|

:: Uutisia 2003
:: Uutisia 2004 :: Uutisia 2005 ::
:: Uutisia 2006 :: Uutisia 2007
::
:: Uutisia 2008 (alkuvuosi tammi-kesäkuu) ::
:: Uutisia 2008 (loppuvuosi heinä-joulukuu) ::
:: Elo Tillan kuva-albumi ::
Heinäkuu 2008-
20.11.2008
Tokoa Niilan
kanssa, Terhikin oli Kassun kanssa. Terhi ja Kassu teki ensin, minä ja
Niila sitten. Otin Niilan kanssa ekaksi metallinoudon, ihan niin kuin
aiemminkin, eli Terhi piti Niilaa. Tosi hyvin Niila toi kapulan! Sitten
otettiin seuraamista, pitkät pätkät ja käännöksiä, juoksua ja hidasta.
Hyvin menivät! Parissa kohtaa Niila jäi istumaan (ennakoi jotain), mutta
tuli kyllä hyvin käskystä mukaan. Sitten ruutu, matka oli lyhyt ja ruudussa
ei mitään. Ruutu oli tehty pienemmäksi kuin mitä tavallista. Niila meni
haahuilemaan pariin otteeseen ruudun vasemmalle puolelle. Ajattelinkin,
että onko sittenkin parempi, että ruudussa olisi koko ajan lelu tms., että
koira menee sinne varmasti?? Että treenaa niin, että sinne olisi kiva
mennä, kun siellä olisi aina jotain. Noh, jätin sinne frisbeen, otin
pisemmän matkan ja Niila meni upeasti ruutuun! Otin vielä muutaman kerran,
että siellä oli koko ajan lelu palkkana ja ne meni
hyvin. Välillä otin myös seisahduksen ja nekin meni hienosti! Sitten otin
liikkeestä istumisen ja Terhi naksautti kun Niila istahti. Hyvin meni!
Sitten tunnari parisen kertaa. Hyvin meni. Sitten vielä kaket. Minä menin
aika pitkän matkan päähän, kun tähän asti olen ollut korkeintaan n.
kolmen-neljän metrin päähän. Terhi seisoi lähellä Niilaa ja naksautteli,
kun Niila tekin oikein. En tiedä mikä siinä oli, mutta Niila paineistui
tosi paljon niin, että muutaman vaihdon jälkeen meinasi lähteä hiipimään
autolle. Minä vapautin tilanteen, kävin palkkaamassa Niilan ja vähän
leikittiin. Tehtiin vielä uudestaan, nyt mulla oli naksu ja Terhi oli
Niilan takana ”liikkeenohjaajana”. Muutamat asennonvaihdot otettiin, Niila
oli vähän vielä kummissaan, mutta teki kuitenkin hienosti! Ihan hyvä fiilis
jäi näistä treeneistä! Kiitos Terhi taas avusta!
Terhin
kanssa vielä ihailtiin keliä, illalla ja yön aikana oli satanut muutama
sentti lunta, oli hieman usvaa ja aurinko vaimeasti paistoi pilven takaa. Ihanaa!
Niin seesteistä, niin rauhallista! Itselläkin oli
hyvä mieli. :o)
18.11.2008
Tokottamassa
Niilan
ja vähän Remunkin
kanssa. Mukana oli myös Terhi ja hänen borderterrierinsä Kassu ja Peku.
Otin Niilan kanssa ekaksi metallinoudon. Terhi piti Niilasta kiinni ja
kapula vähän matkan päähän Niilasta ja minä sitten menin jonkin matkan
päähän, annoin Niilalle tuo-käskyn, ja Niila toi tosi upeasti! Jätin sen
siihen. Sitten pari kertaa hyppynouto, menivät hyvin! Etenkin tokalla
kerralla Niilan kapulalle meno oli upea! Sitten otin pienen seuraamisen,
ok. Sitten askelia sivulle, ok. Sitten otin ruudun, eka täysi matka,
ruudussa ei palkkaa. Taas Niila meni ruudun oikealle puolelle, haisteli,
haahuili. Etsi siis palkkaa. No, eikun Niila takasi, matka lyhyempi ja nyt
meni hyvin! Tarttee varmaan jättää palkka pois ruudusta kokonaan ja itse
vain palkata. Otettiin vielä pari kertaa lyhyeltä matkalta, ja ne meni hyvin. Sitten otin maahanmenoja, ne on vielä
aikas hitaita… Harjoitellaan siis. Sit otin kakeja, meni ok. Sit vielä
tunnari pari kertaa, oikeilla kapuloilla. Ekalla kerralla Niila hieman
pyöräytti väärää kapulaa suussa, mutta löysi hyvin oman, jonka taas pudotti
suustaan, mutta otti heti takaisin. Niila on kyllä semmoinen väljäsuu että!
Toi hyvin. Sitten vielä toinen kerta, ja nyt meni kohdalleen.
Terhi
otti sitten Kassun kanssa ja sitten vielä minä otin Remun kanssa. Otettiin
sivulletuloa, seuraamista ja luoksetuloa. Hyvin menivät. Sitten vielä Remu
sai leikkiä Pekun kanssa. Ne olivat niin samankokoisia. :o) Remu taisi olla
jonkin verran korkeampikin.
15.11.2008
Tänään
taas tokoilemassa. Otin Niilan kanssa ekaks ruudun. Ruudun takana oli
palkka, lähetin Niilan täydeltä matkalta ruutuun, Niila meni hyvällä
vauhdilla, mutta kiersi ruudun oikealta puolelta palkalle. Eli ei käynyt
ruudussa lainkaan. Mikähän ihme siinä on, että pitää kierrellä. No,
otettiin uudestaan ja nyt meni suoraan. Sitten otin nopeita maahanmenoja
takapalkalla, ihan ok. Sitten otin noutoa puukapulalla niin, että Petri
piti Niilasta kiinni ja kapula oli metrin-kahden päässä Niilasta ja minä
menin sitten muutaman metrin päähän ja annoin tuo-käskyn Niilalle. Petri
päästi Niilan irti ja Niila toi kapulan tosi vauhdilla! :o) Tämä vielä pari
kertaa ja sitten vaihdettiin metallikapula. Pari ekaa kertaa ok, paitsi
tokalla kerralla Niila pudotti kapulan, joten vielä kerran ja se oli hyvä!
Sitten otin vielä sivulletuloa, askelia ja seuruuta, ihan hyvin menivät. Ja
kakeja kanssa ja monta asennonvaihtoa, hyvin menivät. Sitten otin lopuksi
vielä pari ruutua, ekalla kerralla oli palkka ruudun takana. Nyt Niila meni
hyvin. Ja vielä tokalla kerralla niin, että ruudussa oli nakkeja. Sekin
meni hyvin.
Sitten
vielä Remun
vuoro. Petri otti Rempan kanssa istumista ja maahanmenoa. Hiukkasen jo myös
sivulletulon alkeita. Ja pienesti seuraamista.
Hienosti jätkä meni! Hihnakäyttäytymistä myös, joka menee jo loistavasti.
Sitten vielä pari kivaa luoksetuloa.
Harjasin
Niilaa tänään ja lähteepä siitä jo karvaa. Venlasta lähtee myös. Voi tätä karvan
määrää taas!
Illalla
satoi tännekin ensilumi! Toivottavasti se nyt säilyy…
13.11.2008
Kävin Remun kanssa
Elinan luona kyläilemässä. Elinalla ja Samilla on kaksi bortsua, Miki
(Skydive Freeflying) ja Capo (Skydive Neptunus). Ensin kun mentiin Remun
kanssa sisälle, Remu oli sylissäni ja pojat saivat haistella Remun. Sitten
laskin Remun lattialle ja tosi hienosti Remu sopeutui joukkoon. Miki on
äreä Wanha Herra, joten se kyllä teki sen selväksi myös Remulle. Mutta
Capon kanssa leikki sujuikin todella hurjastikin
välillä. :o) Kyllä oli molemmat väsyneitä illalla.
12.11.2008
Mentiin
agiliitelyyn, mut otettiin ihan ekaks Niilan kans toko-ruutu, kun Terhi oli sen tehnyt.
Ruudussa ei palkkaa ja matka oli täysi. Tosi hienosti meni! Niila seisahtui
hyvin ja meni maahan hyvin. Lähestyin kokeenomaisesti, palkkasin nakilla ja
tein loppuun asti myös kokeenomaisesti. Kutsuin Niilaa hieman ”liioitellen”
ja Niila tuli tosi hienosti. Seuruu oli hyvä. Ja siitä Niila sai frisbeen
palkaksi. Otin vielä pari kertaa täydeltä matkalta, ja arvasinhan tuon,
että Niila ennakoi. Meni kyllä melki ruutuun asti ja minäkin taisin
pysäyttää Niilan liian aikaisin, mutta meni toisella käskyllä hyvin
ruutuun. Sitten otin ruutuun menon vielä lyhyemmältä matkalta ja meni
hyvin.
Sitten
agilityä. Alkoi olla jo pimeää, ja vaikka valot oli
päällä, niin kyllä eka radan pätkä oli aikas sähläystä! Kyllä otti päähän!
