|
:: Uutisia 2003
:: Uutisia 2004
:: Uutisia 2005 ::
:: Uutisia 2006
:: Uutisia 2007 ::
:: Uutisia 2008 (alkuvuosi tammi-kesäkuu) ::
:: Uutisia 2008 (loppuvuosi heinä-joulukuu) ::
:: Uutisia 2009 ::
:: Uutisia 2010 (alkuvuosi tammi-kesäkuu) ::
:: Uutisia 2010 (loppuvuosi heinä-joulukuu) ::
:: Uutisia 2011 ::
:: Uutisia 2012 ::
:: Elo Tillan kuva-albumi ::
Tammikuu 2010-Kesäkuu 2010
28.6.2010
Täällä voidaan hyvin! Pienin tyttöpentukin on alkanut kasvattaa painoaan
ihan kivasti, tosin vielähän se hidasta on... Viikonlopun aikaan kaikki
pennut alkoivat jo tavailla askelia, ihanan näköistä taapertamista,
heilumista ja huojumista! :D Kilpa Niilan tisseillä on kova, siinä saa
tosissaan meikäläinenkin pitää pienen pennun puolta, kun uros tulee
maitobaariin. :) Ja isommalle tytölle kelpaa vain kaksi takatissiä.
Nirso. :)
25.6.2010
Hyvää juhannusta kaikille! :)
Täällä syödään ja kasvetaan, pennut nimittäin. Siinäpä ne tärkeimmät. :D
Poikapentu rikkoi jo eilen aamulla puolen kilon rajan, isommalla
tyttöpennulla menee rikki 300 g ihan justiinsa ja pienin, no, on vain
pienin. Kasvuvauhti ei todellakaan päätä huimaa. :( Edelleen vain toivotaan
ja toivotaan, että pikkuinen jaksaisi! On tämä hieman stressaavaa aikaa,
mutta kiitos teille rakkaille ystäville, jotka jaksatte kysyä "meidän"
vointia! Ihanaa, että välitätte! Kiitos! Kiitos etenkin Annelille ja
Sarille, ilman teitä olisin epätietoinen ja pulassa.
Ja nyt vihdoin, niitä kuvia, saanen esitellä: Pennut. Kuvia on lisää myös
kuva-albumissa.
Ekana syntynyt tyttö, Vicca
Viccalla on leveä valkoinen piirto kuonossa ja otsassa joka kapenee kovasti
niskaan mennessä. Vielä ei ole ihan katki, mutta katkeaa varmasti kunhan
kasvaa. Niskasta lähtee vasemmalle puolelle kaulaa valkoinen leveä
puolikaulus. Kaikki jalat valkoisia ja iso valkoinen hännäntupsu.
Tokana syntynyt poika, Calle
Callella lähtee kuonosta ohuehko valkoinen piirto otsaan asti, ei mene
niskaan saakka. Tosi nätti aika ohut kokokaulus, niskassa isompi valkoinen
"merkki". Etujalat valkoiset, takajaloissa pienet valkoiset alueet. Pieni
valkoinen hännäntupsu.
Kolmantena syntynyt tyttö, Madde
Maddella on tosi leveä valkoinen piirto kuonossa joka jatkuu niskaan asti
leveänä. Sillä on myös valkoinen kokokaulus, menee vasemmalta ohuena
piirtona, oikealta sitten paksumpana. Kaikki jalat valkoisia ja iso
valkoinen hännäntupsu.
23.6.2010
Enkä ole vieläkään saanut aikaiseksi ottaa kunnon kuvia penneleistä. Jospa
huomenna saisin. Poikakoira on jo kohta puolikiloinen. :) Tytöillä on
hieman toisenlainen tahti. Isompi tyttö on alkanut lisäämään painoaan jo
hyvään tahtiin, mutta pienemmän paino nousee ihan tuskastuttavan hitaasti.
Jospa sekin kohta reipastuisi, ettei tarvitse olla kokoajan huolissaan.
Remu
pääsi tänään käymään pikapikaa pentuhuoneessa, kaukana laatikon laidalta
katsoi pentuja kaula pitkällä ja oli ihan öö! :D
21.6.2010
Täällä menee ihan hyvin. Pennut imevät hyvin ja nukkuvat.
Niila
hoitaa jälkikasvuaan hienosti! Uros kasvaa ja nostaa painoaan mukavasti,
tytöillä on hieman hitaampi tahti. Pidetään edelleen peukkuja pienille,
että jaksavat. Minulla itselläni menee suurikin tovi päivän aikana
pentulaatikossa tarkkaillessa tyttöjä, että varmasti imevät. Kyllähän ne
imevät, mutta tarkkailu on aina paikallaan. Ja tytöt saavat myös noin parin
tunnin välein kermaviili-kananmunankeltuais-hunaja-sekoitusta.
Tässäpä kuvia ensihätään.
Uros
Tytöt (ekana syntynyt vas. viimeisenä syntynyt oik.)
20.6.2010
Täällä nukuttiin yö jotenkuten. Pennut imevät ja nukkuvat ja
Niila
hoitaa pentujaan hyvin!
Oonakin
sai vähän selkäänsä Niilalta kun käytin Niilan aamulla ulkona, enkä sitten
huomannut vahtia Niilaa kun Niila ei ollut vielä pentujen luona. - Vaikka
Oona oli kaukana pentuhuoneesta ja pentuhuoneen ovi kiinni.
