:: INDEX

:: ESITTELY

:: KOIRAT

:: KISSAT

:: KASVATIT

:: PENTUJA

:: UUTISIA

:: LINKIT

:: Uutisia 2003 :: Uutisia 2004 :: Uutisia 2005 ::

:: Uutisia 2006 :: Uutisia 2007 ::

:: Uutisia 2008 (alkuvuosi tammi-kesäkuu) ::

:: Uutisia 2008 (loppuvuosi heinä-joulukuu) ::

:: Elo Tillan kuva-albumi ::

Heinäkuu 2008-

20.11.2008

Tokoa Niilan kanssa, Terhikin oli Kassun kanssa. Terhi ja Kassu teki ensin, minä ja Niila sitten. Otin Niilan kanssa ekaksi metallinoudon, ihan niin kuin aiemminkin, eli Terhi piti Niilaa. Tosi hyvin Niila toi kapulan! Sitten otettiin seuraamista, pitkät pätkät ja käännöksiä, juoksua ja hidasta. Hyvin menivät! Parissa kohtaa Niila jäi istumaan (ennakoi jotain), mutta tuli kyllä hyvin käskystä mukaan. Sitten ruutu, matka oli lyhyt ja ruudussa ei mitään. Ruutu oli tehty pienemmäksi kuin mitä tavallista. Niila meni haahuilemaan pariin otteeseen ruudun vasemmalle puolelle. Ajattelinkin, että onko sittenkin parempi, että ruudussa olisi koko ajan lelu tms., että koira menee sinne varmasti?? Että treenaa niin, että sinne olisi kiva mennä, kun siellä olisi aina jotain. Noh, jätin sinne frisbeen, otin pisemmän matkan ja Niila meni upeasti ruutuun! Otin vielä muutaman kerran, että siellä oli koko ajan lelu palkkana ja ne meni hyvin. Välillä otin myös seisahduksen ja nekin meni hienosti! Sitten otin liikkeestä istumisen ja Terhi naksautti kun Niila istahti. Hyvin meni! Sitten tunnari parisen kertaa. Hyvin meni. Sitten vielä kaket. Minä menin aika pitkän matkan päähän, kun tähän asti olen ollut korkeintaan n. kolmen-neljän metrin päähän. Terhi seisoi lähellä Niilaa ja naksautteli, kun Niila tekin oikein. En tiedä mikä siinä oli, mutta Niila paineistui tosi paljon niin, että muutaman vaihdon jälkeen meinasi lähteä hiipimään autolle. Minä vapautin tilanteen, kävin palkkaamassa Niilan ja vähän leikittiin. Tehtiin vielä uudestaan, nyt mulla oli naksu ja Terhi oli Niilan takana ”liikkeenohjaajana”. Muutamat asennonvaihdot otettiin, Niila oli vähän vielä kummissaan, mutta teki kuitenkin hienosti! Ihan hyvä fiilis jäi näistä treeneistä! Kiitos Terhi taas avusta!

Terhin kanssa vielä ihailtiin keliä, illalla ja yön aikana oli satanut muutama sentti lunta, oli hieman usvaa ja aurinko vaimeasti paistoi pilven takaa. Ihanaa! Niin seesteistä, niin rauhallista! Itselläkin oli hyvä mieli. :o)

18.11.2008

Tokottamassa Niilan ja vähän Remunkin kanssa. Mukana oli myös Terhi ja hänen borderterrierinsä Kassu ja Peku. Otin Niilan kanssa ekaksi metallinoudon. Terhi piti Niilasta kiinni ja kapula vähän matkan päähän Niilasta ja minä sitten menin jonkin matkan päähän, annoin Niilalle tuo-käskyn, ja Niila toi tosi upeasti! Jätin sen siihen. Sitten pari kertaa hyppynouto, menivät hyvin! Etenkin tokalla kerralla Niilan kapulalle meno oli upea! Sitten otin pienen seuraamisen, ok. Sitten askelia sivulle, ok. Sitten otin ruudun, eka täysi matka, ruudussa ei palkkaa. Taas Niila meni ruudun oikealle puolelle, haisteli, haahuili. Etsi siis palkkaa. No, eikun Niila takasi, matka lyhyempi ja nyt meni hyvin! Tarttee varmaan jättää palkka pois ruudusta kokonaan ja itse vain palkata. Otettiin vielä pari kertaa lyhyeltä matkalta, ja ne meni hyvin. Sitten otin maahanmenoja, ne on vielä aikas hitaita… Harjoitellaan siis. Sit otin kakeja, meni ok. Sit vielä tunnari pari kertaa, oikeilla kapuloilla. Ekalla kerralla Niila hieman pyöräytti väärää kapulaa suussa, mutta löysi hyvin oman, jonka taas pudotti suustaan, mutta otti heti takaisin. Niila on kyllä semmoinen väljäsuu että! Toi hyvin. Sitten vielä toinen kerta, ja nyt meni kohdalleen.

Terhi otti sitten Kassun kanssa ja sitten vielä minä otin Remun kanssa. Otettiin sivulletuloa, seuraamista ja luoksetuloa. Hyvin menivät. Sitten vielä Remu sai leikkiä Pekun kanssa. Ne olivat niin samankokoisia. :o) Remu taisi olla jonkin verran korkeampikin.

15.11.2008

Tänään taas tokoilemassa. Otin Niilan kanssa ekaks ruudun. Ruudun takana oli palkka, lähetin Niilan täydeltä matkalta ruutuun, Niila meni hyvällä vauhdilla, mutta kiersi ruudun oikealta puolelta palkalle. Eli ei käynyt ruudussa lainkaan. Mikähän ihme siinä on, että pitää kierrellä. No, otettiin uudestaan ja nyt meni suoraan. Sitten otin nopeita maahanmenoja takapalkalla, ihan ok. Sitten otin noutoa puukapulalla niin, että Petri piti Niilasta kiinni ja kapula oli metrin-kahden päässä Niilasta ja minä menin sitten muutaman metrin päähän ja annoin tuo-käskyn Niilalle. Petri päästi Niilan irti ja Niila toi kapulan tosi vauhdilla! :o) Tämä vielä pari kertaa ja sitten vaihdettiin metallikapula. Pari ekaa kertaa ok, paitsi tokalla kerralla Niila pudotti kapulan, joten vielä kerran ja se oli hyvä! Sitten otin vielä sivulletuloa, askelia ja seuruuta, ihan hyvin menivät. Ja kakeja kanssa ja monta asennonvaihtoa, hyvin menivät. Sitten otin lopuksi vielä pari ruutua, ekalla kerralla oli palkka ruudun takana. Nyt Niila meni hyvin. Ja vielä tokalla kerralla niin, että ruudussa oli nakkeja. Sekin meni hyvin.

Sitten vielä Remun vuoro. Petri otti Rempan kanssa istumista ja maahanmenoa. Hiukkasen jo myös sivulletulon alkeita. Ja pienesti seuraamista. Hienosti jätkä meni! Hihnakäyttäytymistä myös, joka menee jo loistavasti. Sitten vielä pari kivaa luoksetuloa.

Harjasin Niilaa tänään ja lähteepä siitä jo karvaa. Venlasta lähtee myös. Voi tätä karvan määrää taas!

Illalla satoi tännekin ensilumi! Toivottavasti se nyt säilyy…

13.11.2008

Kävin Remun kanssa Elinan luona kyläilemässä. Elinalla ja Samilla on kaksi bortsua, Miki (Skydive Freeflying) ja Capo (Skydive Neptunus). Ensin kun mentiin Remun kanssa sisälle, Remu oli sylissäni ja pojat saivat haistella Remun. Sitten laskin Remun lattialle ja tosi hienosti Remu sopeutui joukkoon. Miki on äreä Wanha Herra, joten se kyllä teki sen selväksi myös Remulle. Mutta Capon kanssa leikki sujuikin todella hurjastikin välillä. :o) Kyllä oli molemmat väsyneitä illalla.

