|
:: Uutisia 2003
:: Uutisia 2004
:: Uutisia 2005 ::
:: Uutisia 2006
:: Uutisia 2007 ::
:: Uutisia 2008 (alkuvuosi tammi-kesäkuu) ::
:: Uutisia 2008 (loppuvuosi heinä-joulukuu) ::
:: Uutisia 2009 ::
:: Uutisia 2010 (alkuvuosi tammi-kesäkuu) ::
:: Uutisia 2010 (loppuvuosi heinä-joulukuu) ::
:: Elo Tillan kuva-albumi ::
31.12.2009
Nyt kun on kinkut kaluttu ja laatikot kaavittu, on aika juhlia uuden vuoden
vaihtumista. :o)
18.12.2009
Koko viikon on ollut yli kahdenkymmenen asteen pakkasia ja tänään pakkanen
hieman jo hellitti, joten me lähdettiin äkkiä jäälle kävelemään! Oli tosi
kivaa,
koiratkin
saivat taas juosta sen minkä jaksoivat! Laitoin myös
kuva-albumiin
otoksia lenkistämme.
Niilankin
juoksut alkavat olla lopuillaan. Hyvin on vuotanut nyt! :o) Eikä ole ollut
ongelmia Niilan ja
Remun
kanssa. Eli "pahimpina" päivinä pidettiin ihan erillään, myös yötkin.
12.-13.12.2009
Messariviikonloppu, Voittaja-näyttelyt Helsingissä. Ensiks lauantain
12.12. raportti:
Lähdettiin lauantai-aamuna ajelemaan kohti etelää klo 6.00 aamulla. Tavarat
ja
Remu-poika
mukana. Pysähdyttiin kerran hörppäämään kahvia matkalla. Hyvin meni matka
Helsinkiin.
Helsingin päässä mentiin suoraan tietty messariin, harhauduttiin yhdessä
risteyksessä väärälle kaistalle ja jouduttiin ajamaan mutkan kautta.
Onneksi, sillä messarin parkkihalliin oli aivan mieletön jono (ajettiin
siis jonoa vastaan)! Tästä viisaampana ajettiin sitten suoraan Hartwall
Areenan pysäköintihalliin - jonottamatta! Sieltä pieni reipas aamukävely
messariin, hyvissä ajoin oltiin silti paikalla!
Kehien reunat ja häkkialue olivat tupaten täynnä jo, mutta ahtauduttiin
siihen mihin muutkin, eli sekaan vaan. :o) Kauko ja Anne sekä Remun
Giira-sisko
olivat paikalla jo. Giira oli tosi nätti! Vaikkakin kasvattamassa tällä
hetkellä uutta karvaa, silti niin ihana! Remun
Frodo-veljen
omistaja Pirkko saapui paikalle myös, n. kahden tunnin jonotuksen jälkeen
siinä jonossa, minkä me messariin harhautuessa ohitimme...
Pikkuhiljaa aloimme laittamaan koiria kehäkuntoon ja odottelemaan, että
pääsisimme kehään. Ensin oli junnu-urokset ja siinä luokassa oli yhteensä
neljä, me Remun kanssa viimeisenä. Hyvin Remu meni alun! Kun meidän vuoro
koitti, tuomari tutkaili ja kopeloi Remua ja Remu oli nätisti paikallaan.
Juoksu-osuudet menivät hienosti ja hyvin Remu seisoi paikallaan tuomarin
arvostellessa Remua. Tästä napsahti ERI. Sitten heti perään kilpailuluokka,
jonka Remu voitti ainoana ERIn saaneena junnu-uroksena. :o) Eli tästä
voitosta napsahti myös JunioriVoittaja 2009 -titteli!
Jäätiin odottelemaan paras uros-kehää ja aika kuluikin mukavasti kuulumisia
vaihdellessa ja höpötellessä, sekä katsellessa muiden menoa. PU-kehään
mentiin jonkin ajan päästä, ja Remu oli ekana. Uroksia olikin aika paljon
ja juostiin kehä kerran ympäri muutamassa pienemmässä ryhmässä. Siellä
käytiinkin vain Remun kanssa pyörähtämässä.
PU-kehän jälkeen ajattelin käyttää Rempan ulkona tarpeillaan ja lähdinkin
kävelemään kohti koirien ulkoilualuetta. Petri juoksikin meidät kiinni ja
sanoi, että meitä tarvitaan vielä kehässä. Ihmettelin, että mitäs nyt. No
siellähän valittiin vara-sertille ottajaa. Ei me sitä saatu, mutta käytiin
vielä näyttäytymässä. :o)
Sitten käytin Remun ulkona ja takaisin kehän reunalle katselemaan Giiran ja
Kaukon suoritusta kehässä. Junnu-narttuja olikin paljon enemmän. Hienosti
Giira ja Kauko menivät ja hekin saivat ERIn. Kilpailuluokassa he
sijoittuivat upeasti toiseksi! Hyvä Kauko ja Giira!
Pikkuhiljaa alkoi väsymys jo painamaan ja me alettiin pakata kamoja ja
lähdettiin suuntaamaan kohti hotellia. Käytiin kaupassa ostamassa jotain
pientä purtavaa ja mussutettiin eväitämme hotellihuoneessa. Remukin sai
iltapalansa ja käytiin vielä ulkona kävelemässä. Hyvissä ajoin nukkumaan ja
aamulla hyvissä ajoin ylös.
Sunnuntai 13.12.
Pakattiin kimpsut ja kampsut ja tavarat ja koira jälleen autoon, ei jääty
hotellille edes aamupalalle, koska ei haluttu jäädä ruuhkaan. Hyvin
päästiin nyt messarin pysäköintihalliin, ei edes kamalasti tarvinnut
jonottaa.
Kehän reunalla oli aamusta hyvinkin väljää ja saatiin häkki hyvään
paikkaan. Siinä sitten katseltiin kun porukkaa alkoi pikkihiljaa lipumaan
paikalle. Petri kävi ostamassa meille aamukahvit ja voileivät ja niiden
voimalla jaksoi hyvin.
Pikkuhiljaa kello alkoi lähestyä kymmentä, jolloin meidän kehän oli määrä
alkaa. Me oltiin Remun kanssa nyt ekana ja Remu oli ainoa junnu-uros. Hyvin
Remu esiintyi edukseen ja tästä tuli jälleen ERI ja luokkavoitto sekä
Pohjoismaiden JunioriVoittaja 2009 -titteli!
Odoteltiin sitten jälleen paras uros-kehää alkavaksi ja kun vihdoin sinne
asti päästiin, Remu oli jo aika väsy. Ekana oltiin jälleen ja tuomari
juoksutti kehää ympäri. Tuomari valkkasi mielestään neljä parasta urosta ja
huomasin, että me Remun kanssa kuuluttiin siihen porukkaan. Vielä juoksua
kehän ympäri ja kun Remun edessä ja takana oli koiria, Remu ei oikein
malttanut hyvin mennä. Pientä rähinää tuli Remulta ja tuomari sijoitti
meidät neljänneksi. Saatiinpa vielä serti, koska miedän edessä olevat oli
jo valioita. :o)
Tämän jälkeen Remu sai mennä häkkiinsä lepäämään ja me jännättiin vielä
Giiran ja Kaukon suoritusta. Jälleen oli junnu-nartuissa paljon osanottajia
ja Giira sai EH:n ja tuli kilpailuluokassa vielä kolmanneksi! Hyvä hyvä
Giira ja Kauko! Onnea kovasti paljon! :o)
Tämän jälkeen me olimme jo valmiita kotimatkalle. Sanottiin heiheit
tutuille ja poistuttiin paikalta. Kotiinviemisinä kaksi titteliä
voittanut ja hyvin
arvosteluin
saanut Remu-poika, kolme pokaalia sekä vielä kaksi uutta Hurtan
pyöreänahkaista normimittaista hihnaa (toinen musta, toinen ruskea), jotka
saatiin siis palkinnoiksi molempina päivinä. Hieno reissu!
Oli jälleen tosi mukava viikonloppu ja tosi ihanaa oli nähdä tuttuja ja
rupatella heidän kanssaan! :o) Kiitos kaikille!
Paluumatkalla poikettiin vielä Hattulassa Taru-siskon perheen luona, kiitos
kahvista!
Kotona oltiin klo 19.00 ja eipä siinä muuta juuri jaksanut kuin kamat
purkaa ja käyttää koirat vielä vähän ulkona. Kiitos isälle ja äidille
näiden meidän muiden eläimien hoidosta!
10.12.2009
Kyläluuta jälleen vauhdissa, ja nyt vierailtiin
Remun
kanssa Elinan luona.
