiltä ollutkaan. Paitsi Niilan valioitumisen kunniaksi saatiin hopeinen lautanen, jossa lukee Niilan nimi.

17.2.2008
Tänään oltiin Ansan kanssa Ansan ekassa kissanäyttelyssä Jyväskylässä. Hyvinhän pikkulikalla meni, sai Excellent 1, pääsi tuomarin paras valintaan, mutta voiton vei, eli paneeliin pääsi suklaa urospentu, jolla oli paremmat hörökorvat :o)

Tuomarit kyllä tykästyivät Ansaan kovasti paljon, ranskalainen miestuomari sanoikin, että "very promising, VERY promising". Toinen, tuomariharjoittelina toimiva ranskalaismies sanoi yleisölle pidellessään Ansaa sylissään (ja sen mahaa rapsutellessa), että "she is very cute". Ihastelivat kovasti myös Ansan tabby-kuviota.

Kiitos "assistentti"-Senjalle Ansan esittämisestä (ja Tuijalle henkisestä tuesta)! :o)

Kovasti myös ihmiset kävivät ihastelemassa Ansaa muutoinkin, Ansa sai monta ihailijaa.

Hauska päivä oli, tutustuin uusiin hauskoihin ihmisiin, ja hauskoja juttuja juteltiin ja naurettiin kovastikin. Syötiin ja juotiin ja taas jutusteltiin. Kierreltiin ja katseltiin. Kiitos hauskasta päivästä Senjalle ja Tuijalle sekä muille!

Ansan arvostelu on tulossa, kunhan saan sen Senjalta (tilasin suoraan suomennettuna… ;o) Ja taisi se Tuijakin varata jo pyhä birman pennun, sen sininaamion, sen joka syntyy maaliskuussa ;o)) Joopa joo, heh!


Senja vasemmalla, tuomarit tutkivat Ansaa.


Valkopaitainen tuomari miettii, mitä Ansasta kirjoittaa.


Kwanza pöydällä.

Ihan alkaa muutenkin tämä yhteiselo täällä sujumaan mukavasti. Oona on ok Ansaa kohtaan, välillä pitää vähän varmuuden vuoksi sähistä, mutta muuten jo siedetään.

Koiratkin ovat Ansan mielestä ihan jees, kunhan eivät vielä tule ihan liki. Niila koittaa tuijotella Ansaa, mutta sehän loppuu heti alkuunsa. Niila on myös koittanut "härkkiä" Ansaa niskasta, mutta on saanut siitä kuonolleen, eli sellainen peli ei täällä vetele.

P.S. Muuttelin, korjailin ja lisäilin Ansan omalle sivulle sen esittelyä taas hieman…

14.2.2008
Hyvää Ystävänpäivää kaikille!!

12.2.2008
Oona
alkaa leppymään Ansan suhteen jo! :o) Pari päivää on jo vedetty sellaista rallia, että oksat pois! Välillä Oona ajaa Ansaa takaa ja taas sitten toisin päin.

Oona onkin sitten "niin villi", että hyppelee takan päälle ja eikös Ansa koita samaa perässä… Siinä meni rikki sitten meikäläisen yksi lasinen kynttilän jalkakin tässä tuoksinnassa. Juuri kun meinasin ne ottaa pois, mutta en ihan kerennyt… huoh!

Ansa on kyllä melkoinen söpöläinen. Se tulee syliin ja Petrin ja minun väliin ja viereen, puree ja raapii… Tykkää silittämisestä. Raapii meidän huonekaluja, vaikka on hieno raapimispuukin, ja tärvelee meikäläisen kukkia. HUOH!

Koirat ovat vielä aika jänniä, niitä vähän pelätään mutta ei välttämättä aina juosta karkuun. Haistellaan ja sähistään.

10.2.2008
Oltiinpa tänään Niilan kanssa pitkästä aikaa agility-treeneissä, ja mukavaahan tuo taas oli! Vauhtia riitti, villittiin kaikki katsojatkin, koirat etenkin siis. :o) Niilalla kun on kimeä saalishaukku radalla. Mun vaan pitäis muistaa pitää kädet ylhäällä ja selkä ja jalat suorana hypyissä, ettei rimat tulis alas. Se rautakanki… :o)

Oona ja Ansa tutustuvat toisiinsa – Oona sähisee ja huitoo tassullaan. Käy niin Ansaa sääliksi, kun se yrittää tosissaan niin kovasti mummoon tutustua.

9.2.2008
Ansa
-parka koittaa kovasti miellyttää Oonaa, mutta mummo pysyy kovana. Sähisee ja antaa välillä jopa tassua. Ansa huutelee ja "kurnaa" ja koittaa "vietellä", mutta mummo ei lankea. On kokeiltu Felifriendit ja kauranversouutteet, mutta ei ne ainakaan paljoa auta. Piti korjata Ansan omalta sivulta pois sen lauseen "Melkein äänetön", koska sitä se ei nyt ainakaan ole ei! :o) Aika parantaa… I hope! Ja kyllä varmasti!

8.2.2008
Tänään onkin Ansa ollut jo paljon rohkeampi! Tulee tukikohdastaan itse pois, ja mikä parasta, antaa silittää itseään ja ottaa syliin :o) Sylissä tosin vähän koittaa rimpuilla, enemmän ja vähemmän, mutta se vaatii totuttelua. Osaa toki rauhoittuakin sitten.