12.11.2008

Mentiin agiliitelyyn, mut otettiin ihan ekaks Niilan kans toko-ruutu, kun Terhi oli sen tehnyt. Ruudussa ei palkkaa ja matka oli täysi. Tosi hienosti meni! Niila seisahtui hyvin ja meni maahan hyvin. Lähestyin kokeenomaisesti, palkkasin nakilla ja tein loppuun asti myös kokeenomaisesti. Kutsuin Niilaa hieman ”liioitellen” ja Niila tuli tosi hienosti. Seuruu oli hyvä. Ja siitä Niila sai frisbeen palkaksi. Otin vielä pari kertaa täydeltä matkalta, ja arvasinhan tuon, että Niila ennakoi. Meni kyllä melki ruutuun asti ja minäkin taisin pysäyttää Niilan liian aikaisin, mutta meni toisella käskyllä hyvin ruutuun. Sitten otin ruutuun menon vielä lyhyemmältä matkalta ja meni hyvin.

Sitten agilityä. Alkoi olla jo pimeää, ja vaikka valot oli päällä, niin kyllä eka radan pätkä oli aikas sähläystä! Kyllä otti päähän! Mutta mentiin rata pätkittäin. Niila meni jotenkuten. Tokalla kiekalla meni jo paremmin. Taisi myös johtua siitä, että ei menty kamalasti valoa päin, valo on meinaan aikas kirkas. Hypyt meni hyvin, niihin olen tyytyväinen.

Remppa oli myös mukana ja sille tehtiin ihan ekaks makkararinki. Annettiin treenikavereille nakkeja, ja ne siinä sitten syöttelivät Remua vuorotellen ja Remu tykkäs. :o)

10.11.2008

Käytiin treenaamassa Niilan ja Remun kanssa. Minä siis Niilan ja Petri Remun. :o) Otin Niilan kanssa sivulletuloa ja seuraamista. Käännöksiä ja askelia. Ihan hienosti meni. Sitten otin kerran liikkeestä istumisen, joka meni hienosti, joten mitä sitä enempää… Sitten otin luoksetuloa. Ensin niin, että jätin maahan, kutsuin, käskin seisahtua, tosi hienosti meni! Frisbee-palkka lensi Niilan taakse. Sitten jätin seisomaan, kutsuin, käskin maahan, mutta se maahanmeno on edelleen hieman hidas. Sitten otin leikkimielellä, heittelin frisbeetä, kutsuin, ja käskin lähellä maahan, ja välillä muuten vain käskin maahan. Aika ok, mutta nopeampi sais olla. Harjootellaan… Sit vielä kaket, jotka meni hyvin.

Petri ja Remu puolestaan opettelivat hihnakäyttäytymistä, joka meni hyvin. Sitten otettiin luoksetuloa, joka meni myös hyvin.

7.11.2008

Remu tykkää leikkiä enemmän Niilan kanssa. Vaikka Venlakin välillä käy, mutta kun Venla on vanha ja vähän hidas Remun makuun… :o) Kissat ovat jo onneksi jäämässä Remulta rauhaan, vaikka välillä vähän pitää koittaa. Etenkin Ansaa…

Laitoin Linkit-sivulle linkin Frodon kuva-albumiin, on hienoja kuvia! Kiitos Pirkko! :o)

6.11.2008

Tänään taas hieman tokotusta Niilan kanssa. Otin noutoja, paljon noutoja. Metallinoutoja, hyppynoutoja ja tasamaanoutoja tavallisella kapulalla. Ihan hyvin menivät, tehtiin normaalisti ja tehtiin reippaasti ja leikkimielellä. Jätettiin hyviin suorituksiin. Sitten otettiin ruutua, ensin ruudussa oli palkkana nakkia. Hienosti Niila eteni, meni ruutuun oikealta sivulta ja melkein suoraan nakeille. Minä menin sitten ruutuun Niilan kanssa leikkimään. Sitten toisen kerran samalla lailla. Nyt meni suoraan ruutuun ja vauhti ja seisahtuminen käskystä ok. Frisbeellä leikittiin hetki. Sitten vielä niin, ettei ruudussa ollut mitään. Vauhti meinasi hiipua, mutta meni kuitenkin, ennakoi pysäytyksen ja pysähtyi juuri ruudun etulaitaan. No, käskytin kuitenkin maahan, ja kävin hakemassa Niilan pois. Sitten otettiin pari kertaa lyhyemmältä matkalta. Ekalla kerralla vauhti meinasi hiipua, mutta kun Niila oli ruudussa heitin frisbeen ruudun taakse. Tokalla kerralla oli vauhdikas lähettäminen ja taas heitin frisbeen. Siihen oli hyvä jättää kun meno oli vauhdikas. Sitten otettiin vielä sivulletuloa ja sivullaoloa, hyvin menivät.

4.11.2008

Onnea Oona, 9 vuotta jo! Ei uskoisi. :o)

Kävin tänään yksikseni treenaamassa (Petri kun on yövuorossa ja nukkuu). Ensin otin Niilan. Otettiin ekaksi metallinoutoa, ja aika monta kertaa, en edes laskenut. Nouto on Niilan mielestä todella kivaa, joten sitä voi ottaa reippaasti vaikka Niila vähän paineistuisikin. Otettiin ihan leikkimielellä. Hyvin lähti ja hyvin toi. Välillä meni rumasti kapulalle, mutta kun huomatuin niin meni paremmin. Tosin sitten Niila vain pyöritteli sitä ensin maata pitkin, ennen kuin otti suuhunsa. Ja lopussa alkoi vauhtikin hiipua takaisin tullessa. Mutta jätettiin se sitten onnistuneeseen suoritukseen kaikin puolin. Sitten otin luoksetuloa. Jätin Niilan seisomaan, menin vähän matkan päähän ja kutsuin. Niila tuli hyvin, käskin maahan, ja Niilan maahanmeno oli aikas hidas. Sitten otin vain niin, että leikittiin patukalla ja vaikka Niila oli tosi lähellä minua, käskytin sitä maahan ja palkka ja vapaa. Johan alkoi maahanmeno olla nopeaa. :o) Sitten otin vielä pari kertaa ihan läpijuoksuna ja heitin vielä patukan taakseni. Sitten otin ihan pientä ja lyhyttä seuraamista, jossa oli täyskäännöksiä. Nyt sujui paremmin, eikä Niila ollut moksiskaan. Otettiin vielä askelia sivuille, eteen ja taakse. Hyvin nekin menivät! Sitten otin vielä tunnarin, luonnon kepeistä vain. Hienosti Niila etsi, löysi ja toi. Ei edes pureskellut. Meinasin jättää siihen, mutta Niila oli sen näköinen että vielä kerran, joten otettiin sitten. Hyvin meni toinenkin kerta! Sitten laitoin Niilan autoon ja otin Remun ulos. Kunhan kuljeskeltiin ja palkkasin aina kun Remu tuli kutsumatta luokse. Tosin se on jo siihen niin hyvin oppinut, että se kulkee jaloissa koko ajan. :o) Pantakin laitettiin eikä se haitannut Remua lainkaan. Sitten päästin vielä Niilan sekä Venlan ulos juoksemaan ja kyllä taas vauhtia riitti.