Käytiin ensin lenkillä, Ellulla oli bordercollie Capo mukana ja Capo ja
Remu ei ensin oikein tykänneet toisistaan, vaikka ennen ovat tulleet
hienosti juttuun. Mistä nyt moinen uhittelu tullut, mutta kun lähdettiin
liikkeelle niin jo vain kulkivat jopa vierekkäin. Irti niitä ei tosin
voinut keskenään laskea, koska uhittelu akoi heti (kokeiltiin mienaan),
mutta muuten mentiin nätisti!
Ja lenkin jälkeen taas vähän herkuttelemaan glögillä ja muilla herkuilla!
Kiitos Ellu! :o)
8.12.2009
Keuruun uudessä
eläinklinikassa
oli tänään joukko-tarkastuspäivä, joten varasin
Niilalle
ajan silmätarkastukseen. Eläinlääkäri Päivi Kallioniemi tarkasteli silmät,
ja hyvät on näkimet Niilalla edelleen! :o)
Illalla
Remun
kanssa koirien yhteislenkille.
7.12.2009
Töiden jälkeen menin koirakaverilleni Jaanalle, tiedossa mukava lenkki kera
koirien, ja sen jälkeen kaffet.
Mulla oli
Niila
mukana, koska juoksut eivät haitannut Jaanan poikia, saksanpaimenkoira
Petoa ja sekarotuista Jesseä. Tosin Jesse, kohta 14 vee olisi innolla ollut
tutustumassa Niilan paremminkin... Kiitos Jaana tarjoiluista ja todella
hyvästä viinistä! :o)
5.12.2009
Remun
kanssa lähdettiin treenaamaan tänään oikein urakalla, koska ei
Niilasta
nyt mihinkään vielä ole. Täytyy siis vain laina-koiralla porskuttaa!
;o)
Ensin aamusta kentälle, jonne tuli meidän kanssa treenaamaan myös Anneli ja
Myrtti. He tekivät ensin jotain, sitten me Remun kanssa. Otettiin ihan
perus-juttuja, ja lopuksi päästettiin kentän vieressä olevassa metsässä
koirat taas leikkimään.
Leikkituokion jälkeen otettiin vielä vähän agilityn kontakti-esteitä.
Hyvin meni! :o)
Sitten pikaisesti käymään kaupassa ja auton nokka kohti Haapamäkeä. Siellä
oli tiedossa taasen treenit Terhin kanssa.
Taas otettiin kaikkea kivaa Rempan kanssa ja sen jälkeen otti Terhi
borderterrieri Kassunsa kanssa myös.
Treenien päätteksi kahville ja syötävää oli tarjolla pikku-nälkään. Kiitos
jälleen Terhi kovasti!
3.12.2009
Pitkästä pitkästä aikaa käytiin
Remun
kanssa lenkillä niin, että mukana oli Anneli ja pk collie-tyttö Myrtti.
Olipa mukava lenkki pikku-pakkasessa! Kiitos Anneli ja Myrtti mukavasta
seurasta!

Remu ja Myrtti sekä huurteinen maisema.

Anneli, Myrtti sekä Remu ja huurteinen maisema.
1.12.2009
Onnea todella paljon
Venlan 6-vuotiaille
H-pennuille!!
30.11.2009
Tänään Anneli käväisi katsomassa
Remun korvia sekä
tassuja ja hieman siisti niitä. Parin viikon päästähän me mennään messariin.
:o) Kiitos Anneli jälleen kerran kovasti paljon!
Niila vuotaa
edelleen, hyvä. :o) Ettei ole mitkään ihme-juoksut taas... Remu koittaa
parhaansa mukaan liehitellä Niilaa korvat tötteröllä, häntä pystyssä ja
rinta rottingilla. Ei taida onnata ei.
29.11.2009
Päivällä oltiin jälleen
kennelkerhon
koira-porukalla Keuruun Joulumaassa esiintymässä. Itse olin
Niilan kanssa
toko-näytöksessä esittämässä tunnari-liikkeen sekä tietty myös
agility-näytöksissä. Niilan juoksuista huolimatta.
Niilalla siis alkoi tänään tosiaan juoksut! Ihmettelin kovasti tässä noin
viikko sitten, kun Niila oli taas tosi ärhäkkäällä päällä, hyökkäsi pari
kertaa Venlan
päälle ja Remullekin
Niila oli kovin vihainen. Ajattelin, että oisko jotain tekemistä niiden
"hiljaisten juoksujen", vai mitkä nyt sitten ikinä olivatkaan, kanssa.
Mutta nyt viikonlopun aikaan Remu alkoi olla tosi kiinnostunut Niilan
takapuolesta, joten katsoin paperilla, että tuleekohan jotain. Ja kyllä
tuli. Ensin hieman vaaleaa punertavaa vuotoa, mutta tänä aamuna jo ihan
selvästi rehellisen punaista vuotoa!
En nyt kyllä ymmärrä mistä nämä juoksut johtuvat. Mutta toisaalta olen
helpottunut, että tuli "kunnon" juoksut.
Pari viikkoa sitten se Niilan hieroja sanoi, että juoksut voi hieronnan
jälkeen alkaa uudestaan. Mutta toisaalta niistä edellisistä
"juoksuista" (alkamispäivästä) silloin oli kulunut jo kolmisen
viikkoa, että hieroja epäili ettei juoksut varmaan enää ala.
No, olenhan käyttänyt Niilalla nyt myös ahkerasti Back On Trackkiäkin, että
olisko myös sillä, niin kuin hieronnallakin, jotain yhteisvaikutusta kunnon
juoksun alkamiseen?
28.11.2009
Tänä iltana oli
kennelkerhon
pikkujoulut, käytiin syömässä jouluateria
Keuruun Vanhassa Pappilassa.
Oli todella maittava ateria! Kiitos kaikille mukavasta seurasta! :o)
22.11.2009
Tänään sitten oli vuorossa bordercollieiden erikoisnäyttely, niin ikään
Jyväskylässä. Siellä oli sitten esillä meidän molemmat bc:t.
Remu oli melkein
heti aamusta, taas ainoa junnuluokan uros. Kehäkäyttäytyminen suht ok,
olisi saanut liikkua paremmin edukseen. Etsiskeli hieman Petriä, joka
seisoi kehän laidalla.
Tänään Iso-Britannialainen täti-tuomari ei oikein tykännyt Remusta, joten
saatiin pelkät punaiset nauhat. Noh, luokkavoitto silti niilläkin. ;o)
(arvostelu)
Niilan vuoro oli
sitten aikalailla iltapäivän puolella, karvattamona se sai esiintyä (ei
oltu muuten ainoita karvattomia). Hyvin Niila esiintyi bikineissäkin! ERIn
verran ja valioluokan neljäs (olikohan niitä yht. kuusi)!
(arvostelu)
Hyvillä mielin kyllä pakattiin koirat autoon ja käytiin vielä
shoppailemassa. Mukaan lähti Back On Track Niilalle, koska se mikä meillä
jo on, on hivenen liian iso Niilalle, mutta sopiva Remulle. Joten nyt
molemmilla on omat!
21.11.2009
Oltiin Jyväskylän kv-näyttelyssä Remun kanssa. Tuomarina oli tiukka Soile
Bister. Remu oli
ainoa junnuluokan uros, sai ERIn ja voitti luokkansa. :o)
Paras uros-kehässä oli yhteensä seitsemän urosta ja tuomari juoksutti
todella paljon ja karsi samalla koiria pois. Kun pysähdyttiin, huomasinkin
että me ollaan neljän parhaan joukossa. Remu tuli sitten kolmanneksi ja sai
toisen sertinsä!! Olen todella iloisen onnellinen tästä tuloksesta! :o)
Kun tuomari oli sijoittanut urokset, tuomari tuli vielä minulle sanomaan,
että Remu on tosi hyvännäköinen koira, mutta vielä raakile. Mutta kunhan se
tuosta kasvaa niin siitä tulee todella hieno koira! :o) Sitten vielä kun
saimme sertin käteemme, tuomari vielä huomautti kuinka hyvä koira Remu on!
Taisi se tuomari vielä sanoa sen kun lähdimme kehästä pois, eli tuomari
kyllä tykkäsi Rempasta! :o) Ja minä kiittelin kovasti.
Remu käyttäytyi ihan hienosti! Alussa oli hieman ihmettelemistä (Remun
toinen halli-näyttely), eikä edes lihapullakaan maistunut aluksi, mutta
silti antoi tuomarin vaivatta tutkia itseään.
Meidän piti lähteä kehän jälkeen heti kotiin, kun Sari vielä koitti
tavoittaa meidät, että oltais Remun kanssa jääty kasvattajaluokkaan. Ei
tällä kertaa pystytty, mikä jäi hieman harmittamaan, mutta kyllä kotimatka
muuten taittui hyvillä mielin :o)!
Nähtiin muuten näyttelyssä vielä
Venlan tyttären,
Napin, tytär Romi.