Mutta mentiin rata pätkittäin. Niila meni jotenkuten. Tokalla kiekalla meni
jo paremmin. Taisi myös johtua siitä, että ei menty
kamalasti valoa päin, valo on meinaan aikas kirkas. Hypyt meni hyvin, niihin olen tyytyväinen.
Remppa oli myös mukana ja sille
tehtiin ihan ekaks makkararinki. Annettiin treenikavereille nakkeja, ja ne
siinä sitten syöttelivät Remua vuorotellen ja Remu tykkäs. :o)
10.11.2008
Käytiin
treenaamassa Niilan
ja Remun
kanssa. Minä siis Niilan ja Petri Remun. :o) Otin Niilan kanssa
sivulletuloa ja seuraamista. Käännöksiä ja askelia.
Ihan hienosti meni. Sitten otin kerran liikkeestä istumisen, joka meni
hienosti, joten mitä sitä enempää… Sitten otin luoksetuloa. Ensin niin,
että jätin maahan, kutsuin, käskin seisahtua, tosi hienosti meni!
Frisbee-palkka lensi Niilan taakse. Sitten jätin seisomaan, kutsuin, käskin
maahan, mutta se maahanmeno on edelleen hieman hidas. Sitten otin
leikkimielellä, heittelin frisbeetä, kutsuin, ja käskin lähellä maahan, ja
välillä muuten vain käskin maahan. Aika ok, mutta nopeampi sais olla.
Harjootellaan… Sit vielä kaket, jotka meni hyvin.
Petri
ja Remu puolestaan opettelivat hihnakäyttäytymistä, joka meni hyvin. Sitten
otettiin luoksetuloa, joka meni myös hyvin.
7.11.2008
Remu tykkää leikkiä enemmän Niilan
kanssa. Vaikka Venlakin
välillä käy, mutta kun Venla on vanha ja vähän hidas Remun makuun… :o) Kissat ovat jo onneksi jäämässä Remulta rauhaan,
vaikka välillä vähän pitää koittaa. Etenkin Ansaa…
Laitoin
Linkit-sivulle
linkin Frodon
kuva-albumiin,
on hienoja kuvia! Kiitos Pirkko! :o)
6.11.2008
Tänään
taas hieman tokotusta Niilan kanssa. Otin noutoja, paljon noutoja. Metallinoutoja, hyppynoutoja ja tasamaanoutoja tavallisella
kapulalla. Ihan hyvin menivät, tehtiin normaalisti ja tehtiin
reippaasti ja leikkimielellä. Jätettiin hyviin suorituksiin. Sitten
otettiin ruutua, ensin ruudussa oli palkkana nakkia. Hienosti Niila eteni,
meni ruutuun oikealta sivulta ja melkein suoraan nakeille. Minä menin
sitten ruutuun Niilan kanssa leikkimään. Sitten toisen
kerran samalla lailla. Nyt meni suoraan ruutuun ja vauhti ja
seisahtuminen käskystä ok. Frisbeellä leikittiin hetki. Sitten vielä niin,
ettei ruudussa ollut mitään. Vauhti meinasi hiipua, mutta meni kuitenkin,
ennakoi pysäytyksen ja pysähtyi juuri ruudun etulaitaan. No, käskytin
kuitenkin maahan, ja kävin hakemassa Niilan pois. Sitten otettiin pari
kertaa lyhyemmältä matkalta. Ekalla kerralla vauhti meinasi hiipua, mutta
kun Niila oli ruudussa heitin frisbeen ruudun taakse. Tokalla kerralla oli
vauhdikas lähettäminen ja taas heitin frisbeen. Siihen oli hyvä jättää kun
meno oli vauhdikas. Sitten otettiin vielä sivulletuloa ja sivullaoloa,
hyvin menivät.
4.11.2008
Onnea Oona, 9 vuotta jo! Ei uskoisi. :o)
Kävin
tänään yksikseni treenaamassa (Petri kun on yövuorossa ja nukkuu). Ensin
otin Niilan.
Otettiin ekaksi metallinoutoa, ja aika monta kertaa, en edes laskenut.
Nouto on Niilan mielestä todella kivaa, joten sitä voi ottaa reippaasti
vaikka Niila vähän paineistuisikin. Otettiin ihan leikkimielellä. Hyvin
lähti ja hyvin toi. Välillä meni rumasti kapulalle, mutta kun huomatuin
niin meni paremmin. Tosin sitten Niila vain pyöritteli sitä ensin maata
pitkin, ennen kuin otti suuhunsa. Ja lopussa alkoi vauhtikin hiipua
takaisin tullessa. Mutta jätettiin se sitten onnistuneeseen suoritukseen kaikin
puolin. Sitten otin luoksetuloa. Jätin Niilan seisomaan, menin vähän matkan
päähän ja kutsuin. Niila tuli hyvin, käskin maahan, ja Niilan maahanmeno
oli aikas hidas. Sitten otin vain niin, että leikittiin patukalla ja vaikka
Niila oli tosi lähellä minua, käskytin sitä maahan ja palkka ja vapaa.
Johan alkoi maahanmeno olla nopeaa. :o) Sitten otin vielä pari kertaa ihan
läpijuoksuna ja heitin vielä patukan taakseni. Sitten otin ihan pientä ja
lyhyttä seuraamista, jossa oli täyskäännöksiä. Nyt sujui paremmin, eikä
Niila ollut moksiskaan. Otettiin vielä askelia sivuille, eteen ja taakse.
Hyvin nekin menivät! Sitten otin
vielä tunnarin, luonnon kepeistä vain. Hienosti Niila etsi, löysi ja toi.
Ei edes pureskellut. Meinasin jättää siihen, mutta Niila oli sen näköinen
että vielä kerran, joten otettiin sitten. Hyvin meni toinenkin kerta!
Sitten laitoin Niilan autoon ja otin Remun ulos. Kunhan kuljeskeltiin ja palkkasin aina
kun Remu tuli kutsumatta luokse. Tosin se on jo siihen niin hyvin oppinut,
että se kulkee jaloissa koko ajan. :o) Pantakin laitettiin eikä se
haitannut Remua lainkaan. Sitten päästin vielä Niilan sekä Venlan ulos
juoksemaan ja kyllä taas vauhtia riitti.
Laitoin
myös kuvia kuva-albumiin,
käykeehän kattomassa. Laitoin myös pikkusiskoni Annelen ottamia kuvia
Venlasta (päiväyksellä 9.9.2008), niitä kuvia ei voi katsoa nauramatta.
Ilmeet kertovat, eleet puhuvat… :o))
3.11.2008
Käytiin
aamupäivällä koko konkkaronkka koulutuskentällä. Minä otin ensin Niilan
kanssa seuraamista ja sen jälkeen pienesti luoksetuloa. Niila hieman
paineistui seuraamisen täyskäännöksissä kun niitä vain jankattiin ja
jankattiin, joten otin sitten kivaa luoksetuloa. Lähinnä läpijuoksuna,
mutta myös pari kertaa niin, että käskin Niilan maahan (kun ensin olin
heittänyt lelun ja sitten kutsuin). Sitten laitoin Niila vähäksi aikaa
autoon ja otettiin Remu
ulos. Otettiin Remun kanssa pientä luoksetulo-harjoitusta, minä pidin
kiinni ja Petri juoksi vähän matkan päähän ja kutsui. Hienosti Remu meni!
Sitten Petri otti Remun kanssa ihan pientä seuraamisen alkua, eli
yhden-pari askelta vain, nakki kädessä ”imuttaen”. Hyvin Remu seurasi
nakkia. :o) Sitten Petri laittoi Remulle kaulapannan, eli opeteltiin
kaulapannan käyttöä. Ihan hienosti Remu meni myös panta kaulassa. Sitten
Petri leikki Remun kanssa vetoköydellä, jonka olivat saaneet Seppälän
Riikalta (mä olen kade…). Vetivät sitä hetken, kunnes Petri heitti köyden
vähän matkan päähän ja tosi hienosti Remu toi köyden takaisin Petrille.
Sitä tekivät pari-kolme kertaa. Sitten vain käyskenneltiin ja aina kun Remu
meni Petrin luo (kutsumatta), Petri palkkasi namulla. Sitten taas koiran
vaihto, eli Remu autoon ja Niila ulos. Nyt otin kivan ruutuunmenon. Ensin
siellä oli patukka. Meno oli tosi hienoa! En käskenyt pysähtymään vaan
menin palkkaamaan Niilan ruutuun. Sitten jätin pallon ruutuun, lähetin,
taas hienosti eteni, seisautin (Niila ei nähnyt palloa) ja menin ruutuun
palkkaamaan ja vapautin. Vielä kerran niin, ettei ruudussa ollut mitään,
taas hieno eteneminen, seisahtui hyvin ja meni maahan hienosti. Etenin
kokeenomaisesti ja juuri ennen ruutua heitin Niilalle patukan ja palkkasin
ruudussa. Jäi hyvä mieli! Sitten otin hyppynoudon. Hyvin hyppäsi ja nouti,