Laitoin myös kuvia kuva-albumiin, käykeehän kattomassa. Laitoin myös pikkusiskoni Annelen ottamia kuvia Venlasta (päiväyksellä 9.9.2008), niitä kuvia ei voi katsoa nauramatta. Ilmeet kertovat, eleet puhuvat… :o))

3.11.2008

Käytiin aamupäivällä koko konkkaronkka koulutuskentällä. Minä otin ensin Niilan kanssa seuraamista ja sen jälkeen pienesti luoksetuloa. Niila hieman paineistui seuraamisen täyskäännöksissä kun niitä vain jankattiin ja jankattiin, joten otin sitten kivaa luoksetuloa. Lähinnä läpijuoksuna, mutta myös pari kertaa niin, että käskin Niilan maahan (kun ensin olin heittänyt lelun ja sitten kutsuin). Sitten laitoin Niila vähäksi aikaa autoon ja otettiin Remu ulos. Otettiin Remun kanssa pientä luoksetulo-harjoitusta, minä pidin kiinni ja Petri juoksi vähän matkan päähän ja kutsui. Hienosti Remu meni! Sitten Petri otti Remun kanssa ihan pientä seuraamisen alkua, eli yhden-pari askelta vain, nakki kädessä ”imuttaen”. Hyvin Remu seurasi nakkia. :o) Sitten Petri laittoi Remulle kaulapannan, eli opeteltiin kaulapannan käyttöä. Ihan hienosti Remu meni myös panta kaulassa. Sitten Petri leikki Remun kanssa vetoköydellä, jonka olivat saaneet Seppälän Riikalta (mä olen kade…). Vetivät sitä hetken, kunnes Petri heitti köyden vähän matkan päähän ja tosi hienosti Remu toi köyden takaisin Petrille. Sitä tekivät pari-kolme kertaa. Sitten vain käyskenneltiin ja aina kun Remu meni Petrin luo (kutsumatta), Petri palkkasi namulla. Sitten taas koiran vaihto, eli Remu autoon ja Niila ulos. Nyt otin kivan ruutuunmenon. Ensin siellä oli patukka. Meno oli tosi hienoa! En käskenyt pysähtymään vaan menin palkkaamaan Niilan ruutuun. Sitten jätin pallon ruutuun, lähetin, taas hienosti eteni, seisautin (Niila ei nähnyt palloa) ja menin ruutuun palkkaamaan ja vapautin. Vielä kerran niin, ettei ruudussa ollut mitään, taas hieno eteneminen, seisahtui hyvin ja meni maahan hienosti. Etenin kokeenomaisesti ja juuri ennen ruutua heitin Niilalle patukan ja palkkasin ruudussa. Jäi hyvä mieli! Sitten otin hyppynoudon. Hyvin hyppäsi ja nouti, ja kivasti meni kapulalle. Sitten otin metallinoudon. Sekin meni hyvin. Tosin ekalla kerralla kapulan tuonti oli hieman vaisua, joten uudestaan ja nyt kun Niila otti kapulan suuhunsa, lähdin Niilaa karkuun ja johan tuli vauhtia. Sitten vielä kaket, nekin meni hienosti! Matka on vielä aika lyhyt, mutta varmistellaan ensin ja lisätään matkaa sitten. Lopuksi päästettiin koirat kaikki ulos, Venlakin oli siis mukana. Käytiin pienenpieni lenkki, jonka aikana Niila ainakin neljästi kävi ojassa uimassa… :o)

Tänään alkaa taas pitkästä aikaa meikäläisellä iltavuoroviikko. Johan sitä on oltukin viisi viikkoa putkeen pelkässä aamuvuorossa. Ja kyllä se näkyykin, meinaan aamulla sitä herää viimeistään seitsemältä…

Käytiin vielä Petri, minä ja Remu kaupungilla katsomassa liikenteen ja ihmisten hälinää. Remulla oli tosi jännää, piti ihmetellä kaikkea.

2.11.2008

Kävin pitämässä agility-koulutusta ja sitä ennen kerkesin hieman ottaa Niilan kanssa tokoa. Otettiin seuraamista ja käännöksiä. Hyvin meni! Sitten otettiin kaukoja, ja nekin meni nyt hyvin. Sitten luoksetuloa, ensin pysäytin sen seisomaan. Hyvällä vauhdilla tuli ja seisahtui hienosti! Sitten otin lyhyemmällä matkalla niin, että jätin Niilan seisomaan, kutsuin ja käskin maahan. Hieman oli hitaanlainen maahanmeno, joten uusiksi vielä lyhyemmältä matkalta. Sujui ihan ok. Sitten vielä liikkeestä istuminen joka meni ok. Sitten vedin muille treeniä ja vielä koulutuksen jälkeen otin Niilan kanssa puomin ja A:n kontaktia. Hyvin sujuivat. Jäi hyvä mieli molemmille, kun treenit sujuivat ja intoa oli tarpeeksi! :o)

29.10.2008

Tänään oltiin piiiiitkästä aikaa agility-treeneissä. Kerhon koulutuskentällä on myös uudet valot, joita piti tietenkin testailla (ihan senkin takia kun treenit oli iltapimeässä). Hyvin toimi, tosin valaistus saisi olla parempi. Mutta se on vasta alkutekijöissään, että parannusta on varmaan tulossa. Tehtiin Niilan kanssa kiva rata. Hypyillä rimoja tuli alas jonkin verran, saattoi johtua siitä pienestä hämärästäkin, ja keinun Niila ohitti ihan tuosta vain. Taisi se olla niin pimeässä kulmassa, ettei se sitä nähnyt. Kontaktit meni ihan kivasti! Ja tietty Remukin oli matkassa mukana (ja Petri). Kivat ihmiset saivat hipelöidä Remua ja kiltit koiratkin vähän saivat haistella.

Muutoin menee ihan kivasti. Niila ja Venla jopa leikkivätkin välillä keskenään ulkona. Ja Remukin haluaisi kovasti mukaan, mutta se leikki on vielä liian rajua Remulle. Ja Remu jahtaa silloin tällöin kissoja, joka täytyy kyllä kitkeä siltä pois.

27.10.2008

Kylläpä on hiljaista… Vaikka vain kaksi koiranpentua lähti. Ja yksi isokoira palasi takaisin. Nimittäin Venla. Tosi hyvin tulevat Venla ja Remu toimeen keskenään. Niilan täytyy tosin hieman vahtia, ettei Remulle ”käy mitenkään”, mutta tosi hyvin menee! Ja kissat saavat olla hieman rauhemmassa. :o) Suuren suuri kiitos äidille ja isälle Venlan hoidosta!!

Me Petrin kanssa liimattiin tänään Remun korvat. Ei eilen illalla enää jaksettu Sarin kanssa. Mutta mikäs siinä kun homma toimii näinkin.

Ansan ”ehkäisypillerit” ovat muuten toimineet. Ei mourua ei. Tosin ihan välillä saattaa jotain ”olla tarjolla”, mutta se häviää aika äkkiä.

26.10.2008

Tänään oli sitten vuorossa pentujen luovutus, niisk. Minä pakkasin aamupäivällä auton täyteen eläimiä ja itseni ja suuntasin auton nokan kohti Palokkaa. Mukana oli siis myös Ansa, koska Senja halusi vuodattaa siitä verta. :o) Ensin treffasin Senjan Palokankeskuksessa, josta Senja otti Änsän huomaansa. Sitten jatkoin pienen matkan Sarille. Siellä olikin sitten sellainen touhu ja tohina koko päivän. :o) Pennut lähtivät illansuussa koteihinsa korvat liimattuina ja lelut sun muut tavarat ja tarvikkeet mukana. ”Pikku-Liisi”, joka tätä nykyä tottelee nimeä Giira, lähti Suonenjoelle harrastuskoiraksi. Ja ”Iso-H” eli Frodo lähti Espooseen kauan kaivatuksi harrastuskoiraksi myös. Molemmissa perheissä on ennestään ollut koiria, mutta tällä hetkellä nämä riiviöt ovat perheen ainuita koipia. Minä lähdin sitten viimeisenä Niilan ja Remun kanssa, Ansa otettiin mukaan taas Palokankeskuksesta ja ajeltiin iltapimeällä kotiin. Takki oli tässä vaiheessa jo aika tyhjä. Kyllä oli haikea olo. Mutta saivat pennut kyllä tosi hyvät kodit ja miellyttävät omistajat. Hei hei Giira, hei hei Frodo! Pidetään yhteyttä! Muistakaa, että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kiitos Sarille tästä ”työrupeamasta”, jatketaan samaan malliin. Ja kiitos kaikille niille ihmisille, jotka kävivät meillä pyörittelemässä pentuja, että saatiin niistä sosiaalisia koiranalkuja!