Remu
ihmettelee miksei pääse huoneeseensa. Se on vähän kummissaan tilanteesta.
Ja Ansa
on pari kertaa päässyt livahtamaan pentuhuoneeseen, se ei malta
odottaa lapsenlikka-vuorojaan. :o) Ja
Venlahan
on vanhemmillani jälleen hoidossa.
Kuvia joudutte valitettavasti odottamaan hiukan, kunhan niitä saadaan
otettua.
19.6.2010
klo 13.30
Mitään ei vielä ole tapahtunut.
Niila
läähättelee välillä ja välillä kaivaa. Välillä taasen rauhoittuu makaamaan.
Ruokakin menee vielä hyvin. Lämmöt aamulla ja päivällä mitattuna siinä 37.6
asteen paikkeilla. Odotellaan, odotellaan...
n. klo 16.45
Juuri kun olin istahtanut sohvalle katsomaan prinsessahäitä niin Niilakin
päätti aloittaa. Eka pentu syntyi, pieni narttu-pentu. Niila hoisi homman
hienosti, minä avustin vain hieman pyyhkimällä pentua kuivaksi.
Toista pentua odoteltiinkin pari tuntia, ja sieltä tuli hieman isompi
uros-pentu. Nämä kaksi olivat kyllä elinvoimaisia ja alkoivat hyvin
imemään.
Kolmatta odoteltiinkin sitten äärettömän kauan. Käytin Niilaa ulkona
pariinkin otteeseen, laitoin viestiä Sarille, soitin päivystävälle
el.lääkärille ja kyselin Annelia avuksi. Juuri kun Anneli ystävällisesti
saapui, kolmas pentu, narttu syntyi. Eli ei tarvinnutkaan lähteä ajamaan
eläinlääkärille. Tämä kolmas pentu oli erittäin pieni, mutta elinvoimaa
siitäkin löytyy.
Ja kun oikein kuninkaallisten häiden aikaan tämä pentue syntyi, eikö ole
kohteliasta antaa pennuille työnimet prinssesojen ja prinssien mukaan.
;o)
klo 16.57 mustavalkoinen narttu, painoa 185 g (heilui tosi paljon
punnittaessa, lukema vain noin arvio), "Victoria" tai "Vicca"
klo 18.40 mustavalkoinen uros, painoa 290 g, "Carl Philip" eli "Calle"
klo 22.55 mustavalkoinen narttu, painoa 116 g, "Madeleine" tai "Madde"
Noin tunti kolmannen pennun syntymästä, syntyi vielä neljäs pentu, pieni
uros, joka tosin oli kuollut jo. Kovista yrityksistä huolimatta emme
saaneet pieneen koirapoikaan eloa. Joten se lähti enkeliksi
koirataivaaseen, vahtimaan sisaruksiaan pilven reunalle.
Pentujen syntymän jälkeen Petri siivosi pentulaatikon, vaihtoi lehdet ja
pyyhkeet ja minä käytin Niilan ulkona ja pesaisin sen takapään. Sitten
koitimmekin jo saada unta palloon.
Taas on Niilalla pieni pentue, pieniä pentuja. Ennen pentujen syntymää en
taaskaan nähnyt pentuveden tulevan, ja ruokakin maittoi viimeiseen asti.
Kakka oli kyllä löysää. En todellakaan tiedä, mistä Niilan pienet pennut
johtuvat, Niilallahan oli eka pentue myös hyvin pieniä pentuja. Mutta hyvä
että pennut jaksavat imeä, pitäkää peukkuja etenkin pienimmälle
narttu-pennulle, että se jaksaa. Huoli siitä on kova...
18.6.2010
Mulla on tänään vapaapäivä ja parin viikon loma alkoi myös. Joten
Niilapa
päätti sen kunniaksi tiputtaa lämpönsä päivällä 36.9 asteeseen. Ja Niila on
läähätellyt nyt paljon enemmän ja kaivanut niin sisällä kuin ulkona. Nyt se
varsinainen odottelu sitten vasta alkaakin... Eiköhän tässä viikonlopun
aikaan jotain tapahdu. ;o)
17.6.2010
Kun väki vähenee niin pidot paranee? Tänään käytin
Niilan
röntgenissä ja ei siellä ollut kuin kolme pentua vain. Ehkä neljäskin,
mutta se oli jotenkin niin hassusti "piilossa" tai jotain, ettei siitä
voitu mennä takuuseen. Olisin kyllä odottanut enemmän, kun ultrassakin
näkyi varmasti neljä. Tiedä sitten, onko tässä matkan varrella
abortoitunut, mikä nyt ei ole kovin tavatonta.
Näillä mennään, ja nyt aletaan valmistella synnytystä varten paikat
kuntoon. :o) Eilen lämpö heitteli hivenen 38 asteen molemmin puolin, joten
saapi nähdä, milloin täällä synnytellään.
Käytiin tänään taas
Remun
kanssa agiliitämässä. Alku-hössötystä pojalla oli ja autoon sai mennä
vähäksi aikaa jäähtymään, mutta sen jälkeen meni taas varsin hienosti!
:o)
15.6.2010
Tänään kävin
Remun
kanssa viikolopun koulutuksesta innostuneena tekemässä vähän niitä radan
pätkiä, mitä tehtiin viikonloppuna. Kyllä se vaan meni jälleen hienosti!