Romissa oli kyllä Napin sekä myös Venlan näköä ja haukunta oli ihan
samanlaista kuin Venlalla! :o) Oli kiva nähdä, Jenni! Samoin oli mukava
nähdä pitkästä aikaa "sukulais-bortsuja" ja vaihtaa sananen-pari!
14.11.2009
Lainasin Petriltä
Remua ja kävin Remun
kanssa treenaamassa tokoa! Terhi kutsui meidät heille kotiinsa, ja Kati,
Ville sekä Teddy-tolleri tulivat sinne myös ja meillä oli oikein hauska
päivä!
Otin Rempan kanssa lähinnä perus-juttuja kuten sivulletuloja, pientä
seuraamista ja luoksetuloa sekä muuta pientä kivaa, ja olen oikein
tyytyväinen! Meidän jälkeen otti Kati ja Teddy ja sen jälkeen vielä Terhi
ja Kassu.
Vielä tämän jälkeen otin Remun kanssa Katin ja Teddyn avustuksella
näyttely-käyttäytymistä, eli juoksentelua pitkin poikin. Kyllä Remu hyvin
meni kun oli iso lihapulla kädessä! :o)
Kiitos Terhi todella paljon kahvista ja tortuista, olivat oikein maittavia
treenien päätteeksi!
Viikon päästä olisi siis Jyväskylän näyttelyt, la KV-näyttely jonne
Remu-poika pääsee ja su bortsujen erkkari, jonne vien molemmat.
Niila, jälleen
kerran, on tiputtanut karvansa, joten hän sitten taas saa esiintyä
bikineissä.
12.11.2009
Niila kävi tänään
hierojalla. Koirakaverini Satu kutsui koirahieroja Nina Paloposken
hieromaan omaa koiraansa ja hieroja otti samalla myös muutaman muunkin
koiran käsittelyynsä.
Aluksi Niila toimi avoimesti mutta kun hieroja-täti alkoi käsittelemään,
tulikin epäilys. Mutta hyvin Niila makasi lattialla kun olin sen
vieressä.
Etupää oli aika ok, toisessa etutassussa oli pieni joku lihasrevähtymä,
johon Niila sai sitten laseria. Hyvin alkoi sen jälkeen tassu taipumaan!
Sitten siitä selkää pitkin takapäätä kohden, josta löytyikin jumeja.
Etenkin oikealta puolelta takatassun kohdalta selässä. Kovasti oli niitä
piilotellut, eli ei liikkeestä juuri näkynyt. Tosin olin jo vähän aikaa
itse katsonut kun Niila pitää takatassuja aika alla, samaa katsoi myös
hieroja. Ja sehän sen sitten selitti. Hyvin hieroja sai jumit avattua
laserilla ja venytyksillä! Oli itsellekin helpotus. Ja nyt otetaan käyttöön
taas Back On Track! :o)
10.11.2009
Tänään olin Remun
kanssa kotikoirien lenkillä, joka on kerhomme järjestämä lenkkituokio
kaikille halukkaille. Nyt pääsee yhteiselle lenkillekin kun toko on jäänyt
talvitauolle ja
Niilaa pidän vielä
jonkin aikaa tauolla. Antaa pikkurouvan nyt lomailla... :o)
4.11.2009
Onneva Oona, hurjasti paljon! Tänään tulee
täys kymppi täyteen! :o) Ei uskois!
Mummo vetää vielä ihan täysejä rundeja, siitä todisteena toissapäivänä
rikki mennyt pitkä kynttiläjalka, kun piti taas vähän muka näyttää
ketteryyttään… Ei onnannu mutta ketterästi kyllä poistuttiin paikalta.
Ja Oonan pravuuri juosta olohuoneen perimmäisestä nurkasta ulko-oven
kahvaan, tai edes ovea tai siinä olevaa ikkunaa vasten on vielä edelleen
hanskassa! HUOH! :o)
2.11.2009
Oltiin agility-porukan kanssa Keuruun yläasteelaisille esiintymässä
aamupäivällä. Oli todella mukavaa, oppilaatkin tykkäsivät! Minä olin
Venlan ja
Niilan kanssa
esiintymässä, molemmat koiruudet myös tykkäsivät.
1.11.2009
Se on sitten jo marraskuu, ohhoh! Kohta on joulu… Kivaa!
Eipä tänne ihmeempiä kuulu, Niila on
edelleen tauolla, Remun kanssa ollaan minä ja
Petri jotain pientä välillä tehty ja Venla
on tuossa mukana! :o)
Eilen oltiin parin kaverin kanssa Tamperetalolla Yön konsertissa ja olihan
se mahtava, jälleen kerran! :o))
Tänään sitten aherrettiin pihapiirissä, siivoiltiin sitä sun tätä ja
illalla kävin vetämässä toko-koulutusta.
Tuossa olen hieman ihmetellyt Niilan juoksuja, kun ovat kovin vaisut vuodon
suhteen. Taitaakohan Niilalla olla hiljainen kiima!?
Soittelin kaverilleni Kiviahon Miialle ja hänen kanssaan asiasta
keskustelin ja tiedustelin, ja kyllä Niilalla kovasti sellaiset merkit on,
että hiljainen kiima taitaa tässä tapauksessa olla.
Silloin kun juoksut Niilalla havaitsin, sain silloinkin oikeastaan
"kaivamalla kaivaa", että paperiin tuli vaaleahkonpunaista eritettä. Housut
Niilalla on ollut siitä lähtien, mutta niihin ei ole tullu juuri mitään, ei
niin mitään.
Mutta muutoin Niilalla kyllä on tyypilliset juoksun merkit; äreä,
merkkailee, urokset ovat kiinnostuneita (muutkin kuin Remu), pehmeä
koulutustilanteessa (jota tosin vältetään nyt).
Tämä vaan on jännittävää siltä osin, koska seuraavista juoksuistahan Niila
olisi tarkoitus sitten astuttaa… Mutta
seuraillaan tilannetta.
25.10.2009
Meillä oli agility-valmennus, Seinäjoelta saapui Maisa Mäenpää pitämään
meille agility-koulutusta ja me oltiin
Niilan kanssa myös opissa. Mentiin
viimeisenä, ettei juoksu-hajut kiusaa uroksia… Saatiin erittäin hyviä
vinkkejä, jälleen kerran!
24.10.2009
Tänään käväisin Sarilla ja saatiin viimein puhua
Niilan seuraavan
pentueen
uros-asiat selviksi. Eli asiat ovat hyvällä mallilla. ;o)
Ja juuri tänä päivänä, 17 vuotta sitten,
Milla haettiin meille! Siitä alkoikin
kiehtova koirien maailma ja iloinen yhteinen taival erittäin hienon koiran
kanssa! Välillä edelleen tulee kova kaipuu sitä Yhtä Ensimmäistä
kohtaan…
23.10.2009
Päivittelin hieman sivustoja, vaihdoin uudet kuvat
Niilan ja
Remun omille sivuille. Laitoin myös
kuva-albumiin
uusia kuvia, jotka treenikaverimme Jenna Ratia otti pm-tokokokeessa, kiitos
Jenna! Tosi hienoja kuvia!
22.10.2009
Juups, Niilalla alkoi juoksut kuten hyvin
vahvasti epäilinkin. Lauantaina olisi ollut tokokoe Jyväskylässä mutta se
täytyy nyt tietenkin perua. Katsotaan nyt, onko vielä tämän vuoden puolella
tokokokeita tai agility-kisoja, vaiko eikö. Tai ensi vuoden alusta. No, sen
näkee.
Seuraavat juoksut Niilalle mahdollisesti tulee helmi-maaliskuussa 2010,
jolloin Niila todennäköisesti astutetaan.
Pentueen isän julkistan tässä marras-joulukuussa. :o)
18.10.2009
Keski-Suomen Kennelpiirin piirinmestaruus-tokokokeet Jyväskylässä ja mehän
myös osallistuttiin Niilan kanssa
niihin.
Niilalla ei vielä niitä juoksuja alkanut, joten kai se oli vähän "pakko"
osallistua, vaikka toisaalta olisin halunnut jäädä kotiin. Niila muuttuu
niin kovin ennen juoksuja ja juoksujen alussa, pehmeäksi ja
haihattelevaksi, että sen kanssa on turha tehdä mitään. Niin nytkin. Että
kaipa sillä on juoksut alkamassa kohta, en osaa sanoa muuta selitystä.
Mutta, oltiin jo hyvissä ajoin kisapaikalla, ja sää oli vaihteleva,
välilllä paistoi aurinko ja välillä satoi lunta. Evl-luokassa oli kaikkiaan
11 koirakkoa ja liikkeet laitettiin ruudusta poikki. Tuomarina oli hyvä ja
tiukkalinjainen Marko Puranen.