Tein muuten iskä-Otolle myös oman sivun, jonne pääsee Kasvatit sivun kautta klikkaamalla Oton virallista nimeä. Näin säilyy kuva ja info myös isä-papasta!

Ja vielä siis Ansaan palatakseni, Ansastahan otettiin verinäytteet, FeLV ja FIV testit, jotka molemmat olivat negatiiviset. Samoin otettiin sienitesti iholta. Ja laitettiin mikrosiru ja rokotukset. Nämä siis lähinnä tulevaa pentuprojektia varten. Kiitos myös sinulle Senja! Mikä on köyhän, on yhteistä. Näinhän se. ;o)

Että kun yhdestä pentu-hommasta pääsee, niin toinen jo kolkuttelee ovella. :o) Mutta onneksi on mahtavat kasvattajat tukena ja turvana! Kiitos!

25.10.2008

Tänään otin Niilan kanssa vähän tokoa. Seuraamista, joka meni aika hyvin. Tosin aika lähellä kuonoa sai nakkia käyttää, että seuraaminen olisi ollut hyvän tiivistä. Jospa se siitä nyt taas pikkuhiljaa lähtee. Sitten otin metallinoudon, hyvin lähti, otti nätisti ja toi, mutta jäi hieman liian kauaksi edestä, joten sitä täytyi korjailla. Otin vielä toisen kerran, taas meni ok, mutta tuonnissa oli sen verran hidas vauhti, että lähdin Niilaa karkuun. Ja luovutuskin oli nyt parempi. Sitten otin ruudun. Ruudussa oli nakkia palkkana. Niila meni hyvin ruutuun, ihan vasemmasta reunasta tosin ja suoraan palkkaan. Vauhti oli aika kohtalainen. Sitten toisen kerran ja nyt meni paremmin. Sitten vielä kolmannen kerran ja ruudussa oli palkkana frisbee, juostiin ruudusta pois, käännös ja vauhdilla lähetin ruutuun. Hyvin meni. Vielä taisin ottaa kerran, joka meni myös hienosti. Sitten otin kaukoja, ne olikin ihan hukassa. Kyllä Niila kaikki asennot teki, mutta aika vaisusti. Ja mun piti olla aika lähellä. No, treenaamaan vaan. Tästä treenistä jäi aika vaisu maku suuhun, mutta jospa se taas tästä, kunhan tämä pentu-elämä rauhoittuu.

24.10.2008

Tänään tulee kuluneeksi tasan 16 vuotta siitä, kun haettiin Milla. Kylläpä se aika menee… Nyt on tänä viikonloppuna edessä Niilan pentujen luovutus, eikä siihen pentujen luovutukseen totu ikinä… No, jäähän meille yksi. :o)

21.10.2008

Tänään ostin painavan, keraamisen vesikupin, koska vanha oli mennyt rikki. Eiköhän nyt pysty pitämään vesikuppia lattialla niin, ettei vesi ole pitkin lattioita.

Ja täytyy tosiaan vielä ihmetellä pentujen energiaa, miten ne jaksaakaan mennä ja touhuta, huh! Itse katsoo ihmetellen sitä töhötystä ja menoa silmät pyöreinä. Hyvä vaan, että tekemisen halua piisaa!

19.10.2008

Tänään käytiin jälleen Sarilla ja siellä oli pennuille varattu pentutestaus. Tosi mielenkiintoinen testaus olikin! Testauksen suorittivat Jyväskylässä asuvat Hanna Heinonen ja Oona Tuormaa. Tällä parilla on uusi, Jyväskylässä toimiva ”koira-liike”, Koirakeskus Doggie. Oikein mukavia ihmisiä. Eka testi suoritettiin Sarin työkkärissä. Huoneen täytyi siis olla sellainen, jossa pentu ei ole aiemmin käynyt. Itse sain olla huoneessa mukana seuraamassa testiä, eikä minun tarvinnut edes mennä piiloon, mikä oli aika yllättävää. Hanna siis toimi pennun kanssa ja Oona tarkkaili ja kirjaili tapahtumia ja pennun reaktioita ylös. Ensin oli vuorossa ”Pikku-G”, sitten ”Pikku-Liisi” ja viimoisena ”Iso-H”. Kaikki meni hyvin, jonkin verran oli joissain kohdissa samanlaista, joissain taas eroavaisuuksia. Näiden jälkeen oli toisen testin vuoro, joka suoritettiin Sarin suihkuhuoneessa/saunassa (eli toinen paikka, missä pennut eivät olleet ennen käyneet). Sinne testaajat ensin laittoivat leluja, esineitä sekä ruokaa pitkin lattiaa. Huoneessa oli tosi hämärä valaistus. Oona meni vessanpytylle jalat ristissä istumaan, minä laitoin pennun oviaukosta sisään ja Hanna sulki oven ja laittoi kellon käyntiin. Pentu oli siis ”yksin” Oonan kanssa huoneessa ja Oona kirjaili mitä pentu teki viiden minuutin ajan. Tässä osiossa pennut testattiin samassa järjestyksessä kuin ekassa.

Testeissä osoittautui mm., että narttu on mielistelijä, mutta puree kuitenkin ”vaivihkaa” sormia, eli kovin on Narttumainen. Puremisella koittaa päästä niskan päälle, ellei siihen puututa. Narttu on myös erittäin vilkas, vilkkain kaikista kolmesta.

Toinen uros, ”Pikku-G” on taas näistä pennuista itsenäisin mutta kontaktinhaluisin. Tämä uros on myös aika vilkas. Tarvitsee lyhyttä ja napakkaa treeniä.

”Iso-H” puolestaan on Cool Jätkä. Sitä ei hetkauta juuri mikään. Kipeää syliin nuolemaan kasvoja, eli toisaalta myös tuolla tavalla koittaa ottaa valtaa. Kuningasjätkä, jolla pitää olla sopivanlainen omistaja, ettei ala törttöillä. Itsenäinen nuuskija, josta saa jäljelle oivan koiran.

Tämän testin perusteella teimme lopullisen päätöksen, että ”Pikku-G”, alias Remu jääpi meille!!! :o))) Remu jää Petrin harrastuskoiraksi. Kivaa! Olen tosi iloinen, että tästä Niila-Otto-yhdistelmästä meille jääkin yksi jälkikasvu kotiin kasvamaan!

(Kahdelle muulle pennulle on myös tulossa oma sivu, julkaisen ne kunhan on kaikki tiedot selvillä.)

18.10.2008

Pitkästä aikaa vapaapäivä kaikesta, enkä tehnyt mitään. :o) Paitsi tietenkin tarpeelliset hommat. Ja hieman otin Niilan kanssa tokotusta, seuraamista vain lähinnä. Hyvin meni nakki kädessä imuttamalla.

Pennelit kyllä jaksavat riehua, mistä ihmeestä sitä virtaa riittääkään?! Ulkonakin mennään kuin mitkäkin viitapirut. Tuossa on ihan meidän tonttia vastapäätä pienenpieni metsäntynkä, jonne on helppo mennä ja jonne Niila aina yleensä menee tarpeilleen. Ja pennut loikoottavat perässä sen minkä töppöjaloistaan pääsevät! On se kyllä ihanan näköistä menoa! :o)

17.10.2008

Hurjan paljon onnea Ansalle! 1 vuotta tuli täyteen, naisen ikä! :o))

16.10.2008

Tänään puolestaan kävivät Riikka ja Jari, mukana oli myös Jojo-mummo (Bordefame Talk Oth Town) ja Touho-setä (Pikkupaimenen Golden Legend). :o) Turinaa riitti taas yllin kyllin. Valokuvattiin myös pentuja, urokset etenkin olivat liian yli-virkeitä kuvaamiseen, vaikka kuinka odoteltiin niiden väsymistä. Laittelen kuvia kunhan kerkiän… Mukavaa kun kävitte!!!