Eli jotain sinne päähän meni viikonlopun aikana. Järkeä?! :o)
Anneli ja Myrtti olivat meidän kanssa, ja Myrttikin sai mennä samaa mitä
Remu. Hienosti Myrttikin meni! Ja lopuksi tämä nuori pari sai leikkiä.
Niila
voi hyvin. Lenkeillä ei enää mene kamalan lujaa, kun ei jaksa. Pesän
kaivuu-hommat on sisällä jo pikkuhiljaa aloitettu, joten kai sille täytyy
kohta laittaa pentulaatikkokin! :o) Lämpöjä aloittelen jo tässä myös
mittailemaan. Röntgen-aika on varattu torstai-aamulle, joten sitten selviää
pentujen
lukumäärä. Ja nyt se aika vasta mateleekin...
12.-13.6.2010
Remun
kanssa olin viikonloppuna agility-koulutuksessa, ihan täällä Keuruulla,
omassa agility-porukassa. Kouluttajaksi meille saapui jälleen Marja-Liisa
"Maisa" Mäenpää, joka oli myös viime syksynä täällä meitä kouluttelemassa,
ja jolloin olin
Niilan
kanssa opissa. Maisa on siis Seinäjoelta, harrastaa Lagu:ssa (Lakeuden
Agilityurheilijat). Maisa vetää omia koulutusryhmiä ja tällä hetkellä
kisakoirana on vajaa parivuotias borderterrieri uros Masa. Maisa on
aloittanut agilityn -93, ja kisannut kolmella eri koiralla: karkeakarvainen
mäyräkoira Santtu, bordeterrierit Retu ja nyt Masa. Retun kanssa Maisa on
menestynyt mm. maajoukkuekarsinnoissa neljäs ja oli mukana MM-kisoissa
varasijalla.
Jälleen Maisa oli tehnyt meille molempina päivinä kunnon radat! Ja mehän
kun ei Remun kanssa olla vielä mitään ratoja menty, niin me otimme sitten
pienempiä pätkiä. Lauantai oli Remulta aikamoista sähläystä, ihan päätöntä
menoa! Juuri sen takia halusinkin Remun kanssa mennä viisamman oppiin, että
mitä sen kanssa tekee, kun sen kanssa ei oikein voi tehdä mitään. Maisalta
saatiin neuvo, että kun Remu tekee omiaan, se viedään autoon jäähtymään.
Sitten hetken päästä koitettiin jälleen. Aika monta kertaa Remu saikin
mennä sinne autoon... Mutta saatiin me tehdyksi jotain onnistunuttakin
pätkää sitten myöhemmin päivällä, joten taisi se oppi sen verran mennä
kuitenkin perille.
Sunnuntaina jälleen kentälle. Nyt oli eri rata, mutta me mentiin Remun
kanssa pieniä pätkiä. Ja sehän sujui jo varsin mallikkaasti! Sähläilyä ei
ollut juuri yhtään eikä autoon tarttenut mennä juurikaan! Nopeasti se poika
oppi! :o)
6.6.2010
Odottavan aika on pitkä. Mutta silti aika tuntuu välillä juoksevan...
Niila
voi hyvin ja tosi paksusti. Ihan hirvittää jo, kuinka paksu se jo on, ja
kuinka paksuksi sen täytyy vielä tulla. Vielä olis rapiat pari viikkoa
laskettuun aikaan.
Täytyy kohta varailla myös röntgen-aikaakin. :o)
Hyvin Niila lenkeillä jaksaa, tosin enää ei kamalasti vedä rallia, koska
masu painaa. Ja ruokahalu on hyvä, saa kolmea ateriaa päivässä. Ja vettä
menee.
Tässä jälleen vähän kuvia, tänään napsittuja.
Niila ylhäältä.
Niila sivusta.
Niila alhaalta.
Niila toisen kerran alhaalta.
Remu voi
myös hyvin. Ihoalue on parantunut hyvin ja ab-kuuria on enää pari päivää
jäljellä. Sitä karvaa kasvatellaan ja kasvatellaan...
30.5.2010
Isosti onnea
Remun
Giira-siskolle,
joka oli Jojensuun kv-näyttelyssä PN2 kera vara-sertin ja vara-cacibin!
Hienoa, onnea Kauko ja Giira! :o)
27.5.2010
Onpa taas ollut aikamoista kiirettä, joten päivityksetkin ovat taas
jääneet. Mutta eipä tänne niin ihmeellistä kuulu. Odottelua lähinnä. :o)
Olen kyllä niin iloinen kun
Niila-Koda
pennut tulee sittenkin!!!