Paikalla istuminen 0
Niila meni taas kerran maahan juuri ennen ajan tultua täyteen. Voihan
hitsi! Tätä ollaan otettu ja Niila on pysynyt hyvin! Ollaan otettu enemmän
mitä normiaika on, paljon paljon ja enemmän, mutta jotenkin sillä vain
kisoissa on tuo sisäinen kello toiminnassa… :o(
Paikallamakuu 7
Niila meni maahan jonkun toisen käskystä ja oli paikallaolon aikana vähän
katsellut sinne tänne, käännellyt päätään.
Seuraaminen taluttimetta 7,5
Mielestäni hyvää seuraamista, itsellä oli rento olo ja Niila piti hyvin
kontaktia. Täyskäännöksissä Niila oli vähän jotenkin edessä, joten minun
oli vaikea kääntyä, mutta mentiin miten mentiin…
Idari 6,5
Ihan ok, taisi ottaa askelen kun annoin seisomaan-käskyn, istumaan ei
mennyt ollenkaan vaan jäi seisomaan jota osasinkin odottaa (luulen että
tässä vaikuttaa ne juoksut…), maahan meni hyvin.
Luoksetulo 7
Tämä oli jälleen hyvä, vaikkei tätä olla liikkeenä juurikaan otettu!
Seisomaan-käskyn (käsimerkin) jälkeen liikkui hivenen eteenpäin ennen kuin
pysähtyi, maahan meni hyvin. Kaikki luoksetulot laukalla.
Ruutu 7,5
Merkille meni hyvin, ruutuun meni hyvin, ja nyt sain pysäytettyä Niilan
ruudun sisäpuolelle jossa Niila meni maahan. Ruudusta luoksetulo oli
jälleen hyvän vauhdikas ja loppuseuruu oli väljää, samoin
loppuperusasento.
Tässä välissä oli tauko. En muuten tiedä mistä tuomari rokotteli pisteitä,
koska en kuunnellut tuomaria vaan keskityin kehumaan Niilaa. Mutta tämä
tuomarihan on tiukka.
Ohjattu noutu 0
Saatiin oikea haettavaksi, joka on helpompi Niilalle. Liikkuri vei kapulat
paikalleen ja kun annoin Niilalle käskyn mennä merkille, Niila menikin
suoraan kapulalle, sinne oikealle kylläkin. Tosin pysäytin sen merkin
kohdalle mutta mielestäni se ei ollut kahden metrin sisällä joten annoin
uuden merkki-käskyn. Tästähän Niila otti paineet, meni ensin merkille mutta
tulikin mun luo… Argh! Ne juoksut olis saanu alkaa… Annoin sitten uudestaan
käskyn merkille ja nyt Niila meni hyvin merkille ja siitä kapulan haku, toi
oikean ja hyvin toikin!
Metallinouto hypäten 9,5
Tämä oli täydellinen suoritus!
Tunnari 5
Tässä taas oli intoa enemmän kuin sääntö sallii. Niila meni vauhdilla
kapuloille, niin vauhdilla että potkaisi yhden kapulan kauemmas. Tutkaili,
tutkaili, en tiedä käyttikö yhtä väärää kapulaa suussaan (tuomarikaan ei
ollut varma asiasta), mutta poimi oman, luovutus hyvä.
Kauko-ohjau 0
Tässä jotenkin lässähti. Ei noussut seisomaan lainkaan ja
loppuperusasentoon ei noussut ekalla käskyllä. Ja siinähän sitä sitten
olikin jo liikaa.
Niilalla oli kyllä harvinaisen hyvin intoa tehdä kaikki osuudet, vaikkakin
tauolla saatiinkin odotella ja odotella. Joissain liikkeissä sitten
kuitenkin välillä näkyi pehmeys. Harvinaisen tyhmä reissu. Loppusaldo
naurettavat 157,5 pistettä. Onnittelut kuitenkin treenikaverille Katjalle
ja bc Zenille (Tending Airborne) jotka saivat piirinmestaruus-hopeaa!
17.10.2009
Ansan 2-vuotissynttäreitä juhlistetaan
tänään, onnea Änsä! Onpa pikkurouva jo vanha… :oD Onnitteluterveiset
lähtevät myös siskolle ja veljille!!! Ansan leikkaushaavakin on parantunut
hyvin, eikä kauluria ole enää tarvinnut käyttää.
KSKK:n perinteinen
toto-juoksu juostiin tänään. Meidän perhettä edustivat tällä kertaa vain
miehet, eli Petri ja Remu. Hyvin
edustivatkin, tulivat nimittäin viidenneksi tosi kovassa sarjassa! Hyvä
meidän poijjaat!
Ennen toto-juoksua käytiin Terhin ja Kassun kanssa treenaamassa vähän. Me
otettiin Niilan kanssa idarin jääviä, hyvin
nyt menivät. On ollut vähän takeltelua näissä… Otettiin myös ohjattu,
haettavana vasen ja kyllä haki hyvin! :o) Vasen meillä on se vaikeampi
puoli.
Aika hiljaista on muuten ollut, mitään ei ole tapahtunut. Paitsi Niilan
kanssa ollaan tokoa treenailtu, olis vielä ainakin pari tokokoetta tässä,
ellei juoksut ala… Sellaisia merkkejä on kyllä ilmassa.
4.10.2009
Tänään, eläintenpäivänä,
KSKK järjesti
eläintenpäivän tapahtuman. Koiramarssi, tokoralli sekä agility-näytös
vetivät ihan mukavasta väkeä liikkeelle. Itse olin
Niilan ja
Venlan kanssa agility-näytöksessä ja Niilan
kanssa vielä tokorallissa, joka voitettiin täysillä pisteillä (150 p.)!
:o)
Ansa voi hyvin! On meidän kanssa, syö ja
nukkuu! :o) Se on sitä, kissanelämää.
3.10.2009
Ansasta tulikin ykskaks yllättäen
kastraatti-kerholainen.
Viikko sitten perjantaina (25.9.) makoilin itse sohvalla ja katsoin kun
Ansa yritti hypätä sohvalle, muttei oikein onnistunut. Takapää jäi
roikkumaan, joten sitä piti oikein auttaa. Siinä sitä hieman ihmettelin
tapahtumaa, etenkin kun Ansa oli jo ollut pari edellistä päivää väsyneen
oloinen ja makoili vain, eikä ruokakaan oikein maittanut. Aikomukseni oli
soittaa Senjalle, että onko syytä huoleen.
Seuraavana aamuna sitten taas Ansa pitkään pähkäili hyppäämistä
keittiö-tasolle ja kun se vihdoin hyppäsi, taas sama juttu kuin eilen eli
ei meinannut päästä. Onneksi Petri oli vieressä ja nosti Ansan pöydälle.
Enää ei tarvinnut edes miettiä soittoa Senjalle.
Olin jo aiemmin katsonut Ansan takapäähän, että tuleeko vuotoa, muttei
mitään näkynyt. Sitähän se Senjakin kysyi ja sitten mietittiin että mitä
tehdään. Ansa oli myös hieman löysällä, joten päädyttiin Attapektiin.
Myöhemmin sohvalla istuessani huomasin paikassa, jossa Ansa oli makoillut
pienen pieniä läikkiä. Ja taas katsomaan Ansan takapäätä ja sain kun
sainkin paperiin sitä mitä pelkäsin, vaaleankellertävää, limaista vuotoa.
Itku!
Taas puhelinyhteys Senjaan ja mietittiin mitä tehdään. Senja hoiteli asiaa
eläinlääkärin kanssa ja sai erään eläinlääkärin soittamaan Keuruun
Apteekkiin, josta minä sitten sain haettua antibioottia.
Kävin siis asioilla, ja kun palasin kotiin Ansa oli piiloutunut sohvalle
laittamiemme päällysteiden alle. Kaivoin Ansan sieltä ja huomasin että
sehän vuotaa kuin mikäkin! Sohvalla oli melkein kämmenen kokoinen läiskä ja
Ansan housut ja häntä oli ihan märkiä. Annoin Ansalle lääkkeen ja taas
soitto Senjalle. Mutta nou hätä! Hyvä vaan, että vuotaa, tulee märät pois!
Hieman myös pesin Ansan takapäätä, ettei ihan ollut märkänä. Siinä ne
sitten sohvalla Oonan kanssa makasivat kylki
kyljessä ja Ansa vuoti, välillä jopa supisteli.
Sunnuntaina Ansa oli huomattavasti pirteämpi ja söi hyvällä halulla.