15.10.2008

Arja käväisi tänään täällä penneleitä katsomassa vielä, ennen kuin ne ”lentävät pesästä”. Tykkäsi kyllä kovasti. :o) ja Otto ja Niila tapasivat pihalla ja kyllä olisi uusi pentue ollut heti tulossa (taas), jos Otolta olisi kysytty… Niila ei ollut ihan samaa mieltä.

14.10.2008

Tänään jälleen Sarilla ja pentujen TNS-tulokset oli vihdoin tullut. Eli narttu on TNS-kantaja, urokset terveitä. Eikähän tuo TNS-kantajuus tule millään lailla vaikuttamaan narttuun, eli ihan normaalia elämään saa tyttö viettää! :o) Paitsi tietenkin jalostusta ajatellen täytyy uros sitten olla terve tältä osin.

12.10.2008

Tänään käytiin jälleen Sarin luona ja mukavaa oli! Räsäsen Minnakin tuli kuvaamaan pentuja, kiitos hänelle, sekä apu-joukoille! Kuvia laittelen tänne, kunhan saan ne Sarilta.

11.10.2008

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Ulkona kun ollaan ja kutsutaan pentuja luokse, niin ”Pikku-Liisi” ja ”Pikku-G” kyllä tulevat aika hyvin, mutta ”Iso-H” menee täysin vastaiseen suuntaan! Oikea jästi! :o) Ja tosi avoimia ovat pentuiset vieraita kohtaan. ”Pikku-G” on se, joka puree käsiä eniten, ”Pikku-Liisi” tulee hyvänä kakkosena perässä. Nämä kaksi ovat muutenkin aikalailla kimpassa, leikkivät siinä missä tappelevatkin kaksistaan. ”Iso-H” taasen viihtyy aikalailla omissa oloissaan, mutta on taas ihmisiä kohtaan sosiaalisempi.

Ansa on lopetellut kiimaansa. Tarttee aloittaa sille pillerit, jotka (toivon mukaan) estävät kiimaan tulon. Laitoin myös Pentuja-sivulle jo alustavaa tietoa tulevasta (tai ei siellä oikein mitään vielä ole…)

8.10.2008

Nyt on nukuttu yöt varsin rauhassa kaikki, kun eräs mouruaja saa rauhassa olla vierashuoneessa. :o)

Pennut kasvavat hyvin. Ovat tosi rohkeita, kun vieraita on käynyt. Menevät syliin ja tutustuvat hetkessä. Tokihan vieras haju ensin oudoksuttaa, mutta sitten vaan menevät ja tutustuvat. Ulkonakin alkavat olla jo niin rohkeita, että menevät sinne minne nenä näyttää, eli tarkkana saa itse olla.

Laitoin jo Kasvatit-sivulle myös täydennystä. Näillekin pentusille on tulossa kyllä vielä omatkin sivut sitten, jahka saan aikaiseksi.

6.10.2008

Ansa aloitti nyt sitten kiimansa! Olenkin jo pari iltaa sitä kuunnellut, että nytkö, ja viime yönä ja tänä aamuna totesin silmät ristissä että kyllä. Onneksi se ei ihan koko yötä huutanut ja viimeöinen rankkasade peitti osan mouruamisesta alleen, mutta kyllä se silti valvotti jonkin verran. Ja päivällä se on kaameaa katsella kun kissa tarjoaa itseään jokaiselle mikä liikkuu… Pennut ovat saaneet siitä oivan purulelun. ;o) Mutta on kyllä ollut pakko laittaa Ansa vessaan, että siitä on edes jotain jäljellä. Senjalta tuli jälleen kerran hyviä ohjeita, Kiitos Senja! Eli nyt alkaa myös Ansalle itämaisen kissan pentue-suunnitelmat. Ajankohta on vielä hieman avoin, samoin uros. Mutta lisätietoja antaa Senja: orifame@gmail.com

Pakko laittaa vielä tähän Senjan aikoinaan lähettämä kuva, joka kertoo paljon…

5.10.2008

Yksinhuoltaja vapaalla. Tänään olikin oikein teho-treenit Niilalla, tokoa sekä agilitya. Meitä pyydettiin Niilan kanssa ”opetusmateriaaliksi” Keuruulla pidettävään toko-koulutusohjaajakurssille joten päätin, että mennäänpä vain. Tässä onkin itsellä mennyt melkein koko viikko sairastellessa, ensin oli mahatautia, ripulia ja oksennusta sekä kuumetta, ja nyt on flunssaa ja kuumetta, mutta jotain haluttaisi tehdä jo. Otettiin Niilan kanssa avoimen luokan liikkeitä, seuraamista, luoksetulo, liikkeestä seisominen ja alokasluokan hyppy vielä päätteeksi. Kurssin johtaja Salme Mujunen toimi liikkeenohjaajana ja saatiin hyvää palautetta niin Salmelta kuin oppilailta. Mutta kyllä näki, ettei Niilan kanssa olla tehty mitään vähään aikaan… Oli vähän hakemista. Ja samaan aikaan toisaalla kentällä olevat agility-treenit veivät Niilan huomion sinnekin. Mutta tästä on taas hyvä jatkaa, kunhan itsekin paranee. Tokoilun jälkeen mentiin vielä agility-radan pätkä, ja sehän menikin aikas hienosti! Hypyt oli matalalla rengasta lukuun ottamatta, eikä sieltä tippunut juuri yhtään rimaa. :o)

Pennut ovat reippaita ja aktiivisia pikku-bortsuja. Vesikupissa oleva vesi on tosi mielenkiintoista, etenkin jos sitä on myös lattialla. Sitä on pentujen mielestä jännää latkia niin kupista kuin sieltä lattialta. Sitten on koko keittiö ja osa eteistä pieniä märkiä tassunjälkiä täynnä, kun vettä on pitkin poikin, vaikka sitä olisi tosi vähänkin. Ja ruoka uppoaa hyvin neljä kertaa päivässä ja Niila jaksaa vielä imettää. Tosin nyt alkaa jo olla yksinhuoltajalla ”uupumisen” merkkejä, eli välillä täytyy urahdella, jos pennut tissille halajavat. Ja hyvin pennut leikkivät leluilla, leluihin ne on aika helppo saada kiinni.

4.10.2008

Suuntasimme jälleen auton nokka kohti Palokkaa ja siellä käytettiin pupsit klinikalla silmätarkastuksessa, ja kaikkien silmät olivat ok! Sitten vielä Sarin luokse näyttämään pentujen riehumista. :o)

3.10.2008

Tänään otettiin pentulaatikko kokonaan pois ja pennuilla on käytettävissä iso pentuaitaus koirien huoneessa. Tokihan ne saavat vapaasti muuallakin sisällä juoksennella myös.

2.10.2008

Taas on viikko vierähtänyt noin vain ja pennuille on ikää tullut jo 5 viikkoa. Ulos osaavat tehdä tarpeensa hienosti, mutta sattuu sitä vielä sisällekin.

30.9.2008

Tänään siis poikettiin Sarin luona. Kylläpä oli trio todella vauhdikkaalla päällä kun kantokopasta pääsivät ulos! ”Iso-H” näyttä Sarille, miten iso poika menee! Kaksi pienempää vielä oli hieman vielä unten mailla, mutta Niila terävänä äippänä kävi ne herättämässä. Ja meno oli sitten aivan hurjaa! :o)) Aikansa riehuttuaan ipanat sammahtelivat, joten Sari sai tutkia jokaisen pennun rauhassa.

29.9.2008

Kyllä oli tosi vaikea herätä aamulla töihin, kun oli pitkä viikonloppu takana. Niin mukava reissu, mutta kuitenkin väsyttävä.

Tänään oli Keuruun Seudun Kennelkerhon toto-juoksu. Ensin ajattelin, että mulla on viisi koiraa, joista kukaan ei oikein ole toto-juoksu kunnossa. :o) Mutta kun Niilalla näyttää tuota virtaa jo olevan sen verran, oli se pakko ottaa edes mukaan. Ja osallistuin sitten myös sen kanssa. Sijoituttiin seitsemänneksi, mammaloma painaa kuitenkin vielä. Venlaa en viitsinyt ottaa, koska sillä on vielä tassussa kannuskynnen kohdalla halkeama. Hyvin se on tosin parantunut, mutta en viitsinyt ottaa mitään riskiä sen kanssa.