Niila voi paksusti ja hyvin. Ruoka on vaihtunut pikkuhiljaa penturuokaan ja
matokuuri aloitettu. Tässä tänään pikaisesti otettu kuva:
Mamma makaa terassilla. :o)
Kävin maanantaina pitämässä alkeisagilitya, sekä keskiviikkona olin
katsomassa kilpailevien agilitya. Niila sai lähteä mukaan kannustamaan
muita. :o)
Ja sellainenkin ikävä tapaus on sattunut, että
Remulla
on hotspot. :o( Viikko sitten perjantaina Niilan ultran jälkeen huomasin
Remun iholla punaista aluetta. Saatiin vielä onneksi aika eläinlääkärille,
vietiin Remu sinne ja poika jouduttiin nukuttamaan ja hieman karvoja
leikkaamaan pois. Karvaa lähti hieman pepun päältä, takaosasta takajalkoja
kintereeseen asti ja häntään jäi leijonan harjatupsu. Ab-kuuri lähti mukaan
sekä geeliä mitä laitettiin muutaman päivän ajan. Kauluria pitää välillä
pitää, ettei Remu nuole häntää. Hieman lievästi sanottuna Remu on koomisen
näköinen mutta muuten reipas poika! :o) Uinti on nyt pannassa.
Pariin näyttelyyn Remun kerkesin jo ilmoittaa, mutta ne täytyy nyt meidän
osalta perua. Ja karvaa kasvatellaan tässä sitten tovi jos toinenkin...
21.5.2010
Aamusta heti mentiin
Niilan
kanssa eläinlääkärille ultraan. Ja kyllä siellä elämää oli! :o)) Masussa
näkyi 4-5 pentua. Ihanaa ihanaa! Juhannuspennut tulee sittenkin!
19.5.2010
Saatiin kaamea kasa nyrkin kokoisia kiviä, jotka nyt pitäis laitella talon
vieruksiin. Siitä nämä piha-hommat nyt alkaa! :o)
15.5-16.5.2010
Kennelkerhomme
järjesti mukavan koulutus-viikonlopun, johon saimme jälleen kouluttajiksi
Riitta Jantunen-Korrin sekä Pekka Korrin. Riitta toimi kouluttajana
toko-ryhmälle ja Pekka puolestaan pk-ryhmälle. Itse olin
Niilan
kanssa toko-ryhmässä ja saimme jälleen paljon paljon uusia vinkkejä
koulutukseen!
Molempinä päivinä aloitettiin koulutukset klo 9.00, puolen päivän aikaa oli
ruokatunti, jonka jälkeen jatkettiin iltapäivään saakka. Me saatiin Niilan
kanssa otettua kaikki evl-liikkeet läpi viikonlopun aikaan, jotkut jopa
pariinkin kertaan.
Sääkin suosi, joten nahka paloi. :o) Mutta ei se haittaa, oli erittäin
mukava ja antoisa viikonloppu!
Ja muuten, Anneli sanoi, että Niilan vyötärö on kadonnut. ;o) Samaa sanoi
myös Riitta, kun hänelle kerroin että katsotaan mitä rouva keksii tehdä,
kun on mahdollisesti tiine. Huomennahan tulee tasan neljä viikkoa ekasta
astutuksesta. Ultra on varattu perjantaille. Sinne asti vielä jännätään.
:o))
12.5.2010
Hups, voisi tännekin välillä kirjoitella. :o) Eli hengissä ollaan,
treeneissä käyty, lähinnä nyt toko-treeneissä ja niissä menee mukavasti.
Eikä tuosta
Niilasta
vielä oikein osaa sanoa juuta eikä jaata. Jotta onko se tiine siis vai ei.
Vielä täytyy vain malttaa odottaa ainakin sinne ultraan asti. :o)
1.5.2010
Hyvää Vappua kaikille! :o)
Täällä menee hyvin! Odottelua lähinnä. ;o)
Niilasta
ei vielä kamalasti mitään huomaa, että onko tiine vai ei. Täytyy vain
jaksaa odottaa... :o)
29.4.2010
Tänään oli ilmestynyt KoiraNettiin myös
Frodon
lonkka ja kyynärtulokset, ja ne ovat samat kuin velipojalla Remulla, eli
lonkat A-A ja kyynärät 0-0! Upea juttu! Kyllä myös noilla koivilla kelpaa
liidellä! :o)
28.4.2010
Nyt vihdoin sain laitettua niitä sunnuntaina ottamiamme kuvia nettiin, ja
niitä on siis
Pentuja-sivulla,
sekä
kuva-albumissa
aikamoinen liuta Kodan pääkuvia... Ne kun ei millään meinannut onnistua.
Kodan korvat ovat niin kovin eläväiset. :oD Mutta ne ilmeet niissä onkin
parhaat!
26.4.2010
Koda pääsi vihdoin kotiin! Kävimme ajelemassa näin lomalla ja viemässä
Kodan Iisalmeen kotiin asti. Oli ensin hieman jäykkää Toton ja Kodan
tavatessa, mutta kyllä se siitä ajan kanssa meni nopeasti ohi. Kiitos
Susanna, sekä muut, oli mukava ilta! Kyllä sitä herrasmiestä tulee ikävä...
Ja erittäin suuri kiitos Annelille Kodan hyvästä hoidosta ja kun viitsit
ylipäätään tähän projektiin mukaan lähteä!
25.4.2010
Koda olikin minulla koko päivän hoidossa. Käytiin lenkillä, minun
vanhemmillani ja käytiin katsomassa tokokoetta, jossa Anneli oli
liikkeenohjaajana. Käytiin myös ottamassa vihdoin ja viimein niitä
kuviakin! Oli tosi kiva päivä!!! :o)
23.4.2010
Tänään oli jo toisenlaista merkkiä ilmassa,
Niilan
puolelta. Eipä enää ollutkaan suostuvainen Kodalle, joten hammasta tuli.