Senja oli saanut varattua eläinlääkärille ajan maanantaille Jyväskylään,
joten lähdimme viemään Ansaa sinne. Siellä katsottiin ultralla ja otettiin
verinäyte. Ultrassa näkyi märkää ja tulehdusarvot olivat huiman
korkealla. Päädyttiin antamaan Alizinea eli kohtua supistavaa lääkettä
(pistoksena). Sitä piti antaa vielä myös seuraavana päivänä, joten Ansa jäi
Senjalle ja Ekille hoitoon. Jos lääke auttaa, Ansa astutettaisiin
seuraavasta juoksusta, mutta jos ei, Ansa joudutaan leikkaamaan.
No, Ansa ja Senja kävivät tiistaina taas ottamassa piikin ja katsoivat
samalla ultralla ja oli sieltä tullut pois osa, mutta ei vielä kaikkia.
Perjantaille (2.10.) Senja varasi loppu-kontrollin jossa saatiin lopullinen
tuomio. Ultralla katsoivat ja ikävä kyllä siellä vielä oli märkää eli
sitten oli leikkaus edessä. Onneksi Ansa saatiin leikattua vielä samana
päivänä.
Tänään lähdin tekemään Jyväskylä-Palokka-Tikkakoski-keikkaa, mutta Palokka
jäikin välistä pois, koska Sari oli kipeänä. Kävin siis vain Jyväskylässä
asioilla ja sieltä Tikkakoskelle hakemaan Änsä kotiin.
Siellä se olla loikootti ja oli iloinen nähdessään minut, tai niin ainakin
luulisin. :o)
Aamulla Ansa oli aamuruokansa jälkeen repinyt itseltään haavaa suojaavan
siteen salamana pois, Senja kätevänä kasvattajana ei ollut kerennyt väliin.
;o)) Joten nyt ainakin Ansalla on kauluripakko, häthätää saa olla ilman
syömä-aikana.
Miljoonat kiitokset Senjalle tästä kaikesta, jälleen kerran!!! Miten
voinkaan tämän korvata… Kiitokset myös Ekille Ansan hoidosta! Se mikä on
köyhän, on yhteistä! Suuren suuret kiitokset eläinlääkärille Anu
Kaistiselle
(Eläinklinikka Tähti),
loistavalle kissa-asiantuntijalle!! Kiitos Tuijalle kantolaukun lainasta!!
Kiitos myös kaikille ystäville!
Viikossa tapahtui hirvittävän paljon! Elämä on.
1.10.2009
Käytiin tänään taas metässä ja tein
Remulle muutaman
jäljen. Metsä oli kangasmaastoa, oikein mukavaa ja siinä oli helppo
liikkua. Petri itse ajoi jäljet Remun kanssa.
Nyt Remu meni oikein mallikkaasti. Tosin yksi jälki meni vähän pieleen kun
jäljentekijä (minä) en muistanutkaan missä se jälki meni ja koirakin meni
vähän harhaan… Mä olen tosi surkea suunnistaja! Loppuun vielä oikein
onnistunut jälki! :o)
30.9.2009
Toiminta-keskiviikko.
Aloitettiin sitten uusi laji. Nimittäin jälki. Jälkeä en olekaan
harrastellut sitten Venlan jälkeen lainkaan.
Venla oli erinomainen jäljellä, mutta kisoihin en sen kanssa tohtinut.
Mutta siis, Niilan ja
Remun kanssa metsään, haettiin Anneli mukaan
oppaaksi.
Ensin tehtiin Remulle jälki. Anneli teki ja laitteli nakkeja jäljelle.
Remun kanssa ajettiin jälki heti, ja aikas hyvin se nenä pysyi maassa!
Tehtiin ihan pari-kolme jälkeä, jotka meni ihan hyvin.
Sitten Anneli teki Niilalle. Kun mentiin jäljen alkuun, Niila veti ihan
innoissaan, että "missäs niitä haku-ukkoja oikein on??". Ja se jäljen
"ajaminen" oli sen mukaista. Ei se oikein tajunnut mistä oli kyse. Tehtiin
vielä toinen, mutta ei se luonnistunut. Niila olisi vain halunnut etsiä
äijiä, eli on tuo haku hyvin kyllä muistissa! Harmi kun ei sitä keretä
harrastelemaan, on niin paljon muuta. Mutta jospa vielä jonain päivänä.
Mepä mentiin sitten koulutuskenttämme viereiselle pellolle tekemään
pelto-jälkeä. Ensin taasen Remulle. Ekalla jäljellä alkoikin satamaan
rakeita, jotka selvästi häiritsivät Remua. No, meni se jotenkuten. Vielä
tehtiin yksi, ja se meni jo hyvin!
Remu autoon ja Niila hommiin ja johan alkoi lyyti kirjoittamaan! Se meni
tosi hienosti!
Jätettiin se siihen ja vielä kerran Remulle. Viimeinen meni jo kivasti!
Tämän jälkeen otettiin vähän tokova. Anneli toimi liikkurina.
Ensin paikalla istuminen, ja nyt pysyi istumassa, vaikka Anneli huuteli
vaikka mitä. :o) Kun palasin, heitin Niilalle pallon palkaksi.
Sitten ohjattua, haettavaksi vasen. Niila meni merkille hienosti ja kun annoin
käskyn hakea, ei Niila taas oikein lähtenyt. Sain sen sitten viimein
hakemaan ja otettiin se vielä parisen kertaa. Tähän täytyy ottaa nyt kunnon
treeniä.
Sitten vielä katsottiin sitä luoksetuloa, ja NYT oli ennakoivaa! :o) Eli
tosissaan oli, joten otinkin sitten läpijuoksuja. Heittelin lopuksi palloa
vain Niilalle ja siinä Niilan palatessa luokse, käskin sen välillä maahan.
Näin niitä täytyy harjoitella.
Eikä tässä vielä kaikki. Kilpailevien agility-treenit alkoivat, joten
jäätiin vielä agiliitämään, pitkästä pitkästä aikaa.
Niilan kanssa otin hyppyjä, pujoa ja pussia. Hyvin meni, tosin muutamat
rimat tulivat alas. On se niin herkkää…
Remunkin kanssa otin, mutta Remulla tahtoo hajut olla mielessä, joten piti
sitä hieman kovistella, ennen kuin kuunteli. Meni Remukin hyvin, ja
meluisasti. :o)
Kiitos Anneli kun lähdit mukaan! Mennään sitten taaskin!
27.9.2009
Tänään korkattiin Niilan kanssa
erikoisvoittajaluokka tokossa!
Pitkän pähkäilyn sekä kavereiden kannustamana päätin kuin päätinkin
osallistua Keuruun omaan kokeeseen, vaikka sitten vain kisa-kokemusta
hakemassa. No, sitä sitten vain haettiinkin. Meidän luokassa oli 4 kisaajaa
ja tuomarina toimi Mauri Pehkonen.
Paikalla istuminen 0
Niila meni maahan kun liikkuri huusi aika. Tässä muutenkin Niila on mennyt
herkästi maahan, tarvitsee enemmän treeniä mitä ollaan otettu.
Paikallamakuu 10
Tämä onnasi!
Seuraaminen taluttimetta 7
Hyvää seuraamista! Niilalla on välillä tapana lipsuttaa kättä kun siitä
tulee nakkia… Ja nyt se teki sitä aika paljon. Tähän pitää nyt puuttua! Ja
sen takia muutamat perusasennot oli vähän vinoja.
Idari 9
Tämä oli hyvä! Jännäsin itse seisomista, siinä on ollut välillä istumaan
menoja mutta kaikki meni hienosti! Ja taas vähän lipsuttelua…
Luoksetulo 8,5
Tämä oli omasta mielestäni moitteeton! Tuomarin mielestä koira ennakoi
seisomista ja maahanmenoa. Niilan tyyli on tulla luokse (tai mennä ruutuun)
matalana, vaikka olisikin laukka. Niila tuli kaikki välit laukalla,
matalana, mutku sillä on sellanen tyyli. Piste. Tämä ottaa kyllä
päähän!
Ruutu 0
Merkille meni hienosti, käskystä seisomaan pysähtyi hienosti, lähti ruutuun
hienosti (matalana ja laukalla) mutta minä käskytin hivenen liian aikaisin
stopin ja Niila meni maahan juuri ja juuri ruudun ulkopuolelle, etureunaan…
Hitsin hitsi! Tajusin sen sitten vasta itsekin kun se oli jo maassa, ja
sain Niilan vielä siirtymään ruutuun ja siellä maahan mutta nollahan se jo
oli. Mulla on aina ollut tämä ruutu itselle vaikea, kun en meinaa
hahmottaa, missä se koira menee kaukana.
Tässä välissä oli tauko.
Ohjattu noutu 0
Vasen saatiin haettavaksi. Niila meni jälleen merkille hienosti, mutta
kääntyi kuono oikeaan päin. Arvasin siitä, että keskelle menee ja näin
tapahtui. Ärähdin, koitin vielä käskyttää vasemmalle, mutta ei. Tuli sitten
kierrellen ja kaarrellen takaisin kapula suussa ja meinasi mennä tuomarin
luo… Meinasi alkaa naurattaa.