ja kivasti meni kapulalle. Sitten otin metallinoudon. Sekin meni hyvin.
Tosin ekalla kerralla kapulan tuonti oli hieman vaisua, joten uudestaan ja
nyt kun Niila otti kapulan suuhunsa, lähdin Niilaa karkuun ja johan tuli
vauhtia. Sitten vielä kaket, nekin meni hienosti! Matka on vielä aika
lyhyt, mutta varmistellaan ensin ja lisätään matkaa sitten. Lopuksi
päästettiin koirat kaikki ulos, Venlakin oli siis mukana. Käytiin pienenpieni
lenkki, jonka aikana Niila ainakin neljästi kävi ojassa uimassa…
:o)
Tänään
alkaa taas pitkästä aikaa meikäläisellä iltavuoroviikko. Johan sitä on
oltukin viisi viikkoa putkeen pelkässä aamuvuorossa. Ja
kyllä se näkyykin, meinaan aamulla sitä herää viimeistään seitsemältä…
Käytiin
vielä Petri, minä ja Remu kaupungilla katsomassa liikenteen ja ihmisten
hälinää. Remulla oli tosi jännää, piti ihmetellä kaikkea.
2.11.2008
Kävin
pitämässä agility-koulutusta ja sitä ennen kerkesin hieman ottaa Niilan
kanssa tokoa. Otettiin seuraamista ja käännöksiä. Hyvin meni! Sitten
otettiin kaukoja, ja nekin meni nyt hyvin. Sitten luoksetuloa, ensin
pysäytin sen seisomaan. Hyvällä vauhdilla tuli ja seisahtui hienosti!
Sitten otin lyhyemmällä matkalla niin, että jätin Niilan seisomaan, kutsuin
ja käskin maahan. Hieman oli hitaanlainen maahanmeno, joten uusiksi vielä
lyhyemmältä matkalta. Sujui ihan ok. Sitten vielä liikkeestä istuminen joka
meni ok. Sitten vedin muille treeniä ja vielä koulutuksen jälkeen otin
Niilan kanssa puomin ja A:n kontaktia. Hyvin sujuivat. Jäi hyvä mieli
molemmille, kun treenit sujuivat ja intoa oli tarpeeksi! :o)
29.10.2008
Tänään
oltiin piiiiitkästä aikaa agility-treeneissä. Kerhon koulutuskentällä on
myös uudet valot, joita piti tietenkin testailla (ihan senkin takia kun
treenit oli iltapimeässä). Hyvin toimi, tosin valaistus saisi olla parempi.
Mutta se on vasta alkutekijöissään, että parannusta on varmaan tulossa.
Tehtiin Niilan
kanssa kiva rata. Hypyillä rimoja tuli alas jonkin verran, saattoi johtua
siitä pienestä hämärästäkin, ja keinun Niila ohitti ihan tuosta vain. Taisi
se olla niin pimeässä kulmassa, ettei se sitä nähnyt. Kontaktit
meni ihan kivasti! Ja tietty Remukin oli matkassa mukana (ja Petri). Kivat
ihmiset saivat hipelöidä Remua ja kiltit koiratkin vähän saivat haistella.
Muutoin
menee ihan kivasti. Niila ja Venla jopa leikkivätkin välillä keskenään ulkona.
Ja Remukin haluaisi kovasti mukaan, mutta se leikki on vielä liian rajua
Remulle. Ja Remu jahtaa silloin tällöin kissoja, joka täytyy kyllä kitkeä
siltä pois.
27.10.2008
Kylläpä
on hiljaista… Vaikka vain kaksi koiranpentua lähti. Ja yksi isokoira palasi
takaisin. Nimittäin Venla. Tosi hyvin tulevat Venla ja Remu toimeen
keskenään. Niilan
täytyy tosin hieman vahtia, ettei Remulle ”käy mitenkään”, mutta tosi hyvin
menee! Ja kissat
saavat olla hieman rauhemmassa. :o) Suuren suuri kiitos äidille ja isälle
Venlan hoidosta!!
Me
Petrin kanssa liimattiin tänään Remun korvat. Ei eilen illalla enää
jaksettu Sarin kanssa. Mutta mikäs siinä kun homma toimii näinkin.
Ansan ”ehkäisypillerit” ovat muuten
toimineet. Ei mourua ei. Tosin ihan välillä saattaa jotain ”olla tarjolla”,
mutta se häviää aika äkkiä.
26.10.2008
Tänään
oli sitten vuorossa pentujen luovutus, niisk. Minä pakkasin aamupäivällä
auton täyteen eläimiä ja itseni ja suuntasin auton nokan kohti Palokkaa.
Mukana oli siis myös Ansa, koska Senja halusi vuodattaa siitä verta. :o)
Ensin treffasin Senjan Palokankeskuksessa, josta
Senja otti Änsän huomaansa. Sitten jatkoin pienen matkan Sarille. Siellä
olikin sitten sellainen touhu ja tohina koko päivän. :o) Pennut lähtivät
illansuussa koteihinsa korvat liimattuina ja lelut sun muut tavarat ja
tarvikkeet mukana. ”Pikku-Liisi”, joka tätä nykyä tottelee nimeä Giira,
lähti Suonenjoelle harrastuskoiraksi. Ja ”Iso-H” eli Frodo lähti Espooseen kauan kaivatuksi
harrastuskoiraksi myös. Molemmissa perheissä on ennestään ollut koiria,
mutta tällä hetkellä nämä riiviöt ovat perheen ainuita koipia. Minä lähdin
sitten viimeisenä Niilan
ja Remun
kanssa, Ansa otettiin mukaan taas Palokankeskuksesta ja ajeltiin
iltapimeällä kotiin. Takki oli tässä vaiheessa jo aika tyhjä. Kyllä oli
haikea olo. Mutta saivat pennut kyllä tosi hyvät kodit ja miellyttävät
omistajat. Hei hei Giira, hei hei Frodo! Pidetään yhteyttä! Muistakaa, että
maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kiitos Sarille tästä
”työrupeamasta”, jatketaan samaan malliin. Ja kiitos kaikille niille
ihmisille, jotka kävivät meillä pyörittelemässä pentuja, että saatiin
niistä sosiaalisia koiranalkuja!
Tein
muuten iskä-Otolle
myös oman sivun, jonne pääsee Kasvatit sivun kautta klikkaamalla Oton
virallista nimeä. Näin säilyy kuva ja info myös isä-papasta!
Ja
vielä siis Ansaan palatakseni, Ansastahan otettiin verinäytteet, FeLV ja
FIV testit, jotka molemmat olivat negatiiviset. Samoin otettiin sienitesti
iholta. Ja laitettiin mikrosiru ja rokotukset. Nämä siis
lähinnä tulevaa pentuprojektia varten. Kiitos myös
sinulle Senja! Mikä on köyhän, on yhteistä. Näinhän se. ;o)
Että
kun yhdestä pentu-hommasta pääsee, niin toinen jo kolkuttelee ovella. :o)
Mutta onneksi on mahtavat kasvattajat tukena ja
turvana! Kiitos!
25.10.2008
Tänään
otin Niilan
kanssa vähän tokoa. Seuraamista, joka meni aika hyvin. Tosin aika lähellä
kuonoa sai nakkia käyttää, että seuraaminen olisi ollut hyvän tiivistä. Jospa se siitä nyt taas pikkuhiljaa lähtee. Sitten otin
metallinoudon, hyvin lähti, otti nätisti ja toi, mutta jäi hieman liian
kauaksi edestä, joten sitä täytyi korjailla. Otin vielä toisen kerran, taas
meni ok, mutta tuonnissa oli sen verran hidas vauhti, että lähdin Niilaa
karkuun. Ja luovutuskin oli nyt parempi. Sitten otin ruudun. Ruudussa oli
nakkia palkkana. Niila meni hyvin ruutuun, ihan vasemmasta reunasta tosin
ja suoraan palkkaan. Vauhti oli aika kohtalainen. Sitten toisen kerran ja
nyt meni paremmin. Sitten vielä kolmannen kerran ja ruudussa oli palkkana
frisbee, juostiin ruudusta pois, käännös ja vauhdilla lähetin ruutuun.
Hyvin meni. Vielä taisin ottaa kerran, joka meni myös hienosti. Sitten otin
kaukoja, ne olikin ihan hukassa. Kyllä Niila
kaikki asennot teki, mutta aika vaisusti. Ja mun
piti olla aika lähellä. No, treenaamaan vaan.
Tästä treenistä jäi aika vaisu maku suuhun, mutta jospa se taas tästä,
kunhan tämä pentu-elämä rauhoittuu.
24.10.2008
Tänään
tulee kuluneeksi tasan 16 vuotta siitä, kun haettiin Milla. Kylläpä
se aika menee… Nyt on tänä viikonloppuna edessä Niilan pentujen luovutus, eikä siihen pentujen
luovutukseen totu ikinä… No, jäähän meille yksi. :o)
21.10.2008
Tänään
ostin painavan, keraamisen vesikupin, koska vanha oli mennyt rikki. Eiköhän