Hieman Niila kyllä härnäsi Kodaa, mutta ei antanut astua. Joten, nyt
toivotaan parasta, että pullat ovat hyvin uunissa! :o)
22.4.2010
Hyvä
Niila-Koda,
tänään jälleen yksi onnistunut astutus tapahtui! :o))) Niialla oli ehkä
hieman jo kyllästymisen merkkejä näkyvissä, mutta antoi astua.
Ja KoiraNettiin olikin ilmestynyt
Remun
ja
Giiran
lonkka sekä kyynär -kuvauksen tulokset. Remun lonkat A-A ja kyynärät 0-0 ja
Giiralla lonkat B-C ja kyynärät 0-0. Hyvät koivet!
21.4.2010
Kyllä, me ihmiset olemme joskus aivan liian hätäisiä.
Niila-Koda
ja tänään tapahtui toinen onnistunut astutus! Näissä on nyt ihan eri
meininki päällä. Hyvä hyvä!
Ja
Remua
harmittaa kamalasti kun se ei pääse Niilan kanssa samoihin tiloihin... Voi
sitä vikinän määrää... Mutta kun ei niin ei, ja johan sen Niilakin jo
sanoo!
20.4.2010
Päivitykset tulevat hieman myöhässä, pahoittelen. On pitänyt vähän
kiirettä... ;o) Mutta tässäpä tätä tarinaa nyt riittää:
Olemme siis
Niilan
kanssa joka päivä tapailleet
Koda-herraa.
Viime viikonlopun aikaan Niila alkoi kääntämään häntäänsä kunnolla ja
tyrkytti itseään. Mutta! Koda ei astunut. Ei kertaakaan. Nousi muutaman
kerran selkään, mutta luovutti saman tien. Olemme kokeilleet vaikka mitä!
Mutta mikään ei auta.
Sunnuntai-iltana päätin, että kokeillaan keinosiemennystä. Senkin takia,
ettei Niilalta mene parhaat päivät ihan ohi.
Maanantai-aamuna vielä kokeiltiin "luomusti", Niila tarjosi itseään Kodalle
kyllä hyvin edelleen, mutta Koda ei astunut. Koda oli kyllä kiinnostunut,
mutta ei sitten muuta, edelleenkään. Siinä sitten puolen päivän jälkeen
lähdettiin koirineen ihmisineen päivineen Jyväskylään
Eläinklinikka Tähteen.
Tähdessä eläinlääkäri Marjatta Tanninen ehdotti, että kokeiltaisiin ensin
"luomusti". Vähän aikaa siinä ihmetellessä mitään ei edelleenkään
tapahtunut, joten Marjatta koitti kerätä Kodalta siemennestettä. Sai
purkkiin pari tippaa, jonka hän tutki, mutta se oli alkueritteitä vain.
Marjatta sanoi, että Kodaa jänskättää aika paljon, eikä siitin tullut ulos.
Esinahka ehkä liian kireä. Arveltiin myös lauma-hierarkian olleen osasyy
asiaan.
Tyhjin käsin siis lähdettiin takaisin kotiin. Tosin ell. sanoi, että jos on
toinen uros, pitäisi matkaan lähteä heti samana päivänä. Progea ei otettu,
koska ell. ei katsonut sitä tarpeelliseksi, edellyttäen että narttu saadaan
toisen uroksen luo samana päivänä.
Kotona vähän aikaa asiaa miettiessäni, soitin Lamusuon Ellalle, jonka
kanssa olen ollut yhteyksissä jo viime syksynä. Tehtiin siitä paikasta
treffit vielä samaksi illaksi Linnatuuleen (taukopaikka Hämeenlinnasta
vähän matkaa Helsinkiin päin), jonne lähdin ajamaan Niilan kanssa. Ensin
pienet järjestelyt (kuten vapaapäivän saaminen töistä, majapaikan kysyminen
(joka oli se helpoin, kiitos Taru-sisko!)).
Me oltiinkin ennen Ellaa Linnatuulessa, kiitos moottoritien... :oD Eipä
Ellaakaan tarvinnut kuitenkaan kauaa odotella ja siellähän se myös Buddy
(Maccabee Attidude Dude) keikkui takapenkillä.
Käveltiin pienimuotoinen lenkki ja löydettiin pieni "puisto-alue", jossa
sitten koitettiin saada nuori pari hommiin. Mutta! Arvaatteko mitä Niila
teki? Niilapa pisti luukut tiukasti kiinni ja murisi ja antoi kunnolla
hammasta! Minä koitin pitää Niilan kurissa ja pitää sen päätä otteeessa,
mutta Buddy halusi kysyä daamiltaan ensin lupaa ja kun parin katseet
kohtasivat Niila vain murisi... Pari kertaa Buddy hyppäsi selkään mutta
Niila pysyi erittäin tiukkana, että hänen paikkoihin ei ole enää asiaa.
Eipä siinä sitten muukaan auta, kuin kääntyä daamin tahtoon. Notta ei
tipu.