Metallinouto hypäten 9
Tämä hyvä! Ja vieläkin piti kuitekin vähän lipsuttaa sivulle tulossa…
argh!
Tunnari 7
Hyvällä vauhdilla meni kapuloille, siellä sähläsi vähän, kapulat siirtyivät
hieman, löysi pienen etsiskelyn jälkeen oman. Lipsutusta.
Kauko-ohjaus 9
Vaihdot meni erinomaisesti, piirun verran oli tullut eteenpäin
(epänormaalia).
Lopputulos vaivaiset 186 pistettä ja jäätiin ilman tulosta. No mutta ei
näissä mitään ihmeellistä ollut, treeniä vielä vähän ja oma tarkkuus
kohdalleen niin se on siinä. Ja onnittelut treeni-kamulle Terhille ja
Kassulle jotka saivat tänään ekan I-tuloksensa evl-luokasta!
21.9.2009
Sain Pirkolta kuvia Frodosta, joten nyt on
Frodostakin omalla esittely-sivullaan aikuiskuvat. Hienoa! Kiitos Pirkko!
On se Frodo vaan komea poika, kerrassaan ihastuttava! :o)
19.9.2009
Syksyn eka näyttely on nyt sit käyty Remun
kanssa.
Oltiin Tampereen ryhmänäyttelyssä ja ihan hyvinhän siellä meni! Bortsuja
oli ilmoitettu aikamoinen määrä, 41 kpl.
Remulta on lähtenyt karvaa aikalailla, mutta eipä tuo ainakaan kamalan
paljoa haitannut kun ERI saatiin, voitettiin luokkamme ja tultiin vielä
paras uros –kehässä kolmanneksi (kehässä oli kahdeksan urosta)! Saatiin
vielä vara-serti. Olen tosi tyytyväinen, kokemusta haettiin! :o) Täällä
Rempan arvostelu.
9.9.2009
Todella kovasti paljon onnea meidän
Niilalle, joka tänään täyttää 5 vee!!
Kylläpä se aika jälleen kerran rientää… Ja niin ihanan aurinkoinen päiväkin
tänään, tosin hieman tuulinen, mutta se ei menoa haittaa. :o))

Eipä tässä ole oikein mitään kummallista tapahtunut. Ollaan Niilan kanssa
treenailtu evl-luokan liikkeitä, pikkuhiljaa. Remun maha on jo ok, tänään
loppuu lääkekuuri. Ja minä olen aikalailla jo tervehtynyt myös.
Poskiontelotulehdushan se oli, joka kuumetta piti miltei kaksi viikkoa,
ennen kuin sain lääkettä…
29.8.2009
Myra oli tänään Jyväskylän
kissanäyttelyssä, ekaa kertaa, ja heti tuli BIS-voitto tytsylle (kategorian
paras pentu)! Wau, onnea Myra!
28.8.2009
Ihan hurjan suuret onnittelut tänään 1 vuotta täyttäville bortsuille,
Remulle,
Giiralle ja
Frodolle!!! Kylläpä se aika rientääkin,
jälleen kerran. Nämäkin koiranalut ovat kerenneet jo harjoittelemaan ja
tekemään vaikka mitä! Olen niin ylpeä teistä kaikista! Rapsutukset ja halit
täältä sekä Giiralle että Frodolle! Olette ihania! :o)

Remu 1 vee, välillä sohvanvaltaajana.
Tänään oikein opetin Remulle kosketusalustan. Jo aiemmin opetin
Niilalle saman ja täytyy myöntää, että kyllä
on eroa opettaa narttua ja urosta!
Niila oli että "ai juu, ai mitäkö, ai maahanko, vai istumaan, vai
seisomaan, vai tuonksmä tän sulle, sitäkö sa haluut, vai nuolenko sua, vai
haistanko sua, vai tätä vai lattiaa vai mitä…", eli kaikenlaisia
vaihtoehtoja käytiin läpi, ennen kuin homma alkoi sujumaan, mutta alkoi
kyllä sujumaan todella nopeasti ja naksun kanssa! Käskyllä "koske"
alkoi homma luistamaan ja alle viidellä toistolla oli idea mennyt aivoihin.
Hienoa pieni Niila!
Remulla oli vähän toisin… Samalla tavalla opetin, eli naksun kanssa ja
nakkia tukena. Ekaks piti vähän miettiä "ööö… tota… istun vaikka tähän…
otetaas ny ihan rauhassa, ööö… istutaas edelleen, et mitäs tässä ny…
voiskos toi isäntä vähän avittaa… ööö… tota…", eli Remu istui tyynen
rauhassa paikallaan ja näki, kuinka se kuitenkin mietti. Sitten kun se edes
haistoi alustaa niin heti tuli kehut. Ja siitä pikkuhiljaa homma alkoi
kehittymään, mutta toistoja ei tarvinnut kamalan montaa edes tehdä, kun
idea oli Remun aivoihin mennyt. :o)
Niilalla on kosktusalustassa koko ajan pientä steppaamista että "jee,
täällä ollaan, mitäs sit, mitäs sit", kun taas Remu saattaa seistä
kosketusalustan vieressä ja vain siirtää toisen tassunsa kosketusalustan
päälle ja näin saa palkan. Niin erilaista että huh-huijaa, mutta tosi
kivaa! :o)
Eipä tänne muuta kummempaa kuulu. Itse olen koko viikon nyt ollu saikulla,
kuumetta ja kurkku kipua potenut sekä flunssaa. Ei, ei pitäis olla
sikaflunssaa, koska ei ole niin korkeaa kuumetta, mutta mitä lie tavallista
lunssaa.
21.8.2009
Jouduttiin Remu käyttämään tänään
eläinlääkärin luona, koska Remulla oli mahan alla punoitusta. Arveltiin
eläinlääkärin kanssa yhdessä, että punoitus on voinut tulla järvivedestä ja
siellä olevista bakteereista, joka on hyvin tyypillistä ekan kesän
pennuille. Remppa sai ab-kuurin, jota nyt sitten annetaan n. parin viikon
ajan. Onneksi kuuri ei haittaa syyskuussa olevaa näyttelyä, eli dopingin
varoaika ei yllä sinne asti.
16.8.2009
Saimmepa sovitettua kalenterit yksiin ja saatiin pitkästä aikaa tänne
agility-porukalle kouluttaja, Räsäsen Minna tuli meitä neuvomaan ja
opastamaan.
Puolen päivän jälkeen vasta aloiteltiin ja kuusi tuntiahan siinä meni niin
että pätkähti. Ja varmaan puolet ajasta satoi vettä, mutta kesähän kuivaa
sen minkä kastelee.
Minä menin Niilan kanssa ja saatiin erittäin
hyviä neuvoja Minnalta!! Agilitya ei olla kamalasti menty nyt Niilan
kanssa, ensinnäkin siksi, koska ollaan keskitytty tokoon viime aikoina ja
sen takia aika ei ole kamalasti riittänyt agilityyn. Ja toiseksi on
tuntunut vähän siltä, että itsellä on motivaatio hukassa agilityn suhteen,
koska ollaan lähinnä junnattu paikoillaan. Mutta jospa nyt taas
kokeiltaisiin, uusin ideoin! :o)
Suuret kiitokset Minna kun jaksoit olla meidän kanssa! Ja kiitos muillekin
mukavasta päivästä!
14.8.2009
Sain Ansan pennuille
Ensiolle,
Eulaalialle sekä Ansan sulholle
Anterolle tehtyä omat sivut! Samalla
hieman muuttelin Kasvatit-sivuakin.
13.8.2009
Meillä maalaus-urakka on jo voiton puolella. Meillä oli pari päivää
vuokralla nosturi, jotta saatiin toinen pääty maalattua ylhäältä asti,
siinä kun on tuota mittaa aika paljon. Kohta on siis valmista… :o)
8.8.2009
Tänään on oikein ykkösten päivä! :o)
Ensinnäkin Venla-mummeli täyttää tänään 11
vuotta!!! Meidän vanhus, mutta on edelleen hyvässä kunnossa!

Venla, vanha kunnon talonvahti!
Sitten me olimme Niilan kanssa tänään
jälleen tokokokeessa Valkeakoskella ja tulihan se 1-tulos sieltä!
Keli oli todella lämmin ja kentälle paistoi aurinko koko ajan. Onneksi
kenttä oli nurmella, joten aamukastetta oli nurmella vielä hyvin!
Luokassamme kisasi viisi koirakkoa ja tuomarina oli Ilkka Sten.
Paikallamakuu 10
Hyvä oli, hieman hitaasti meni maahan ja hitaasti istui.