nyt pysty pitämään vesikuppia lattialla niin, ettei vesi ole pitkin
lattioita.
Ja
täytyy tosiaan vielä ihmetellä pentujen energiaa, miten ne jaksaakaan mennä
ja touhuta, huh! Itse katsoo ihmetellen sitä töhötystä ja menoa silmät
pyöreinä. Hyvä vaan, että tekemisen halua piisaa!
19.10.2008
Tänään
käytiin jälleen Sarilla ja siellä oli pennuille varattu pentutestaus. Tosi
mielenkiintoinen testaus olikin! Testauksen suorittivat Jyväskylässä asuvat
Hanna Heinonen ja Oona Tuormaa. Tällä parilla on uusi, Jyväskylässä toimiva
”koira-liike”, Koirakeskus Doggie. Oikein mukavia ihmisiä. Eka testi suoritettiin Sarin
työkkärissä. Huoneen täytyi siis olla sellainen, jossa pentu ei ole aiemmin
käynyt. Itse sain olla huoneessa mukana seuraamassa testiä, eikä minun
tarvinnut edes mennä piiloon, mikä oli aika yllättävää. Hanna siis toimi
pennun kanssa ja Oona tarkkaili ja kirjaili tapahtumia ja pennun reaktioita
ylös. Ensin oli vuorossa ”Pikku-G”, sitten ”Pikku-Liisi” ja viimoisena
”Iso-H”. Kaikki meni hyvin, jonkin verran oli joissain kohdissa
samanlaista, joissain taas eroavaisuuksia. Näiden jälkeen oli toisen testin
vuoro, joka suoritettiin Sarin suihkuhuoneessa/saunassa (eli toinen paikka,
missä pennut eivät olleet ennen käyneet). Sinne testaajat ensin laittoivat
leluja, esineitä sekä ruokaa pitkin lattiaa. Huoneessa oli tosi hämärä
valaistus. Oona meni vessanpytylle jalat ristissä istumaan, minä laitoin
pennun oviaukosta sisään ja Hanna sulki oven ja laittoi kellon käyntiin.
Pentu oli siis ”yksin” Oonan kanssa huoneessa ja Oona kirjaili mitä pentu
teki viiden minuutin ajan. Tässä osiossa pennut testattiin samassa
järjestyksessä kuin ekassa.
Testeissä
osoittautui mm., että narttu on mielistelijä, mutta puree kuitenkin
”vaivihkaa” sormia, eli kovin on Narttumainen. Puremisella koittaa päästä niskan päälle, ellei siihen puututa.
Narttu on myös erittäin vilkas, vilkkain kaikista kolmesta.
Toinen
uros, ”Pikku-G” on taas näistä pennuista itsenäisin mutta
kontaktinhaluisin. Tämä uros on myös aika vilkas. Tarvitsee lyhyttä ja
napakkaa treeniä.
”Iso-H”
puolestaan on Cool Jätkä. Sitä ei hetkauta juuri mikään. Kipeää syliin
nuolemaan kasvoja, eli toisaalta myös tuolla tavalla koittaa
ottaa valtaa. Kuningasjätkä, jolla pitää olla sopivanlainen omistaja, ettei
ala törttöillä. Itsenäinen nuuskija, josta saa jäljelle oivan koiran.
Tämän
testin perusteella teimme lopullisen päätöksen, että ”Pikku-G”, alias Remu jääpi
meille!!! :o))) Remu jää Petrin harrastuskoiraksi.
Kivaa! Olen tosi iloinen, että tästä Niila-Otto-yhdistelmästä meille jääkin
yksi jälkikasvu kotiin kasvamaan!
(Kahdelle muulle pennulle on myös tulossa oma sivu,
julkaisen ne kunhan on kaikki tiedot selvillä.)
18.10.2008
Pitkästä
aikaa vapaapäivä kaikesta, enkä tehnyt mitään. :o) Paitsi tietenkin
tarpeelliset hommat. Ja hieman otin Niilan kanssa tokotusta, seuraamista vain lähinnä.
Hyvin meni nakki kädessä imuttamalla.
Pennelit
kyllä jaksavat riehua, mistä ihmeestä sitä virtaa riittääkään?! Ulkonakin
mennään kuin mitkäkin viitapirut. Tuossa on ihan meidän tonttia vastapäätä
pienenpieni metsäntynkä, jonne on helppo mennä ja jonne Niila aina yleensä
menee tarpeilleen. Ja pennut loikoottavat perässä sen minkä töppöjaloistaan
pääsevät! On se kyllä ihanan näköistä menoa! :o)
17.10.2008
Hurjan
paljon onnea Ansalle!
1 vuotta tuli täyteen, naisen ikä! :o))
16.10.2008
Tänään
puolestaan kävivät Riikka ja Jari, mukana oli myös Jojo-mummo (Bordefame
Talk Oth Town) ja Touho-setä (Pikkupaimenen Golden Legend). :o) Turinaa
riitti taas yllin kyllin. Valokuvattiin myös pentuja, urokset etenkin
olivat liian yli-virkeitä kuvaamiseen, vaikka kuinka odoteltiin niiden
väsymistä. Laittelen kuvia kunhan kerkiän… Mukavaa kun kävitte!!!
15.10.2008
Arja
käväisi tänään täällä penneleitä katsomassa vielä, ennen kuin ne ”lentävät
pesästä”. Tykkäsi kyllä kovasti. :o) ja Otto ja Niila
tapasivat pihalla ja kyllä olisi uusi pentue ollut heti tulossa (taas), jos
Otolta olisi kysytty… Niila ei ollut ihan samaa mieltä.
14.10.2008
Tänään
jälleen Sarilla ja pentujen TNS-tulokset oli vihdoin tullut. Eli narttu on
TNS-kantaja, urokset terveitä. Eikähän tuo TNS-kantajuus tule millään
lailla vaikuttamaan narttuun, eli ihan normaalia elämään saa tyttö viettää!
:o) Paitsi tietenkin jalostusta ajatellen täytyy uros sitten olla terve
tältä osin.
12.10.2008
Tänään
käytiin jälleen Sarin luona ja mukavaa oli! Räsäsen Minnakin tuli kuvaamaan
pentuja, kiitos hänelle, sekä apu-joukoille! Kuvia laittelen tänne, kunhan
saan ne Sarilta.
11.10.2008
Vauhtia
ja vaarallisia tilanteita riittää. Ulkona kun ollaan ja kutsutaan pentuja
luokse, niin ”Pikku-Liisi” ja ”Pikku-G” kyllä tulevat aika hyvin, mutta
”Iso-H” menee täysin vastaiseen suuntaan! Oikea jästi! :o) Ja tosi avoimia
ovat pentuiset vieraita kohtaan. ”Pikku-G” on se, joka puree käsiä eniten,
”Pikku-Liisi” tulee hyvänä kakkosena perässä. Nämä kaksi ovat muutenkin
aikalailla kimpassa, leikkivät siinä missä tappelevatkin kaksistaan.
”Iso-H” taasen viihtyy aikalailla omissa oloissaan, mutta on taas ihmisiä
kohtaan sosiaalisempi.
Ansa on lopetellut kiimaansa.
Tarttee aloittaa sille pillerit, jotka (toivon mukaan) estävät kiimaan
tulon. Laitoin myös Pentuja-sivulle jo alustavaa tietoa tulevasta
(tai ei siellä oikein mitään vielä ole…)
8.10.2008
Nyt on
nukuttu yöt varsin rauhassa kaikki, kun eräs mouruaja saa rauhassa olla
vierashuoneessa. :o)
Pennut
kasvavat hyvin. Ovat tosi rohkeita, kun vieraita on käynyt. Menevät syliin
ja tutustuvat hetkessä. Tokihan vieras haju ensin oudoksuttaa, mutta sitten
vaan menevät ja tutustuvat. Ulkonakin alkavat olla jo niin rohkeita, että
menevät sinne minne nenä näyttää, eli tarkkana saa itse olla.
Laitoin
jo Kasvatit-sivulle
myös täydennystä. Näillekin pentusille on tulossa kyllä vielä omatkin sivut sitten, jahka saan aikaiseksi.
6.10.2008
Ansa aloitti nyt sitten kiimansa!
Olenkin jo pari iltaa sitä kuunnellut, että nytkö, ja viime yönä ja tänä
aamuna totesin silmät ristissä että kyllä. Onneksi se ei ihan koko yötä
huutanut ja viimeöinen rankkasade peitti osan mouruamisesta alleen, mutta
kyllä se silti valvotti jonkin verran. Ja päivällä se on
kaameaa katsella kun kissa tarjoaa itseään jokaiselle mikä liikkuu… Pennut
ovat saaneet siitä oivan purulelun. ;o) Mutta on kyllä ollut pakko
laittaa Ansa vessaan, että siitä on edes jotain jäljellä. Senjalta tuli
jälleen kerran hyviä ohjeita, Kiitos Senja! Eli nyt alkaa myös Ansalle
itämaisen kissan pentue-suunnitelmat. Ajankohta on vielä hieman avoin,
samoin uros. Mutta lisätietoja antaa Senja: orifame@gmail.com
Pakko
laittaa vielä tähän Senjan aikoinaan lähettämä kuva, joka kertoo paljon…