Ei muuta kuin suuren suuri kiitos Henrietalle ja eritoten Ellalle
vaivannäöstänne ja näkemiin tällä erää. Kohti majapaikkaa (Hattulaa) vielä,
ennen kuin pääsi nukkumaan. Kiitos vielä Taru, Ilpo ja Josefiina! :o)
Tänään (tiistaina) puolelta päivin lähdin ajelemaan kotiin päin, koukaten
Parolan kautta Rengon Marian luona ihastelemassa kohta luovutusiässä
olleita bortsu-pupseja! Olivat kyllä melkoisia pakkauksia, aivan
ihania! Kiitos Maria!
Iltasella sitten sovittiin Annelin kanssa, että nähdään. Yritetään nyt, kun
Koda on vielä täällä. Minä ja Niila lähdimme kävellen Annelia ja Kodaa
vastaan ja Anneli ja Koda tulivat meitä vastaan. Arvatkaapa jälleen mitä
nyt tapahtui? Niila käänsi heti häntänsä Kodalle!!!!!! Siinä, keskellä
jalkakäytävää, Koda hyppäsi ihan toisella tavalla Niilan selkään!!! Ei
siinä voinut muuta kuin nauraa!!
No, astutusta ei kuitenkaan vielä tapahtunut, käytiin pieni lenkki metsässä
ja mentiin Kodalle tuttuun paikkaan, eli Annelin takapihalle. Siellä vielä
yksi yritys ja heti perään toinen, joka sitten lopulta onnistui!!!!!
Koirulit olivat vartin nalkissa. Kyllä hymyilytti! :o)))
Täytyy vain todeta, että ihmeellisiä nuo eläimet välillä ovat! Ja onko Koda
ekakertalaisena niin tarkka, että katsoo tarkasti, milloin sopii astua...
Sitä niiden ajatuksen juoksua kun emme aina voi tietää. Ja tuli sekin
todistettua, että Niila on uskollinen, yhden miehen nainen!
14.4.2010
Niilan
proge-testin tuloksen kuulinkin vasta tänään, joka oli edelleen alhainen.
Eläinlääkäri arveli, että viikonloppuna voisi olla suotuisat oltavat.
Yhtä kaikki, kävimme Viitasaaren ABC:llä treffaamassa Susannan ja hänen
poikansa Eliaksen, sekä tietty Kodan! Koda saatiin matkaan mukaan tänne
Keuruulle muutamaksi päiväksi, joten voidaan rauhallisin mielin katsastella
tilannetta joka päivä. Kiitos Susanna erittäin, erittäin paljon!
Niila oli tietty jo matkassa mukana ja koirulit tulivat erinomaisen hyvin
toimeen keskenään. Leikkiä leikittiin tosi paljon, mutta hammasta tuli
vielä. Jospa se siitä viikonloppuun mennessä... ;o) Tosi kiinnostunut
Koda olikin jo.
Koda majoittui luotto-ystävälleni Annelille, ja tutustuminen sinne sujui
todella hyvin! Näemme päivittäin ja katsomme mitä tapahtuu.
12.4.2010
Tänään käytin
Niilan
toisen kerran eläinlääkärillä antamassa verinäytteen. Kovin urheasti
pikkukoira oli pöydällä, ei tassu eikä ilmekään värähtänyt kun täti
neulalla pisti. Hyvä tyttö! :o) Huomenna kuullaan progen tulos.
Alkaa tuo
Remu
siihen malliin Niilaa vietellä että joutuvat kohta toisistaan
eristyksiin.
10.4.2010
Onpa todella kiirettä pitänyt, nyt vaihteeksi. En ole sivujanikaan kerennyt
päivittää, vaikka on koko ajan pitänyt. Mutta nytpä voinkin tässä jo
vihdoin julkistaa
Niilan
tulevan sulhon. Tadaa, sehän on Koda, Pikkupaimenen Breaking Waves. Lisää
infoa on
Pentuja-sivulla.
:o))
Niilallahan alkoi juoksut reilu viikko sitten torstaina (1.4). Ja juoksut
on taas samanmoiset kuin viime syksynä, eli todella, todella niukat ja
haaleat. Vuotoa ei siis juuri tule. Hyvä että paperiin sain haaleaa
punaista, että sain edes todeta, että juoksut ovat kutakuinkin alkaneet.
Käytöksestä ensin huomasin, kun Niila alkoi vaania
Oonaa...
Remu on
myös haistellut Niilan takamusta siihen malliin, että epäilykset oli vahvat.
Käytin Niilan el.lääkärillä viikko juoksujen alkamisesta (to 8.4.) ja
Niilalta otettiin verinäyte sekä solunäyte. Solunäytteessä näki selvästi,
että Niilalla ON juoksut, proge-testin tuloksen sain seuraavana päivänä
perjantaina. Proge on vielä alhainen. Tod.näk. otan vielä toisen progen,
mutta eiköhän se Koda tänne haeta jo ensi viikolla katselemaan tilannetta.
;o)
7.4.2010
Frodo
puolestaan tänään pääsi kuvauksiin ja Kennelliittoon lähti jälleen hienot
kuvat: lonkat A-B ja kyynärät 0-0. Hienoa!!! Onnea kasvattaja-Sarille
hienoista kasvateista! Nyt sitten vain odotellaan niitä virallisia
tuloksia. :o)
1.4.2010
Tänään kävimme Palokassa klinikalla kuvauttamassa
Remun
lonkat ja kyynärät. Nuorille Pikkupaimenille järkättiin porukalla
joukkotarkastus, joten siellä oli sitten kerralla vähän enemmän sukulaisia,
mm. Giira-sisko.