Huomenna mennään käymään Sarin luona taasen.

27.-28.9.2008

Viikonloppu Helsingissä sujui mainiosti! Oli todella mahtavaa olla katsomassa hienoja koiria ja taitavia ohjaajia! Se oli oikein sellaista suuren urheilujuhlan tuntua, kerta kaikkiaan! Sunnuntaina jännättiinkin oikein urakalla suomalaisen maxi-koirakon menoa yksilökisassa, kun lauantain hyppy-radalla olivat ottaneet upealla menolla johtopaikan! Kun he starttasivat, hallissa tuli aivan hiirenhiljaista, oli se niin jännää! Mutta harmittavasti ottivat hylyn, huolimatta hienosta ohjauksesta. Ja kiitos meidän Tomtomin, joka osasi ohjata meitä ”maalaisia” suuressa kaupungissa, on se vaan hyvä peli! Kiitos Kati, Terhi ja Sanni kivasta viikonlopusta!

Ja kiitos Annele ja Paavo penneleiden hoidosta lauantaina! :o)

26.9.2008

Sen verran taas on muuttunut meikäläisen työvuorot, että olen seuraavat kolme viikkoa (viikot 40-42) aamuvuorossa. Eli jos olette halukkaita tulla katsomaan pupseja, niin iltaisella sitten. Tulkaa! :o) Ottakaa yhteyttä ensin niin sovitaan aika.

25.9.2008

Pupsit pääsevät jo kaikki pois pentulaatikosta. Onneksi on vielä pentuaitaus estämässä…

Vanhempani kävivät tänään Venlan kanssa täällä. Venla oli aika innoissaan pennuista, olisi halunnut hoitaa mutta kun Niila häiritsi…

Ja Vanhan Kissan Arvo on arvossa korkeassa. Kun Oona sähisee pennulle, kyllä sitä heti vedetään maihin ja hiljaa hipsitään paikalta pois. Ansa vain tykkää katsella moisia otuksia.

Saatiin kuin saatiinkin otettua neljä-viikkois kuvat penneleistä. Kyllä siinä on kolmessakin tekemistä. Katsokaa kuva-albumista.

24.9.2008

Tänään sitten myös ”Iso-H” sai nappularuokaa, kun kaksi pienempää syövät jo hyvin omansa. Hyvin menee kaikilla alas tämä ruoka (Eukanuban penturuoka siis). Ja huomenna pennelit täyttävät jo neljä viikkoa, huh kun aika rientää nopsaan! Täytyy ottaa huomenna myös viralliset kuvat, 3-viikkois kuvat jäivät kiireiden keskellä ottamatta.

23.9.2008

Tänään aloitettiin sitten myös ”Pikku-G:llä” nappularuokinta. Hyvin uppoaa!

22.9.2008

Ei Venlan kannus vain ottanutkaan parantuakseen. Oli pakko käyttää se eläinlääkärillä ja hyvä niin. Kynsi olikin jo osittain lähtenyt ja se oli tulehtunut jo jonkin verran. Eläinlääkärissä kynsi poistettiin kokonaan ja mummo sai antibiootti-kuurin sekä vähän kipulääkettä matkaan. Nyt se makaa vielä nukutusaineen vaikutuksesta täällä meillä, keittiön lattialla vällyjen alla. Kaivoin myös kaulurin esiin, että sen saa laitettua mummolle, ettei se pääse nuolemaan tassua. Sidettä siihen ei nyt laitettu, koska antaa sen nyt olla vain.

Ja menenpä ja leikkaanpa vähän nukkuvan koiran kynsiä ja leikkaanpa vielä toisen kannuksen ytimeen asti… Hyvä minä. Ei se paljoa kuitenkaan mennyt.

Ja Venlakin sai tavata pupsit nyt. Tosin ihan vähän vain. Niila ei ensinnäkään kovin suostuvainen hommaan ollut ja Venlakin taisi sen verran vielä tokkurassa olla, ettei tiennyt miten suhtautua vikisijöihin. Tuli kyllä kiireesti kun pennut ääntelivät pentuaitauksen toisella puolella mutta mietti perille päästyään, että muristako vai nuollako vai mitä tehdä.

Tosin taitaa Venlalla mummo-vaistot herätä, koska kun se nyt on ollut jonkin aikaa hereillä ja kun pennut ääntelevät niin Venla alkaa myös käydä levottomaksi. Haluaisi varmaan alkaa hoitamaan pupseja. :o)

Täytyy nyt ihan oikeasti alkaa tekemään jotain Niilan kanssa, koska aamulla se tuli sivulle vaikken edes pyytänyt. Ollaan me ihan pienesti jotain pientä joskus jo tehtykin, lähinnä pientä seuraamista, mutta ei se enää tunnu riittävän. Eli toko-treenit, täältä me tullaan! Agility aloitellaan hieman myöhemmin.

Täytyy myös kokeilla vähän näiden kotisivujen kanssa, kun tekniset ongelmat eivät näytä oikein kunnolla ratkeavan. Kiitos Annikki avusta, älä jätä minua kuitenkaan vielä… Toivottavasti nämä sivut edes näkyvät teille kävijöille?!!?

21.9.2008

Arja käväisi tänään katsomassa ja ihastelemassa Otto-isän aikaansaannoksia. Tykkäsi kyllä kovasti pennuista. Otto oli lähtenyt mukaan, mutta tapasi vain vaimonsa pihamaalla ja kovasti olisi taas rakkauttaan antanut… ;o) Soolokin oli myös mukana ja kyllä olikin taas kiva leikkiä pitkästä aikaa Niilan ja Soolon. :o) Niila näytti myös Arjalle kuinka hänellä on tylsää ollut, kun ei olla tehty mitään. Täytyypä siis alkaa suunnittelemaan taas treenejä… Ja kiitos Arja suklaasta, se on syöty jo. Ja leluilla leikitään myös.

”Iso-H” pääsi illalla jo pentulaatikosta itse pois. Nyt se alkaa. :o) Mahdoton meno.

20.9.2008

Tänään on aloitettu ”Pikku-Liisille” nappula-ruokinta, Eukanuban penturuoka, Sarin ohjeiden mukaan. Pienimmästä siis aloitetaan. Se saa nyt 4-5 kertaa päivässä kaikki 5-10 nappulaa per kerta. :o) Alkuviikosta aloitetaan myös ”Pikku-G:llä” ja sitten myöhemmin viikolla ”Iso-H:lla”.

Illalla laitoimme myös pentuaitauksen pentuhuoneeseen. Pentuaitana käytämme paljon halvempaa ja myös helppoa kompostiverkkoa. Nippusiteillä yhteen vain. :o) Pentulaatikko on edelleen toki myös käytössä, pennut eivät sieltä vielä pääse pois, mutta yritys on kova! Etenkin ”Iso-H:lla”, joka varmasti kohta sieltä rynnii pois.

19.9.2008

Käytiin tänään Sarin luona ja matka meni hienosti! Pennut matkasivat kissojen kantokopassa takapenkillä ja Niila tietty omassa häkissä takana. Sarin luona pennuista otettiin verinäytteet TNS-testiä varten. ”Iso-H” ei tuumannut mitään tästä operaatiosta, ”Pikku-G” rimpuili hieman ja ”Pikku-Liisi” pisti vastaan raivokkaasti. Mutta saatiin kuin saatiinkin kaikista hyvin verinäytteet, vaikka suonet olivatkin pienet. Verinäytteet lähetettiin Australiaan tutkittavaksi. Ja nyt on myös viralliset nimetkin pennuille. Sarin kanssa niitä pähkäiltiin, kunnes päädyttiin seuraaviin nimiin:

Pikkupaimenen Special Edition (”Pikku-Liisi”)

Pikkupaimenen Small Xtraprint (”Pikku-G”)

Pikkupaimenen Super Reference (”Iso-H”)

Eli nimet jatkavat tätä Jojo (Borderfame Talk Oth Town) – Tuisku (Pikkupaimenen Front Page News) – Niila (Pikkupaimenen Revised Edition) nimi-teemaa, etenkin Niilan nimi-teemaa. Ja tästä tuli siis S-pentue.