5.10.2008
Yksinhuoltaja
vapaalla. Tänään olikin oikein teho-treenit Niilalla,
tokoa sekä agilitya. Meitä pyydettiin Niilan kanssa ”opetusmateriaaliksi”
Keuruulla pidettävään toko-koulutusohjaajakurssille joten päätin, että
mennäänpä vain. Tässä onkin itsellä mennyt melkein koko viikko
sairastellessa, ensin oli mahatautia, ripulia ja oksennusta sekä kuumetta,
ja nyt on flunssaa ja kuumetta, mutta jotain haluttaisi tehdä jo. Otettiin
Niilan kanssa avoimen luokan liikkeitä, seuraamista, luoksetulo, liikkeestä
seisominen ja alokasluokan hyppy vielä päätteeksi. Kurssin johtaja Salme
Mujunen toimi liikkeenohjaajana ja saatiin hyvää palautetta niin Salmelta
kuin oppilailta. Mutta kyllä näki, ettei Niilan kanssa olla tehty mitään
vähään aikaan… Oli vähän hakemista. Ja samaan aikaan toisaalla kentällä
olevat agility-treenit veivät Niilan huomion sinnekin. Mutta tästä on taas
hyvä jatkaa, kunhan itsekin paranee. Tokoilun jälkeen mentiin vielä
agility-radan pätkä, ja sehän menikin aikas hienosti! Hypyt oli matalalla
rengasta lukuun ottamatta, eikä sieltä tippunut juuri yhtään rimaa. :o)
Pennut
ovat reippaita ja aktiivisia pikku-bortsuja. Vesikupissa oleva vesi on tosi
mielenkiintoista, etenkin jos sitä on myös lattialla. Sitä on pentujen
mielestä jännää latkia niin kupista kuin sieltä lattialta. Sitten on koko
keittiö ja osa eteistä pieniä märkiä tassunjälkiä täynnä, kun vettä on
pitkin poikin, vaikka sitä olisi tosi vähänkin. Ja ruoka uppoaa hyvin neljä
kertaa päivässä ja Niila jaksaa vielä imettää. Tosin nyt alkaa jo olla
yksinhuoltajalla ”uupumisen” merkkejä, eli välillä täytyy urahdella, jos
pennut tissille halajavat. Ja hyvin pennut leikkivät leluilla, leluihin ne
on aika helppo saada kiinni.
4.10.2008
Suuntasimme
jälleen auton nokka kohti Palokkaa ja siellä käytettiin pupsit klinikalla
silmätarkastuksessa, ja kaikkien silmät olivat ok! Sitten
vielä Sarin luokse näyttämään pentujen riehumista. :o)
3.10.2008
Tänään
otettiin pentulaatikko kokonaan pois ja pennuilla on käytettävissä iso
pentuaitaus koirien huoneessa. Tokihan ne saavat vapaasti muuallakin
sisällä juoksennella myös.
2.10.2008
Taas
on viikko vierähtänyt noin vain ja pennuille on ikää tullut jo 5 viikkoa.
Ulos osaavat tehdä tarpeensa hienosti, mutta sattuu sitä vielä sisällekin.
30.9.2008
Tänään
siis poikettiin Sarin luona. Kylläpä oli trio todella vauhdikkaalla päällä
kun kantokopasta pääsivät ulos! ”Iso-H” näyttä Sarille, miten iso poika
menee! Kaksi pienempää vielä oli hieman vielä unten mailla, mutta Niila
terävänä äippänä kävi ne herättämässä. Ja meno oli sitten aivan hurjaa!
:o)) Aikansa riehuttuaan ipanat sammahtelivat, joten Sari sai tutkia
jokaisen pennun rauhassa.
29.9.2008
Kyllä
oli tosi vaikea herätä aamulla töihin, kun oli pitkä viikonloppu takana. Niin mukava reissu, mutta kuitenkin väsyttävä.
Tänään
oli Keuruun Seudun Kennelkerhon toto-juoksu. Ensin
ajattelin, että mulla on viisi koiraa, joista kukaan ei oikein ole
toto-juoksu kunnossa. :o) Mutta kun Niilalla näyttää tuota virtaa jo olevan sen
verran, oli se pakko ottaa edes mukaan. Ja osallistuin sitten myös sen
kanssa. Sijoituttiin seitsemänneksi, mammaloma painaa kuitenkin vielä. Venlaa en
viitsinyt ottaa, koska sillä on vielä tassussa kannuskynnen kohdalla
halkeama. Hyvin se on tosin parantunut, mutta en viitsinyt ottaa mitään
riskiä sen kanssa.
Huomenna
mennään käymään Sarin luona taasen.
27.-28.9.2008
Viikonloppu
Helsingissä sujui mainiosti! Oli todella mahtavaa olla katsomassa hienoja
koiria ja taitavia ohjaajia! Se oli oikein sellaista suuren urheilujuhlan
tuntua, kerta kaikkiaan! Sunnuntaina jännättiinkin oikein urakalla
suomalaisen maxi-koirakon menoa yksilökisassa, kun lauantain hyppy-radalla
olivat ottaneet upealla menolla johtopaikan! Kun he starttasivat, hallissa
tuli aivan hiirenhiljaista, oli se niin jännää! Mutta harmittavasti ottivat
hylyn, huolimatta hienosta ohjauksesta. Ja kiitos meidän Tomtomin, joka
osasi ohjata meitä ”maalaisia” suuressa kaupungissa, on se vaan hyvä peli! Kiitos Kati, Terhi ja Sanni kivasta viikonlopusta!
Ja
kiitos Annele ja Paavo penneleiden hoidosta lauantaina! :o)
26.9.2008
Sen
verran taas on muuttunut meikäläisen työvuorot, että olen seuraavat kolme
viikkoa (viikot 40-42) aamuvuorossa. Eli jos
olette halukkaita tulla katsomaan pupseja, niin iltaisella sitten. Tulkaa!
:o) Ottakaa yhteyttä ensin niin sovitaan aika.
25.9.2008
Pupsit
pääsevät jo kaikki pois pentulaatikosta. Onneksi on vielä pentuaitaus
estämässä…
Vanhempani
kävivät tänään Venlan kanssa täällä. Venla oli aika innoissaan pennuista, olisi
halunnut hoitaa mutta kun Niila häiritsi…
Ja
Vanhan Kissan Arvo on arvossa korkeassa. Kun Oona sähisee pennulle, kyllä sitä heti
vedetään maihin ja hiljaa hipsitään paikalta pois. Ansa vain tykkää katsella moisia
otuksia.
Saatiin
kuin saatiinkin otettua neljä-viikkois kuvat penneleistä. Kyllä siinä on
kolmessakin tekemistä. Katsokaa kuva-albumista.
24.9.2008
Tänään
sitten myös ”Iso-H” sai nappularuokaa, kun kaksi pienempää syövät jo hyvin
omansa. Hyvin menee kaikilla alas tämä ruoka (Eukanuban penturuoka siis).