Oona-mummo se vaan jaksaa sähistä, vaikka pikku-Ansa haluaisi kovasti tuttavuutta tehdä. Koirat ovat olleet jänniä, niille täytyy sähistä. Molemmat koirat ovat saaneet haistella Ansaa, mutta ei juuri muuta. Venla ei juuri välitä, Niila sitten vähän enemmän.

Ai niin, ja onhan Ansalle jo näyttelykin tiedossa, eli Jyväskylän kissanäyttelyyn mennään reilun viikon päästä sunnuntaina. :o)

7.2.2008
Tämä päivä alkoikin järkytyksellä, meinaan Ansalla.

Se oli ensinnäkin ollut yksin yön tukikohdassaan (kuitenkin kaikki tutut tavarat ympärillään), ja kun päästin sen sieltä aamulla, se meni keittiöön hyvin varuillaan ja huuteli sieltä koko aamun hätähuutoja, kun ei ketään tuttua näy maisemissa. Söi kyllä aamupalansa, mutta piti vartiopaikkaansa keittiön pöydän alla.

Sain sen kiinni (ei muuten ollu kamalan helppoa), sähinän kera. Pidin sitä tuokion jos toisenkin sylissä, pikkupakolla. Siinä se koitti rimpuilla ja huuteli, että auttakee.

Sitten se hetken päästä löysi jonkinlaisen turvapaikan keittiön perimmäisestä nurkasta, ja rauhoittui sinne. Nytkin välillä huudellaan, ja tirkistellään. Eiköhän se tästä! :o)

Oona-mummo vain uhoaa, mutta luikkii kuitenkin pois tilaisuuden tullen…

6.2.2008
Täytyy tunnustaa – ei me siellä Senjan luona kissanpentusia muuten vain olla käyty katselemassa… Meille muutti tänään Ansa!!! :o) Senjan ja minun yhteinen aarre.

Kun päästiin kotiin, tehtiin yhdestä makkarista Ansalle "tukikohta", jossa on tuttuja tavaroita, hiekkalaatikko, ruokaa ja vettä.

Oonan kanssa kohtaaminen sujui jotenkin. Oona sähisee, välillä pelkästä katsomisestakin, kulkee välillä matalana Ansan perässä, silmät koko ajan Ansassa. Oona on kova mummo, antaa sen nyt "uhota". Ansaa kyllä kiinnostaisi kovastikin tehdä tuttavuutta Oonan kanssa, mutta kunnioittaa mummoa.

Koiriin tutustutaan huomenna paremmin, vaikkakin Ansa uskalsi jo käydä koirien huoneessa. Niila olisi kovastikin jo innokas tutustumaan, mutta taitaa olla ”liikaa” Ansalle tänä päivänä. Venlasta ei ole niin haittaa. :o)

2.-3.2.2008
Keuruun koiranäyttely
, jossa olin taas hommissa. Toimisto-hommeleita hoidin. Mukavasti meni!

26.1.2008
Niila
n Supo-sisko kisaili Turussa tokossa KV-kokeessa, ja sai TK4, eli tulihan se viimoinen ykkönen vihdoin! Hienoa Supo ja Outi, suuret onnittelut!!

24.1.2008
Tänäänpä oli talven eka myrsky (?). Lunta tuli, aika vähän kumminkin. Ja nyt on jo keli nollassa. Tuleekohan sitä talvea…?

14.1.2008
Lumet ne melkein sulaa, nyt jo… :o) Tosin tiet ovat tosi jäässä, eli varovasti saa liikkua.

Niilallakin alkaa juoksut olemaan kohtapuoleen ohi, eli treenaamaan päästään. :o)

7.1.2008
Tänään Niila tyrkytti itseään toden teolla, jopa Oona kelpasi… Voi Oona-parkaa… :o)

Se siitä lumettomasta kelistä. Eilen illalla ja tänään on tullut lunta oikein kunnolla, eli metsään ei enää viitsi lähteä rämpimään.

6.1.2008
Hyvää loppiaista! Täälläpäin ainakin lunta on maassa juuri ja juuri ja pakkastakin hiukka alle kymmenen astetta miinusta. Mukavaa on kävellä metsässä koirien kanssa, kun pystyy menemään hyvin polkuja pitkin.

Niila on tyrkyttänyt itseään Venlalle tässä jo muutaman päivän ajan, eli tärppi-päivät saattavat olla tässä hieman yli kymmenen päivän tienoilla. Tietää sitten keväällä… ;o)

1.1.2008
Mainiota uutta vuotta kaikille! Raketit tuli taas ammuttua ja vietettyä hauska ilta ystävien parissa. Koiratkin kävivät ulkona vuoden vaihtuessa, mutta eivätpä tuumanneet mitään.

Niilalla muuten alkoi juoksut tuossa hieman ennen joulun pyhiä… Eli seuraavia juoksuja odotellaan parttiarallaa huhti-toukokuun paikkeilla, jolloin sitten astutus tapahtuu. Jännää! :o)

Kävimme myös Sarin luona tuossa uudenvuoden aatonaattona ja puhelimme hieman pentue-suunnitelmista ym. Samalla reissulla kävimme Senjankin luona katsomassa taas niitä kisuja… Tosi sööttejä! Terkut molemmille!

| sivujen copyright & päivitykset: Riikka Saikkonen | ulkoasu: Annikki Peltola | kuvien kopiointi kielletty |