Pupsit näyttivät myös Sarille miten 3-viikkoiset pennut jo leikkivät kuin mitkäkin! Ja kävellä touhoottivat menemään minkä kerkesivät. :o)

Ja pentusia saapi nyt tulla katsomaan! Tosin työt haittaavat tunnetusti aina harrastuksia, eli olen siis parilliset viikot aamuvuorossa ja parittomat viikot iltavuorossa, että sen mukaan. Viikonloput tietty on vapaat, ellen ole ylitöissä. Ja vielä täytyy mainita, että olen viikon päästä viikonlopun (27.-28.9.) Helsingissä katsomassa kun maailman parhaat koirakot menevät agilitya.

P.S. Tällä sivustolla on pieniä teknisiä ongelmia, mutta josko ne tässä ratkeaa… (Tule apuun Annikki…)

18.9.2008

Tänään on myös hampaat puhjennut ”Pikku-G:lläkin”, hyvä. Ja tänään on aloitettu pennuille ja Niilalle kolmen päivän Axilur-matolääke-kuuri. Huomenna matkustamme Sarin luo. Siellä otetaan verinäytteet penneleiltä TNS-testiä varten.

Ansa lapsenlikkana. :o)

kuva: Petri Salmijärvi

Kävin myös vaihtamassa Venlan tassuun siteen. Aika hyvin se on parantunut, mutta irti se kannus vielä on, joten sidettä täytyy käyttää.

17.9.2008

Ihanaa ähellystä pentulaatikossa. Murinaa ja ärinää. Yleensä huudon aloittaa ”Iso-H”. Painot nousee, ”Iso-H” painaa jo 1519 g, eli puolitoista kiloa on rikottu. ”Pikku-G” painaa 1335 g ja ”Pikku-Liisi” 1076g. Ja ”Pikku-Liisilläkin” tuntuu terävät hampaat suussa jo, etenkin kulmurit. Kyllä ne varmaan jo huomenna ”Pikku-G:lläkin” puhkeaa.

Isot poijat nukkuu yksi!

No kyl myö nukutaa kimpassaki!

(vas. ”Pikku-G”, ”Pikku-Liisi” ja ”Iso-H”)

Niilan ja ”Pikku-G:n” leikkituokio.

Leikkituokio jatkuu…

16.9.2008

Kyllä ne pentuset vain kasvavat, ihanaa! Nyt on myös ”Pikku-Liisikin” ylittänyt kilon, eli painoa pikkuisella on 1009 g. Jee! Ja ”Iso-H:lla” tuntuu terävät naskalit suussa. Kahdella muulla ne ei ole vielä puhjennut.

Ihanasti pennut leikkivät jo keskenään. Ja kun sinne menee itse sormineen, ne alkavat nuolla kättä. Kivaa! :o)

Otto-isän omistajan, Arjan, luvalla laitoin Pentuja-sivulle myös Arjan yhteystiedot (Oton kuvan alapuolelle), jos jotakuta kiinnostaa kysyä itse Otosta jotain!

15.9.2008

Huh, onpa taas kiirettä pitänyt. Viikonloppukin meni ylitöissä ihan. Meinasin myöhästyä eilen aamulla töistä, kun jäin katselemaan penneleitä… Tänä aamuna myös. Hassun näköistä kun koittavat juoksuaskelia laatikossa ottaa. Murisevat välillä toisilleen ja purevat ja jotain leikin tapaista tapailevat. :o)

Töiden jälkeen taas istuin katsomaan pentujen touhua. On se metkaa. Niila imetti pennut ja sen jälkeen jopa leikki ”Pikku-G:n” kanssa, ihan sillai pienesti.

Kävin pitämässä alkuillasta näyttelykoulutuksen ja Venla oli mukana ”häiriö-koirana”. Koulutuksen jälkeen hain Niilankin kotoa, ja käytiin pitkästä aikaa kolmistaan lenkilllä.

14.9.2008

Päivällä kävin vaihtamassa mummon tassuun siteen. Hieman oli verta vuotanut siteen läpi, mutta ei paljoa. Ja tosi hyvin mummo antaa siteen olla paikoillaan.

13.9.2008

Hyvin oli Venla antanut olla siteen yön yli. Antaa sen nyt olla ja katsotaan sitä huomenna.

12.9.2008

Venla-mummo hieman satutti itseään tänään. Se oli isäni kanssa ollut aamulenkillä metsässä ja ilmeisesti siellä oli osunut johonkin niin, että oikean etutassun kannus oli revennyt. Ei ihan kamalan pahasti, mutta kuitenkin niin, että Venla oli alkanut sitä ontumaan ja vertakin oli tullut. Minä sitten illalla puhdistin sen ja laitoin siihen siteen, ettei Venla kamalasti pääse sitä nuolemaan.

Tänään iltapunnituksessa oli myös sitten ”Pikku-G:n” paino noussut yli kiloon, joka on nyt 1001 g, eli yli kuitenkin! :o) Eiköhän se ”Pikku-Liisikin” sieltä kohta tule, ihan perässä.

Se on nyt kyllä ihanan näköistä taapertamista tuolla pentulaatikossa. Vielä on penneleillä hieman horjuvaa menoa, mutta koittavat kävelevät tosissaan. Tosi suloista katseltavaa! :o) Ja unissa juostaan jo niin että pää on kolmantena jalkana. Tai oikeastaan viidentenä. Ja kaikilla on jo silmät auki.

11.9.2008

Jee, tänään meni aamulla ”Iso-H:n” paino yli kilon! Eli painoa sillä on nyt 1010 g! ”Pikku-G” ylittää kilon myös ihan kohta, nyt sen paino on 877 g. ”Pikku-Liisi” painii omassa sarjassaan, painoa pikkuisella on kuitenkin jo 703 g.

Hyvin pysyvät pennelit vielä laatikossa, vaikka kovasti jo koittavat askelia tavata. Hassun näköistä tarpomista. Nukkuvat kuitenkin ja syövät hyvin. Niila jaksaa hoitaa pentuja hienosti, ja Niila syöttää pentuja välillä jopa istualtaankin.

Oona ja Ansa ovat myös käyneet katsomassa pentuja. Tosin Oonaa ei moinen jaksa kiinnostaa, Ansaa kiinnostaa vähän, mutta Niila kyllä tuijottaa siihen malliin, että parempi laittaa Ansakin pois.

Ja ai niin, unohdin mainita, että viime sunnuntaina Venla kävi vanhempieni kanssa täällä meillä. Tosin ulkona olivat vain. Päästin Niilan myös ulos, ja voi kun oli jäykkää porukkaa…

Laittelin taasen kuvia myös kuva-albumiinkin, käykäähän katsomassa.

10.9.2008

Ja juuri kun pääsee sanomasta… Huomasin siis eilen päivällä, että ”Iso-H:n” silmät ovat raollaan. Jee, kyllä ne siitä.

Tänään pentusten silmät ovat siis jo kaikilla hieman auki. ”Pikku-Liisin” silmät ovat eniten auki, sitten on myös ”Iso-H:n” ja ”Pikku-G:n” silmät ovat vielä sirrillään. Tässäpä kuvia lapsosista:

Maitobaarissa notkumista.

Kun katsoo maailmaa, pentusen silmin

niin nähdä voi – oman emon!

”Pikku-Liisi”

”Pikku-G” ei vielä näe, kohta kyllä.

”Iso-H” näkee myös ehkä jotain.