Ja huomenna pennelit täyttävät jo neljä viikkoa, huh kun aika rientää
nopsaan! Täytyy ottaa huomenna myös viralliset kuvat, 3-viikkois kuvat
jäivät kiireiden keskellä ottamatta.
23.9.2008
Tänään
aloitettiin sitten myös ”Pikku-G:llä” nappularuokinta. Hyvin uppoaa!
22.9.2008
Ei Venlan kannus
vain ottanutkaan parantuakseen. Oli pakko käyttää se eläinlääkärillä ja
hyvä niin. Kynsi olikin jo osittain lähtenyt ja se oli tulehtunut jo jonkin
verran. Eläinlääkärissä kynsi poistettiin kokonaan ja mummo sai
antibiootti-kuurin sekä vähän kipulääkettä matkaan. Nyt se makaa vielä
nukutusaineen vaikutuksesta täällä meillä, keittiön lattialla vällyjen
alla. Kaivoin myös kaulurin esiin, että sen saa laitettua mummolle, ettei
se pääse nuolemaan tassua. Sidettä siihen ei nyt laitettu, koska antaa sen nyt
olla vain.
Ja
menenpä ja leikkaanpa vähän nukkuvan koiran kynsiä ja leikkaanpa vielä
toisen kannuksen ytimeen asti… Hyvä minä. Ei se paljoa kuitenkaan mennyt.
Ja
Venlakin sai tavata pupsit nyt. Tosin ihan vähän vain.
Niila
ei ensinnäkään kovin suostuvainen hommaan ollut ja Venlakin taisi sen
verran vielä tokkurassa olla, ettei tiennyt miten suhtautua vikisijöihin.
Tuli kyllä kiireesti kun pennut ääntelivät pentuaitauksen toisella puolella
mutta mietti perille päästyään, että muristako vai
nuollako vai mitä tehdä.
Tosin
taitaa Venlalla mummo-vaistot herätä, koska kun se nyt on ollut jonkin
aikaa hereillä ja kun pennut ääntelevät niin Venla alkaa myös käydä
levottomaksi. Haluaisi varmaan alkaa hoitamaan pupseja. :o)
Täytyy
nyt ihan oikeasti alkaa tekemään jotain Niilan kanssa, koska aamulla se
tuli sivulle vaikken edes pyytänyt. Ollaan me ihan
pienesti jotain pientä joskus jo tehtykin, lähinnä pientä seuraamista,
mutta ei se enää tunnu riittävän. Eli toko-treenit, täältä me tullaan! Agility aloitellaan hieman myöhemmin.
Täytyy
myös kokeilla vähän näiden kotisivujen kanssa, kun tekniset ongelmat eivät
näytä oikein kunnolla ratkeavan. Kiitos Annikki avusta, älä jätä minua
kuitenkaan vielä… Toivottavasti nämä
sivut edes näkyvät teille kävijöille?!!?
21.9.2008
Arja
käväisi tänään katsomassa ja ihastelemassa Otto-isän aikaansaannoksia.
Tykkäsi kyllä kovasti pennuista. Otto oli lähtenyt mukaan, mutta tapasi
vain vaimonsa
pihamaalla ja kovasti olisi taas rakkauttaan antanut… ;o)
Soolokin oli myös mukana ja kyllä olikin taas kiva leikkiä pitkästä aikaa
Niilan ja Soolon. :o) Niila näytti myös Arjalle kuinka hänellä on tylsää
ollut, kun ei olla tehty mitään. Täytyypä siis
alkaa suunnittelemaan taas treenejä… Ja kiitos Arja suklaasta, se on syöty
jo. Ja leluilla leikitään myös.
”Iso-H”
pääsi illalla jo pentulaatikosta itse pois. Nyt se alkaa. :o) Mahdoton
meno.
20.9.2008
Tänään
on aloitettu ”Pikku-Liisille” nappula-ruokinta, Eukanuban penturuoka, Sarin
ohjeiden mukaan. Pienimmästä siis aloitetaan. Se saa nyt 4-5 kertaa
päivässä kaikki 5-10 nappulaa per kerta. :o) Alkuviikosta aloitetaan myös
”Pikku-G:llä” ja sitten myöhemmin viikolla ”Iso-H:lla”.
Illalla
laitoimme myös pentuaitauksen pentuhuoneeseen. Pentuaitana käytämme paljon
halvempaa ja myös helppoa kompostiverkkoa. Nippusiteillä
yhteen vain. :o) Pentulaatikko on edelleen toki myös käytössä,
pennut eivät sieltä vielä pääse pois, mutta yritys on kova! Etenkin
”Iso-H:lla”, joka varmasti kohta sieltä rynnii pois.
19.9.2008
Käytiin
tänään Sarin luona ja matka meni hienosti! Pennut matkasivat kissojen
kantokopassa takapenkillä ja Niila tietty omassa häkissä takana. Sarin luona
pennuista otettiin verinäytteet TNS-testiä varten. ”Iso-H” ei tuumannut
mitään tästä operaatiosta, ”Pikku-G” rimpuili hieman ja ”Pikku-Liisi” pisti
vastaan raivokkaasti. Mutta saatiin kuin saatiinkin kaikista hyvin
verinäytteet, vaikka suonet olivatkin pienet.
Verinäytteet lähetettiin Australiaan tutkittavaksi. Ja nyt on myös viralliset nimetkin pennuille. Sarin kanssa
niitä pähkäiltiin, kunnes päädyttiin seuraaviin nimiin:
Pikkupaimenen
Special Edition (”Pikku-Liisi”)
Pikkupaimenen
Small Xtraprint (”Pikku-G”)
Pikkupaimenen Super Reference (”Iso-H”)
Eli
nimet jatkavat tätä Jojo (Borderfame Talk Oth Town) – Tuisku (Pikkupaimenen
Front Page News) – Niila (Pikkupaimenen Revised Edition) nimi-teemaa,
etenkin Niilan nimi-teemaa. Ja tästä tuli siis S-pentue.
Pupsit
näyttivät myös Sarille miten 3-viikkoiset pennut jo leikkivät kuin
mitkäkin! Ja kävellä touhoottivat menemään minkä kerkesivät. :o)
Ja pentusia saapi nyt tulla katsomaan! Tosin työt haittaavat
tunnetusti aina harrastuksia, eli olen siis parilliset viikot aamuvuorossa
ja parittomat viikot iltavuorossa, että sen mukaan. Viikonloput tietty on
vapaat, ellen ole ylitöissä. Ja vielä täytyy mainita, että olen viikon
päästä viikonlopun (27.-28.9.) Helsingissä
katsomassa kun maailman parhaat koirakot menevät agilitya.
P.S.
Tällä sivustolla on pieniä teknisiä ongelmia, mutta josko ne tässä ratkeaa…
(Tule apuun Annikki…)
18.9.2008
Tänään
on myös hampaat puhjennut ”Pikku-G:lläkin”, hyvä.
Ja tänään on aloitettu pennuille ja Niilalle kolmen päivän
Axilur-matolääke-kuuri. Huomenna matkustamme Sarin luo. Siellä otetaan
verinäytteet penneleiltä TNS-testiä varten.