Seuraaminen taluttimetta 9
Ihan ok, väillä oli vähän väljyyttä ja kerran taisi hieman kontaktikin
herpaantua. Olisi hivenen parempaa saanut olla.
Liikkeestä istuminen 9
Hyvä! Tuomari sanoi, että meni hivenen hitaasti pylly maahan.
Luoksetulo 9
Nyt onnasi! Hyvä oli, kaikki vaiheet. Maahanmenoa ennakoi (tuli siis
ravilla, kun muut oli laukalla), kuten tuomarikin asiasta mainitsi, mutta
muutoin hieno.
Ruutu 10
Hyvää ja varmaa työskentelyä!
Hyppynoutu 10
Hyvä!
Metallinouto 10
Tämäkin hyvä!
Tunnari 10
Edelleen hyvä! Meni omalle heti, varmisti vain viereisen, otti oman suuhun
ja teki kunniakaarroon vielä kapuloiden takana, ennen kuin tuli mun luo…
:o)
Kauko-ohjaus 7
Tässä Niila jo vähän lässähti, teki hivenen vajaasti vaihdot ja yhdellä
seisomaan käskyllä ei noussut lainkaan, ei edes toisella käskyllä.
Kokonaisvaikutus 10
Näillä pisteillä irtosi siis varma 1-tulos yhteispisten 297, kp ja
luokkavoitto! On onnellinen olo! :o) Kiitos Terhille niistä monista monista
treenikerroista, joilla olet jaksanut meidän kanssa treenata, sekä
ohjeista, joita olet meille jaksanut antaa. Katjalle samoin suurkiitos!
Sekä kaikille treenikamuille, tästä jatketaan!

Niila ja palkinnot.
Ja vielä viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä, nimittäin
Giira oli jälleen misseilemässä ja oli
upeasti jälleen ROP! Onnea onnea, lämpimät onnittelut koko sakille!
Ryhmäkehissäkin Giira pääsi vielä kuuden parhaan joukkoon, että hilkulla
oli ryhmäsijoituskin tänään.
1.8.2009
Giira tempaisi tänään Porin kv-näyttelyssä
ollen ROP ja saaden ekan SERTin! Hienoa hienoa nätti Giira-tyttönen! :o) Ja
onnea sekä Giiralle että Kaukolle ja myös koko perheelle! Vettä oli
kuulemma satanut aikalailla ja ukkonenkin jyrähdellyt, mutta se ei Giiraa
haitannut, päinvastoin! Ja vielä ryhmäkehässä Giira pääsi 8 parhaan
joukkoon! Hyvää työtä!
30.7.2009
Giira kävi Keuruulla! Giiran perhe ajoi
loma-matkallaan tästä ohi, joten poikkesivat samalla meillä!
Mentiin Isoon Kirjaan jossa on tilaa missä juosta. Ja kuviakin tuli tietty
otettua!
Laitoin Giiran omalle sivulle nyt uudet,
tuoreet kuvat neidistä. Ja
kuva-albumissa
on lisää poseeraus- sun muita kuvia.
Mutta kyllä on Giira todella Niilan
näköinen, oikein nätti pieni koira!
Remun ja Giiran yhteinen sävel ei ihan heti
alkuunsa ottanut tuulta purjeisiin, mutta Niila ja Giira leikkivät sitäkin
enemmän. Käytiin pienellä lenkillä ja uitettiin koiria vilvoittavien vetten
äärellä. Saivat siitä taas uutta puhtia juoksennella.
Sitten kun oltiin jo lähdössä, niin johan Remu ja Giira alkoivat leikkimään
ja olivat sikin sokin toistensa kimpussa. :o)
Kiva kun kävitte ja kiitos uusista hienoista vesileluista!!! Ja onnea
näytelmiin!
Ja Ansan pennuille kuuluu hyvää! Molemmat
ovat saaneet kodin, Ensio muuttaa elokuun alussa etelä-suomeen ja Eulaalia
lähtenee vasta syksyllä Ruotsin puolelle. Eulaalia on rokotettu, joten
kunhan vasta-ainetestit ovat ok, Eulaalia saa menolipun meren yli Ruottiin.
:o)
24.7.2009
Niilan kanssa oltiin Virroilla tokokokeessa.
Ja täytyy sanoa että voihan että! Niin lähellä mutta silti niin kaukana.
Nimittäin VOI1-tulos jäi pisteen päähän. Tokoilijan pahin painajainen.
:o)
Ensinnäkin liikkeet tehtiin liike kerrallaan, ihan sen takia, koska kehässä
oli varsinaisen tuomarin lisäksi myös kaksi tuomari-harjoittelijaa. Ja
toiseksi, mua jännitti taas kamalasti, mikä haittasi etenkin alku-liikkeitä
ja se taas näkyi virheinä liikkeissä. Mutta hyvä puoli oli meidän luokassa
se, että oli vain kaksi kilpailijaa!
Paikallamakuu 9,5
Maahanmeno tässä tahtoo vähän olla "löysä", niin kuin tänäänkin. Muutoin
hyvä.
Seuraaminen taluttimetta 9
Hienoa seuraamista, täytyy myöntää! Askelissa tuli jotain pientä,
vasemmalle askelissa Niila jäi mun taakse perusasennossa ja taakse-askelet
ei Niilalta tänään onnistunut. Tuli kuitenkin sivulle. Mutta näitä
ollaankin hinkattu, kun ei ne oikein meinaa sujua nyt.
Liikkeestä istuminen 0
Meidän ehkä varmin liike!! Jännityksellä minä pilasin tämän! Meikäläisen
käsky oli hieman liian "kova" joten Niila jäi seisomaan, hieman
epävarmanakin. Höh!
Luoksetulo 5
Tää on meidän ongelma-liike. Paljon ollaan otettu vaan läpi-luoksetuloja,
mutta kun niitä pysäytyksiäkin pitäisi harjotella. Ja kun pysäytyksiä ottaa
niin sit Niila alkaa ennakoimaan.
Alku-luoksetulo oli ihan ok, seisomaan jäi mutta liikkui hieman käsimerkin
jälkeen. Sit siitä luoksetulo oli jo hiljempaa, meni maahan ok. Maahanmenon
jälkeen luoksetulo oli jo sen sorttista, että meinasin alkaa nauramaan.
Ihme kiertelyä. Ensinnäkin mulla oli väärä käsky, joten Niila oli epävarma.
Ja varmasti mun vartalo oli jotenkin hassusti sun muuta… Annoin lisäkäskyn
vielä ja johan tuli luokse. Sivulletulo oli hieno! :o) Nauratti vain oma
jännitys.
Ruutu 9,5
Liikkeenohjaaja ei ollut huomannut viedä ruutumerkkejä ruutuun kun
aloiteltiin liikettä, joten kun liikkuri vei merkit, mulla oli hyvää aikaa
näyttää Niilalle ruutu, kun liikkuri siellä hääräili. ;o)
Eli tämä oli varma ruutuun meno, pysähtyi hyvin ruutuun käskystä mutta
katseli vielä ruudun taakse, mitähän siellä lie… Meni maahan hienosti kun
käskin. Siitä sitten loppu ja luoksetulo ja loppu-seuruu ok!
Hyppynouto 9,5
Ruudun jälkeen rentouduin, joten tästä eteenpäin en enää jännittänyt.
Tämä liike oli ok, mistä lie puoli pistettä ottanut. Varmaan siitä kun
Niilalla on tapana nuolaista mun kättä kun tulee sivulle nakin toivossa.
:o)
Metallinouto 9,5
Tämäkin hieno! Nyt Niila on myös oppinut menemään kapuloille hienosti.
Tunnari 9
Tämä ok! Tässä Niila välillä on niin touhuna, että siirtelee tassuilla
vahingossa muita kapuloita. Niin nytkin, mutta löysi oman pienen etsinnän
jälkeen. Toi hyvin, ei pureksinut (niin kuin se välillä saatta tehdä).
Kauko-ohjaus 10
Nämä meni oikein mallikkaasti! Olen tosi tyytyväinen tähän liikkeeseen,
koska tässä meillä on ollut hieman vaikeuksia viime aikoina.
Kokonaisvaikutus 9
Näillä pisteillä irtosi siis "vain" 255 pistettä ja II-tulos sekä
luokkavoitto.
Harmittaa kyllä vietävästi omat sössimiset. Tuomari sanoi kun antoi
kilpailukirjaa minulle, että arvaa mitä? Olin siinä sitten että ei kai
vaan… Juu, pisteen päähän jäitte. Mutta hän sanoi vielä, että tosi ihanan
näköistä kontaktia koira pitää seuraamissa, että sitä on mukava katsoa. Ja
että meillä on koiran kanssa tosi hyvä suhde. :o))
Kyllähän tämä liike kerrallaan meille käy, ellen minä vaan jännittäisi. Jos
oltais tehty normisti, olis mun jännittäminen varmaan mennyt ohi aikas
pian. Mutta näin tällä kertaa ja ei muuta kuin uusia kisoja vaan!