Remu rauhoitettiin, mutta pojalle piti antaa vielä vähän extra-annosta
rauhoitetta, koska eka satsi ei ihan riittänyt. Sitkeä kaveri. :o) Ensin
otettiin kyynärät ja sitten lonkat. Molemmat kuvat näyttivät erinomaisilta
ja lähtivät kennelliittoon A-A ja 0-0. :o) Myös Giiralla lähti kuvat
erinomaisin arvosanoin, A-B ja 0-0. Hienoa! Nyt on enää
Frodo
kuvaamatta tästä pentueesta, mutta eiköhän sekin saada kuviin myös tässä
kohta.
Ja
Niila-äiteellä
ei juoksuja vielä ihan näy, mutta luulisin että kohta alkavat koska Remu
on siihen malliin Niilan perässä liikkunut...
Oikein iloista pääsiäistä kaikille!
24.3.2010
No vihdoin! On
Niilan
seuraavan pentueen isä selvillä! On ollut jos jonkinlaista, olemme Sarin
kanssa yhdessä ja erikseen tätä asiaa miettineet. Uros-vaihtoehtoja on
käyty läpi, ja erinäisiä esteitä on tullut vastaan joidenkin urosten
kohdalla, mutta vihdoin näkyy vihreää valoa! :o) Kiitos Sari valtavasti
kaikesta, jälleen! Julkistan iskän kunhan terveys-asiat on tutkittu.
:o)
Olen käynyt jäällä taasen
koirien
kanssa kävelemässä, siellä on ihana hankikanto ja aurinko paistaa ja
lämmittää mukavasti. Kunnon migreenikelit. :oD
19.3.2010
Siitä on JO vuosi, kun meidän
pikku-Ansasta
tuli äitee! Voitteko kuvitella? Voihan viude! Onnea
Ensio,
Grattis
Myra!
17.3.2010
Kävin kaverini Ellun ja hänen bc-koiransa Capon kanssa lenkillä, mukana
minulla tällä kertaa oli
Niila.
Remukin
on välillä näillä lenkeillä ollut, mutta molemmat pojat ovat niin nuoria ja
viriilejä, että kalabaliikki on kyllä heti pystyssä. Välillä mennään rinta
rinnan sopuisasti, mutta välillä ei tarvitse kuin katsoo toista. On se niin
jännää.
Kävimme siis jäällä kävelemässä ja Niila ja Capo leikkivät minkä
kerkesivät! Lenkin jälkeen kahville ja jäätelölle, kiitos Ellu! :o) Sisällä
myös Miki, vanha herra, intoutui hieman teputtelemaan Niilan kanssa.
Hauskan näköistä! :oD Ellu näytti myös Mikistä valokuvia ja voi että,
tuntui kuin olisi katsonut kuvia
Millasta...
Niin ovat samannäköisiä!
4.3.2010
Kylläpä tämä aika meneekin joskus todella nopeasti! Meille kuuluu hyvää,
seesteistä aikaa vietämme. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, olemme
käyneet treeneissä sen, minkä olemme kerenneet ja muu aika menee sitten
työ- ja koti-arjessa. Lunta tulee taivaan täydeltä, ja olemme ihmetelleet
minne sitä enää lykimme kun piha alkaa täyttyä... :o) Niin on varmasti
monella muullakin.
Koirat
tykkäävät kun lunta on paljon missä riekkua! :o)
22.2.2010
KSKK:n
vuosikokous oli tänään, johon itse en tosin päässyt mukaan. Siellä
palkittiin jälleen viime vuoden koirat, jotka ovat pärjänneet lajissa kuin
lajissa.
Niila
tuli vuoden näyttelykoira-kisassa viidenneksi ja
Remu
puolestaan kolmanneksi. Vuoden pentukoira-kisassa Remu tuli myös
kolmanneksi ja Niila suoritui vuoden tokokoira-kisassa viidenneksi. Vuoden
agilitykoira-kisaan lähetin myös Niilan sen muutaman tuloksen ja siinä
kisassa Niila tuli neljänneksi.
20.2.2010
Tänään puolestaan teki
Giira-tyttönen
ensiesiintymisensä tämän vuoden ekassa näyttelyssään nuorten luokassa
Tuusniemellä. Ja
tulos
oli jälleen hieno! Suuret onnittelut Giira ja Kauko!
14.2.2010
Onpa hetki heilahtanut, etten tänne olekaan kirjoitellut. No, eipä meille
nyt niin ihmeellistä ole tapahtunutkaan. Työ- ja koti-arkea vain, sekä
kaikenlaista muuta. :o) Treenattukin ollaan, maneesissa lähinnä.
Korkattiin tänään tämän vuoden näyttelyt, oltiin Tampereella näyttelyssä ja
täytyy todeta, että enpä ole ennen ollut talvella ulkonäyttelyssä. No,
sisällä tavallaan oltiin, mutta lämmittämättömässä maneesissa. Hieman
jalkoja paleli, ei juuri muuta. Mutta näytillä oli
Remu-poika,
ja ekaa kertaa nuorissa poijissa. Yksin tälläkin kertaa saatiin olla, mutta
olipahan koko kehä käytössä. ;o)
Tuomarina oli Jaana Hartus, ja Remu sai ERIn ja niin ikään voitti
luokkansa. Paras uros-kehässä vastaan tuli avoimen luokan uros, joka oli
Remun serkku Jurri (Pikkupaimenen Stay For Good) ja Remu vei voiton sekä
sai sertin!