Ansa lapsenlikkana. :o)
kuva: Petri Salmijärvi
Kävin
myös vaihtamassa Venlan
tassuun siteen. Aika hyvin se on parantunut, mutta irti se kannus vielä on,
joten sidettä täytyy käyttää.
17.9.2008
Ihanaa ähellystä pentulaatikossa. Murinaa ja
ärinää. Yleensä huudon aloittaa ”Iso-H”. Painot
nousee, ”Iso-H” painaa jo 1519 g, eli puolitoista kiloa on rikottu.
”Pikku-G” painaa 1335 g ja ”Pikku-Liisi” 1076g. Ja ”Pikku-Liisilläkin”
tuntuu terävät hampaat suussa jo, etenkin kulmurit. Kyllä ne varmaan jo
huomenna ”Pikku-G:lläkin” puhkeaa.

Isot poijat nukkuu yksi!

No kyl myö nukutaa kimpassaki!
(vas. ”Pikku-G”, ”Pikku-Liisi”
ja ”Iso-H”)

Niilan ja ”Pikku-G:n” leikkituokio.

Leikkituokio jatkuu…
16.9.2008
Kyllä
ne pentuset vain kasvavat, ihanaa! Nyt on myös ”Pikku-Liisikin” ylittänyt
kilon, eli painoa pikkuisella on 1009 g. Jee! Ja ”Iso-H:lla” tuntuu terävät
naskalit suussa. Kahdella muulla ne ei ole vielä
puhjennut.
Ihanasti
pennut leikkivät jo keskenään. Ja kun sinne menee itse sormineen, ne
alkavat nuolla kättä. Kivaa! :o)
Otto-isän
omistajan, Arjan, luvalla laitoin Pentuja-sivulle myös Arjan yhteystiedot (Oton
kuvan alapuolelle), jos jotakuta kiinnostaa kysyä itse Otosta jotain!
15.9.2008
Huh,
onpa taas kiirettä pitänyt. Viikonloppukin meni ylitöissä ihan. Meinasin myöhästyä
eilen aamulla töistä, kun jäin katselemaan penneleitä… Tänä aamuna myös.
Hassun näköistä kun koittavat juoksuaskelia
laatikossa ottaa. Murisevat välillä toisilleen ja purevat ja jotain leikin
tapaista tapailevat. :o)
Töiden
jälkeen taas istuin katsomaan pentujen touhua. On se metkaa. Niila imetti
pennut ja sen jälkeen jopa leikki ”Pikku-G:n” kanssa, ihan sillai pienesti.
Kävin
pitämässä alkuillasta näyttelykoulutuksen ja Venla oli mukana ”häiriö-koirana”.
Koulutuksen jälkeen hain Niilankin kotoa, ja käytiin pitkästä aikaa
kolmistaan lenkilllä.
14.9.2008
Päivällä
kävin vaihtamassa mummon
tassuun siteen. Hieman oli verta vuotanut siteen läpi, mutta ei paljoa. Ja
tosi hyvin mummo antaa siteen olla paikoillaan.
13.9.2008
Hyvin
oli Venla
antanut olla siteen yön yli. Antaa sen nyt olla ja katsotaan sitä huomenna.
12.9.2008
Venla-mummo hieman satutti itseään
tänään. Se oli isäni kanssa ollut aamulenkillä metsässä ja ilmeisesti
siellä oli osunut johonkin niin, että oikean etutassun kannus oli revennyt.
Ei ihan kamalan pahasti, mutta kuitenkin niin, että Venla oli alkanut sitä
ontumaan ja vertakin oli tullut. Minä sitten illalla puhdistin sen ja
laitoin siihen siteen, ettei Venla kamalasti pääse sitä nuolemaan.
Tänään
iltapunnituksessa oli myös sitten ”Pikku-G:n” paino noussut yli kiloon,
joka on nyt 1001 g, eli yli kuitenkin! :o) Eiköhän se ”Pikku-Liisikin”
sieltä kohta tule, ihan perässä.
Se on
nyt kyllä ihanan näköistä taapertamista tuolla pentulaatikossa. Vielä on
penneleillä hieman horjuvaa menoa, mutta koittavat kävelevät tosissaan. Tosi suloista katseltavaa! :o) Ja unissa juostaan jo
niin että pää on kolmantena jalkana. Tai oikeastaan
viidentenä. Ja kaikilla on jo silmät auki.
11.9.2008
Jee,
tänään meni aamulla ”Iso-H:n” paino yli kilon! Eli painoa sillä on nyt 1010
g! ”Pikku-G” ylittää kilon myös ihan kohta, nyt sen paino on 877 g.
”Pikku-Liisi” painii omassa sarjassaan, painoa pikkuisella on kuitenkin jo
703 g.
Hyvin
pysyvät pennelit vielä laatikossa, vaikka kovasti jo koittavat
askelia tavata. Hassun näköistä tarpomista.
Nukkuvat kuitenkin ja syövät hyvin. Niila jaksaa hoitaa pentuja hienosti, ja Niila
syöttää pentuja välillä jopa istualtaankin.
Oona ja Ansa ovat myös käyneet katsomassa
pentuja. Tosin Oonaa ei moinen jaksa kiinnostaa, Ansaa kiinnostaa vähän,
mutta Niila kyllä tuijottaa siihen malliin, että parempi laittaa Ansakin
pois.
Ja ai
niin, unohdin mainita, että viime sunnuntaina Venla kävi vanhempieni kanssa täällä
meillä. Tosin ulkona olivat vain. Päästin Niilan myös ulos, ja voi kun oli
jäykkää porukkaa…
Laittelin
taasen kuvia myös kuva-albumiinkin,
käykäähän katsomassa.
10.9.2008
Ja
juuri kun pääsee sanomasta… Huomasin siis eilen päivällä, että ”Iso-H:n”
silmät ovat raollaan. Jee, kyllä ne siitä.
Tänään
pentusten silmät ovat siis jo kaikilla hieman auki. ”Pikku-Liisin” silmät
ovat eniten auki, sitten on myös ”Iso-H:n” ja ”Pikku-G:n” silmät ovat vielä
sirrillään. Tässäpä kuvia lapsosista:

Maitobaarissa notkumista.

Kun katsoo maailmaa, pentusen
silmin
niin nähdä voi – oman emon!
”Pikku-Liisi”

”Pikku-G” ei vielä näe, kohta
kyllä.

”Iso-H” näkee myös ehkä jotain.
Pentujen yksilökuvat: Annele
Saikkonen
9.9.2008
Niilalla on tänään synttärit ja mamma täyttää (jo)
neljä vuotta! Kylläpä aika rientää. Niilan päivä menee omaa jälkikasvuaan
seuraten ja hoivaten. Onnea kovasti Niila! :o)
Pentuiset
voivat hyvin. Silmiä eivät vieläkään ole aukaisseet. Jospa
kohta…
.