Pentujen yksilökuvat: Annele Saikkonen

9.9.2008

Niilalla on tänään synttärit ja mamma täyttää (jo) neljä vuotta! Kylläpä aika rientää. Niilan päivä menee omaa jälkikasvuaan seuraten ja hoivaten. Onnea kovasti Niila! :o)

Pentuiset voivat hyvin. Silmiä eivät vieläkään ole aukaisseet. Jospa kohta…

.

Niila ja pentuset.

.

”Iso-H:n” naama.

.

”Pikku-G:n” naama on ”Pikku-Liisin” naaman alla.

7.9.2008

Kone tilttasi eilen ja tänään se saatiin onneksi kuntoon, kiitos paljon Mape! Onpa sitä tullut riippuvaiseksi tästä kapistuksesta tänä päivänä…

Mutta täällä voidaan hienosti. Painoa on tullut kaikille lisää tosi hyvin! ”Pikku-Liisi” painaa 522 g, ”Pikku-G” 655 g ja ”Iso-H” 738 g. Melkoisia ”jässiköitä” jo, heh heh. Kynsiä ollaan muutamaan kertaan jo leikelty ja sitä rataa. Odotellaan jo kovasti, että avaisivat silmiään.

Eilen käytiin Keuruun Varikon huutokaupassa, joka pidetään keväisin ja syksyisin. Sieltä lähti mukaan kaksi sotilassairaalapeittoa kympillä. Hyviä pentulaatikon alustoja. :o)

Ja huomenna taas töihin, voihan mälsä. Paluu arkeen koittaa, taas.

5.9.2008

Täällä menee ihan hyvin. Emo-koipa voi hyvin ja lapaset kasvavat. :o) Niistä tulee sitä ihanaa tuoksuakin. Pennuista siis. Pentukoipan tuoksua. Nenä on melkein haljeta, kun sitä haistelee. Ja mukavan näköistä pennun taaperrusta harrastavat jo. Etenkin rynnätessään tisseille. Siinä jää melkein Niila kakkoseksi paikkaa hakiessa kun tämä trio käynnistyy.

Laittelin toissapäivänä kuvia sinne kuva-albumiin, ja laitan taas lisää kunhan saan aikaiseksi.

2.9.2008

Oli eilen vähän kiirettä, mutta täällä ollaan. Niilalla taitaa olla jälkipolttoja, se välillä menee pentulaatikon ulkopuolelle kaivamaan lattiaa ja läähättää jonkin verran. Sitten se taas rauhoittuu pitkäksi toviksi. Tuota on etenkin aamuisin, sitten taas joskus illalla. Täytyy seurata tilannetta. Ei ole kuitenkaan kovin paha.

Pennut vain kasvavat! Kaikki ovat jo tuplanneet syntymäpainonsa. ”Pikku-Liisille” syötän vielä kermaviili-hunaja-kananmunankeltuainen-seosta. Pojat saavat sitä myös silloin tällöin. Tässä tänään otettuja kuvia.

”Pikku-Liisi”, painoa tänään 291 g.

”Pikku-G”, painoa tänään 352 g.

”Iso-H”, painoa tänään 506 g.

kuvat: Annele Saikkonen

31.8.2008

Jihuu, ”Pikku-Liisin” paino meni heti aamusta päälle 200 g, joka on nyt 207 g! Ollaan niin ylpeitä! :o) ”Pikku-G” painaa 270 g, eli sillä menee kohta 300 g rikki, ja ”Iso-H:lla” menee rikki tänään 400 g, paino nyt siis 390 g! Kylläpä ne kasvavat! :o))

Toissapäivänä huomasin kauhukseni, että Niilan pari tissiä oli jonkin verran kovia. Tätä minä pelkäsinkin… Noh, onneksi kuitenkin siitä on selvitty nyt ihan kotihoidolla, hieromalla ja hauduttamalla ja imettämällä pentuja niissä. Ovat jo huomattavasti pehmenneet. Kiitos Sari neuvoista jälleen! Tissit(kin) ovat edelleen kuitenkin tarkkailussa.

Ansa on muuten nyt sitä mieltä, että minä olen laiminlyönyt hänen hoitoaan ja huolenpitoaan. Kun tein tänään ruokaa, niin se hyppäsi minun vaatteisiin roikkumaan. Korkealle. Niin se tekee aina, kun se haluaa syliin. Sitä aikani paijattuani laitoin sen takaisin lattialle, mutta se oli edelleen sitä mieltä, että se ei riittänyt. Ja taas hyppy vaatteisiin. Onneksi olen vähän aikaa sitten leikannut sen kynnet… Se ei tee hyvää, jos sillä sattuu olemaan pitkät kynnet… auts!

Ja eilen muuten käväisin Venlaakin katsomassa vanhempieni luona. En ole nähnytkään sitä sitten pentujen syntymän. Voi sitä riemua ja etenkin sitä haistelua, kun se haisteli paitaani, kun olen pentuja pitänyt sylissä. Siitä ei meinannut loppua tulla. Mummo-vaistot vissiin heräsivät. Hyvin se muutenkin pärjää siellä, oli tänään käynyt vanhempieni kanssa oikein sieni-metsällä. Kyllä sillä on nyt oltavat! :o)

Oona on edelleen oma itsensä. Sitä ei liikauta mikään.

Vielä tuli mieleen kertoa, että kun jäbät lopettaa tissuttamisen niin ”Pikku-Liisi” vain jatkaa yksin tissuttelua. Ainakin silloin kun minä sinne katson. Kivan näköistä, se on välillä Raivokasta se sen imuttaminen. Pää nykii ja tassut käy. :o)

30.8.2008

Täällä menee hyvin, pennut syövät ja nukkuvat ja mitä tärkeintä, kasvavat. Niila hoitaa niitä tosi hyvin. ”Pikku-Liisin” paino on 179 g, eli varmaan huomenna menee 200 g rikki. :o) Ilo syntyy niin pienestä… ”Pikku-G:n” paino on 200 g paremmalla puolella, eli se on nyt 224 g. Ja ”Iso-H”, se meidän jättiläinen painaa jo 336 g. Tässäpä kuvia, nyt paremmalla taustalla.

”Pikku-Liisi” niin pikkusena.

”Pikku-G” myös pienenä.

”Iso-H”, vähän isona.

”Iso-H”: No johan tämä kuvaaminen nyt alkaa nukuttamaan ja nälättämään.

kuvat: Petri Salmijärvi

29.8.2008

Aamun uutisia: Hyvin menee. Yö meni rauhallisesti, minä olen nukkunut nyt pari yötä ihan pentulaatikon vieressä ja laatikossa tuhistaan ja imetään. Kaikkien painot ovat nousujohteisia, ”Pikku-Liisin” painokin on rikkonut jo 150 g, sen paino tämän aamun punnituksissa oli 156 g, ”Pikku-G:n” 184 g ja ”Iso-H” menee kohta päälle 300 g, mutta nyt sen paino on vielä siis 287 g.

28.8.2008

Laitetaan nyt virallisesti tällekin päivälle kuulumisia, että hyvin menee. ;o)) Niila nukkuu välillä ja kohta se saa lihalientä ja hieman nappuloita. Vähänkin kun joku pennuista inahtaa, Niila on heti hoivaamassa. Hieno äiti!

Niila hoivaa kyllä pentujaan erinomaisesti. Pentujen painot ovat nousseet ihan kivasti, tosin pienempiä täytyy vielä vahtia, että pääsevät hyville tisseille. Mutta sinnikkäitä ovat, kerta kaikkiaan. Olen antanut pennuille kermaviili-hunaja-kananmunankeltuainen-seosta, Niila on saanut sitä myös. Niilalle olen myös antanut lihalientä, vähän pentu-nappuloita ja piimää.

Tässäpä näitä kuvia. Huomasin nyt vasta, että tausta on tumma. Mutta sitä on itsekin vähän väsynyt ja nukkunut huonosti, joten annettakoon tämä anteeksi. Seuraavaksi lupaan ottaa kunnon taustalla.

Kaksi pentua on syntynyt. Kolmatta odoteltiinkin…

Ekana syntynyt ainua tyttö, ”Pikku-Liisi”. Niin nätti!