Narttuja olikin jälleen paljon enemmän ja siinähän se aika meni muiden
suorituksia katsellessa.
Paras narttu-kehän jälkeen oli ROPin valinta ja vastaan saatiinkin oikea
kunnon kehäkettu, ei uskoisi 12-vuotiaaksi, oli erittäin pirteä Remun oma
mummi, Jojo! Kyllä Jojolla vielä tassu nousi ja ansaitusti vei voiton
lapsenlapsestaan. Hyvä Jojo ja Riikka, onnea kovasti! :o)
Vielä tämän jälkeen osallistuttiin kasvattajaluokkaan, mukana oli Mila
(Pikkupaimenen News Release), Saga (Pp. Tiger Lily), Jurri sekä Remu.
Saatiin kokemusta tästäkin luokasta.
Remu meni hienosti ja liikkui hyvin! Remun
arvostelu.
5.-7.2.2010
Keuruun koiranäyttely-viikonloppu
jälleen. Perjantaina aloiteltiin talkoilla, mm. toimiston järjestämisellä
ym.
Itse viikonloppu näyttelyssä meni kivasti! Touhua ja tohinaa riitti taas.
Mutta mukavaa oli, kuten aina.
4.2.2010
Tosi paljon onnea 8 vuotta täyttäneelle
Napille!
:o)
9.1.2010
Pakkasta on nyt ollut koko ajan -20 asteen paikkeilla ja koko ajan saa
pukea älyttömiä määriä päälle tai riisua, kun menee ulos tai tulee sisälle.
Alkaa jo tympimään. Eikä pääse koirienkaan kanssa pitkille lenkeillä, kun
ne alkaa jo nostelemaan tassuja, kun paleltaa. Paitsi
Remu,
jolla virtaa tuntuu piisaavan. :o)
Niilan
kevään
pentu-projektista
sen verran, että isä-ehdokasta vielä hieman harkitaan. Ilmoitan kyllä, kun
jotain ilmoitettavaa on!
7.1.2010
Remppa
kävi tänään hierojalla. Samalla hierojalla, millä
Niila
kävi viime vuoden marraskuussa, Nina Paloposki. Hieroja-täti tuli taas
Keuruulle ja otti muutaman muunkin koiran käsittelyyn.
Hyvin Remu antoi käsitellä, vaikka aluksi oli hieman liian vilkas (vieras
paikka ja vieraat hajut, hieronta tapahtui taas kaverillani Sadun luona),
mutta hienosti rauhoittui hierojä-tätin käsissä!
Ensin Nina kävi läpi Remun etupään, eikä löytänyt sieltä mitään jumeja eikä
mitään muutakaan. Kehui joustavia etutassuja ja sen liikeratoja, joissa ei
tuntunyt hänen mielestään olevan mitään rajaa hänen käännellessä niitä.
Sitten selkä ja takapää. Selkä oli hyvä! Takajaloissa oli lonkkien
ojentajissa jonkin verran jäykkyyttä, etenkin oikealla puolella, joka
johtui ihan puhtaasti siitä, että Remu on nyt tosi paljon juoksennellut
umpi-hangissa. Mehän ollaan aika paljon vaan käyty metsä-lenkkejä sekä
kahlattu jäällä. Nina sai jäykkyyden pois venyttelemällä. Ja kehui myös
takajalkojen joustavuutta ja liikeratoja.
Muutenkin Nina ihasteli Remun lihaksia, jotka ovat upeat ja voimakkaat. Ja
Remu käyttää kroppaansa tasaisesti.
Saatiin ohjeeksi kävellä nyt myös tasaisilla teillä, ettei koko ajan
hangilla. Remu käyttää sitten taka-kroppaansa tasaisesti, kun pääsee
juoksentelemaan sekä tasaisella, että hangilla. :o)
3.1.2010
Käytiin
Niilan
kanssa piiiitkästä aikaa agility-treeneissä. Onkin ollu parikin
juoksutaukoa tässä sekä joulutauko, ettei olla tehty yhtään mitään muutamia
satunnaisia ja pieniä toko-treenejä lukuunottamatta.
Kerhomme
esteethän on taas roudattu erään hevostallin maneesiin, joten siellä nyt
jälleen tulemme tämä loppu-talvi treenaamaan. Veimme esteet nyt eri
maneesille kuin viimeisinmpinä talvina, ja tänne maneesille saimme vietyä
myös puomin, kun edellisinä talvina ei olla saatu vietyä mitään
kontaktiestettä maneesin tilanpuutteen vuoksi. Ihan hyvä juttu siis!
Niilan kanssa mentiin hyppy-treeniä sekä puomia ja pujoa. Hyvin Niila meni,
vauhtia jälleen piisasi!
Otin myös ohessa hieman tokoakin, kaukoja vaan. Opetin ne nyt ruåtsiksi,
koska vanhat suomalaiset käskyt ei oikein tunnu toimivan. Aloitettiin siis
alusta tämä liike. Hyvin nyt tuntuis toimivan. :o)
1.1.2010
Oikein hyvää ja menestyksekästä uutta vuosikymmentä kaikille! :o)
|