Niila ja pentuset.
.

”Iso-H:n” naama.
.

”Pikku-G:n” naama on
”Pikku-Liisin” naaman alla.
7.9.2008
Kone
tilttasi eilen ja tänään se saatiin onneksi kuntoon, kiitos paljon Mape!
Onpa sitä tullut riippuvaiseksi tästä kapistuksesta tänä päivänä…
Mutta
täällä voidaan hienosti. Painoa on tullut kaikille lisää tosi hyvin!
”Pikku-Liisi” painaa 522 g, ”Pikku-G” 655 g ja ”Iso-H” 738 g. Melkoisia
”jässiköitä” jo, heh heh. Kynsiä ollaan muutamaan
kertaan jo leikelty ja sitä rataa. Odotellaan jo kovasti, että avaisivat
silmiään.
Eilen
käytiin Keuruun Varikon huutokaupassa, joka pidetään keväisin ja syksyisin.
Sieltä lähti mukaan kaksi sotilassairaalapeittoa kympillä. Hyviä pentulaatikon alustoja. :o)
Ja
huomenna taas töihin, voihan mälsä. Paluu arkeen koittaa, taas.
5.9.2008
Täällä
menee ihan hyvin. Emo-koipa voi hyvin ja lapaset
kasvavat. :o) Niistä tulee sitä ihanaa tuoksuakin. Pennuista siis.
Pentukoipan tuoksua. Nenä on melkein haljeta, kun sitä haistelee. Ja
mukavan näköistä pennun taaperrusta harrastavat jo. Etenkin
rynnätessään tisseille. Siinä jää melkein Niila kakkoseksi paikkaa
hakiessa kun tämä trio käynnistyy.
Laittelin toissapäivänä kuvia sinne kuva-albumiin, ja laitan taas lisää
kunhan saan aikaiseksi.
2.9.2008
Oli
eilen vähän kiirettä, mutta täällä ollaan. Niilalla
taitaa olla jälkipolttoja, se välillä menee pentulaatikon ulkopuolelle
kaivamaan lattiaa ja läähättää jonkin verran. Sitten se taas rauhoittuu
pitkäksi toviksi. Tuota on etenkin aamuisin, sitten taas joskus illalla.
Täytyy seurata tilannetta. Ei ole kuitenkaan kovin paha.
Pennut
vain kasvavat! Kaikki ovat jo tuplanneet syntymäpainonsa. ”Pikku-Liisille”
syötän vielä kermaviili-hunaja-kananmunankeltuainen-seosta. Pojat saavat
sitä myös silloin tällöin. Tässä tänään otettuja kuvia.

”Pikku-Liisi”, painoa tänään
291 g.

”Pikku-G”, painoa tänään 352 g.

”Iso-H”, painoa tänään 506 g.
kuvat: Annele Saikkonen
31.8.2008
Jihuu,
”Pikku-Liisin” paino meni heti aamusta päälle 200 g, joka on nyt 207 g!
Ollaan niin ylpeitä! :o) ”Pikku-G” painaa 270 g, eli sillä menee kohta 300
g rikki, ja ”Iso-H:lla” menee rikki tänään 400 g, paino nyt siis 390 g!
Kylläpä ne kasvavat! :o))
Toissapäivänä
huomasin kauhukseni, että Niilan pari
tissiä oli jonkin verran kovia. Tätä minä pelkäsinkin… Noh, onneksi kuitenkin siitä on selvitty
nyt ihan kotihoidolla, hieromalla ja hauduttamalla ja imettämällä pentuja
niissä. Ovat jo huomattavasti pehmenneet. Kiitos Sari
neuvoista jälleen! Tissit(kin) ovat edelleen kuitenkin tarkkailussa.
Ansa on muuten nyt sitä mieltä, että minä olen
laiminlyönyt hänen hoitoaan ja huolenpitoaan. Kun tein tänään ruokaa, niin
se hyppäsi minun vaatteisiin roikkumaan. Korkealle. Niin se tekee aina, kun
se haluaa syliin. Sitä aikani paijattuani laitoin sen takaisin lattialle,
mutta se oli edelleen sitä mieltä, että se ei riittänyt. Ja
taas hyppy vaatteisiin. Onneksi olen vähän aikaa
sitten leikannut sen kynnet… Se ei tee hyvää, jos sillä sattuu olemaan
pitkät kynnet… auts!
Ja
eilen muuten käväisin Venlaakin
katsomassa vanhempieni luona. En ole nähnytkään sitä sitten pentujen
syntymän. Voi sitä riemua ja etenkin sitä haistelua, kun se haisteli
paitaani, kun olen pentuja pitänyt sylissä. Siitä ei meinannut loppua
tulla. Mummo-vaistot vissiin heräsivät. Hyvin se muutenkin pärjää siellä,
oli tänään käynyt vanhempieni kanssa oikein sieni-metsällä. Kyllä sillä on
nyt oltavat! :o)
Oona on edelleen oma itsensä. Sitä ei liikauta
mikään.
Vielä
tuli mieleen kertoa, että kun jäbät lopettaa tissuttamisen niin
”Pikku-Liisi” vain jatkaa yksin tissuttelua. Ainakin silloin kun minä sinne
katson. Kivan näköistä, se on välillä Raivokasta se sen imuttaminen. Pää
nykii ja tassut käy. :o)
30.8.2008
Täällä
menee hyvin, pennut syövät ja nukkuvat ja mitä tärkeintä, kasvavat. Niila hoitaa niitä tosi hyvin.
”Pikku-Liisin” paino on 179 g, eli varmaan huomenna menee 200 g rikki. :o)
Ilo syntyy niin pienestä… ”Pikku-G:n” paino on 200 g paremmalla puolella,
eli se on nyt 224 g. Ja ”Iso-H”, se meidän jättiläinen painaa jo 336 g.
Tässäpä kuvia, nyt paremmalla taustalla.

”Pikku-Liisi” niin pikkusena.

”Pikku-G” myös pienenä.

”Iso-H”, vähän isona.

”Iso-H”: No johan tämä
kuvaaminen nyt alkaa nukuttamaan ja nälättämään.
kuvat: Petri Salmijärvi
29.8.2008
Aamun
uutisia: Hyvin menee. Yö meni rauhallisesti, minä olen nukkunut nyt pari
yötä ihan pentulaatikon vieressä ja laatikossa tuhistaan ja imetään.
Kaikkien painot ovat nousujohteisia, ”Pikku-Liisin” painokin on rikkonut jo
150 g, sen paino tämän aamun punnituksissa oli 156 g, ”Pikku-G:n” 184 g ja
”Iso-H” menee kohta päälle 300 g, mutta nyt sen paino on vielä siis 287 g.
28.8.2008
Laitetaan
nyt virallisesti tällekin päivälle kuulumisia, että hyvin menee. ;o)) Niila nukkuu välillä ja kohta se
saa lihalientä ja hieman nappuloita. Vähänkin kun joku pennuista inahtaa,
Niila on heti hoivaamassa. Hieno äiti!
Niila
hoivaa kyllä pentujaan erinomaisesti. Pentujen painot ovat nousseet ihan
kivasti, tosin pienempiä täytyy vielä vahtia, että pääsevät hyville
tisseille. Mutta sinnikkäitä ovat, kerta kaikkiaan. Olen antanut pennuille
kermaviili-hunaja-kananmunankeltuainen-seosta, Niila on saanut sitä myös.
Niilalle olen myös antanut lihalientä, vähän pentu-nappuloita ja piimää.
Tässäpä näitä kuvia. Huomasin nyt vasta, että
tausta on tumma. Mutta sitä on itsekin vähän väsynyt ja nukkunut huonosti,
joten annettakoon tämä anteeksi. Seuraavaksi lupaan ottaa kunnon taustalla.

Kaksi pentua on syntynyt.
Kolmatta odoteltiinkin…

Ekana
syntynyt ainua tyttö, ”Pikku-Liisi”. Niin nätti! |