Ja kisojen jälkeen töihin tuhatta ja sataa ja vielä viikonloppunakin
ylitöihin…
19.7.2009
Kennelkerhon
mölli-agility-kisat, jossa oli meidän perhe edustettuna kokonaan. :o)
Remu ja Petri kisasivat möllien
mölli-luokassa, joka oli tarkoitettu näille "junnuille" ja rata oli tosi
helppo! Aika hupaisaa menoahan tuo oli ja loppujen lopuksi kaverit eivät
saaneet tulosta kun tuomari meni jo sekaisin laskuissa, että kuinka montaa
kertaa se Remu oikein meni sen putken vaikkei sitä pitänyt mennä… :o)) Ei
se mitään, olipahan hauskaa!
Niila ja minä menimme sitten mölli- ja
kilpailevien luokassa. Ihan hyvin ne meni, mutta kyllä etenkin kilpailevien
radalla tuli töppejä hiukka… Kivaa oli kumminkin.
7.7.2009
Kävin Niilan kanssa tänään taasen
treenailemassa tokova. Hyvin meni! Seuruu ja käännökset ok, askeleet ok.
Liikkeestä istuminen pari kertaa, molemmat hyvät. Luoksetulo ok, tämäkin
pari kertaa. Hyvät oli! Ruutu, hieno! Enempää ei otettu, koska aurinko
paahtoi joten kuumaa oli.
Ja tällaista täällä tänään… :o)

Arvaatteko kuka on piilossa?

Ettekö arvaa?

No Oona! :o)
5.7.2009
Venlan kynsi lähti tänään kun nyppäsin sen
itse pois. Se lähti tosi helposti, koska oli vain ihan vähän kiinni, ei
tarvinnut käyttää raakaa väkivaltaa. Se lähti kuin itsekseen eikä Venla
huomannut mitään. Nyt vain täytyy puhdistella sitä, etenkin kun ollaan
ulkoa tultu. Verta se ei vuoda, onneksi, joten sitä ei tartte mihinkään
kääreeseen laittaa hautumaan.
4.7.2009
Huomasin aamulla, että Venlan oikean tassun
peukalon kynsi on taas irronnut, se sama, joka irtosi myös viime syksynä.
Mikähän siihen on NYT osunut?? Täytyy seurailla jos kynsi itsestään irtoaa
(minä en sitä todellakaan vedä irti en!), mutta jos ei irtoa, sit on
eläinlääkärin keikka. Puhdistella täytyy.
Kävin vetämässä päivällä agility-koulutuksen ja otin
Remun mukaan.
Niila on lopettelemassa juoksujaan, mutta
hivenen tipputtelee vielä, joten se sai jäädä kotiin. Ihan lopuksi otin
Remun kanssa muutamia hyppyjä, pujon, kontaktiesteet, putken ja pussin sekä
renkaan. Hyvinhän tuo jätkä menee, intoa piisaa samalla lailla kuin
äidillään! :o) Remu on siitä jännä, että se ei niin kamalasti perusta
makupaloista mitään, suullinenkin kehu riittää hyvin. Mutta toki sitä
syöttelin, aina kun herra kerkesi tohinoiltaan tulla hakemaan
makupalan.
Änsä voi hyvin,
Öönä myös. Kyllä jo ruoka maistuu sekä syli
ja hellyys. :o)
Järjestelin hieman kotisivujeni eläinten kuva-gallerioita niin, että
siirsin kaikki kuvat gallerioista (paitsi
Millan)
kuva-albumiini,
koska sinne nykyään laittelen kuvia paljon. Siellä on kansio:
"Sekalaiset
+ kotisivun index-sivun kuvat". Eli sinne menee sitten jatkossa
myös vaihdetut etusivun kuvat. Ja kuva-albumiin pääsee myös jokaisen koiran
ja kissan omalta sivulta (paitsi Millan).
Ja onnea vielä hurjasti Turun suuntaan, jossa Niilan Supo-sisko (FIN TVA,
BH Pikkupaimenen Ready Steady Go) synnytti 7 bc-pentua, viisi urosta ja
kaksi narttua, kaikki mustavalkoisia. :o) Pentujen isä on FIN KVA & MVA &
AVA, FIN & S & N TVA, BH, HK3, EK3, JK1, HK SM2-00, HK SM3-01, HK M-02, EK
M-03, TOKO MM4-02 Decahtlete´s I Did It My Way "Zorro" om. Sari Kärnä.
Onnea kovasti Supo-äipälle, Outille sekä Sarille (sekä Riikalle ja
Jarille). ;o) Pentujen kuulumisia voipi lukaista
täällä
(Kennel Frosty Field’s, om. Riikka Seppälä).
30.6.2009
On kyllä aikas kuumaa, ettei jaksa koneenkaan ääressä paljoa istua. Tänään
vähän päivittelin tätä Uutis-sivuakin, parilta viimeiseltä päivältä.
Ansa on kotiutunut hyvin. Kamalasti se ei ole
syönyt, mutta toipumaan päin. :o) Jopa
Oonakin on mukana tässä ja syö mielestäni
aika hitaasti, mutta syö kumminkin. Ansa tulee jo syliinkin, mitä se ei eka
päivänä tehnyt. Ja ääntelee sitä omaa ihme ääntelyään. :o)) Paljon huomiota
ja hellyyttä tekee ihmeitä! <3 Koirat tahtoo vielä kiusata Ansaa, mutta
kyllä se siitä.
Tänään aloiteltiin Niilan kanssa taas
pikkihiljaa toko-treeniä juoksu-tauon jäljiltä. Hyvin meni tauon jälkeen.
Niin kai se on, että tauko tekee hyvää, ainakin välillä.
Otetiin seuraamista ja käännöksiä, hyvin meni! Parissa täyskäännöksessä
taisi pylly mennä vähän maahan, mutta korjauksella selvittiin.
Liikkeestä istuminen sujui hienosti, siitä nopea palkka.
Luoksetulo, läpi. Ensin vähän aavisteli, mutta kutsuin uudelleen vauhdilla
ja johan tuli!
Kaukoja otettiin myös ja näissä Niila on paineistunut kun viimeksi ollaan
otettu. Mutta keksittiin, että mennäänkin palkaksi vaikka agi-esteelle niin
johan löytyi intoa tähänkin liikkeeseen. No, nyt ei ollut estettä
saatavilla, mutta upeasti se sujui silti. Heitin nakin joka
liikkeenvaihdossa ja otin vähän vain.
Sit ruutua ja tämähän menee hyvin! Ensin vain lähetys ruutuun ja siitä
palkka. Sit koko liike loppuun asti, kävin vain palkkaamassa ruutuun. Sit
vielä lopuksi vauhti-lähetys, hienosti se meni! Enempää en näin kuumalla
viitsinyt ottaa, ja olihan tässäkin jo! Sitten koipat pääsi uimaan! :o)
29.6.2009
Niin se viisi kokonaista viikkoa sitten hurahti ja töihin taas. Aamuvuoroa
pukkaa. Ensi viikolla taasen ilta ja sitä rataa…
28.6.2009
Ansa tuli kotiin! Senja ja Eki toivat Ansan
tänne meille! Kiitos Senja ja Eki kovasti! :o)
Ansa ensin hieman ihmetteli että missäs sitä nyt ollaan, mutta taisi tuo
sitten pikkuhiljaa muistaa. Ja Oona varmasti
ajatteli, että tuliko TUO takaisin!?! Eikö siitä päästykään eroon?!?
Koirat saivat vain katsella huoneestaan,
niitä kun Ansa hieman pelkäsi.
Ansan pennuista Eulaalia taitaa olla jo
varattu ja Ensiookin käy joku perhe katsomassa sitä tässä. Hyvä hyvä!
Käytiin sitten Senjan ja Ekin kanssa kaverini Tuijan perheen luonakin
(Senja ja Tuija kun tuntevat toisensa entuudestaan). Paisteltiin makkaraa
ja kanaa ja syötiin maukasta salaattia sun muuta ja olipa hyvää!
Rantamökillä kahvikin maistui tosi hyvälle! Kiitos Tuija ja Make!
23.6.2009
Käytiin pitkästä aikaa Sarin luona, Remu oli
mukana näytillä. :o) Hyvin meni matka ja kiitos Sari taas kaikesta! Oli
mukava rupatella!!! :o)
22.6.2009
Loma lähestyy loppuaan… Enää tämä viikko lomaa ja onneksi on luvattu hyviä
maalaus-kelejä. :o)
Änsä alkaa pikkuhiljaa vierottamaan
pentujaan, kuulemma. Tarttis varmaan hakee
se kohta kotiin. :o) Minkäköhänlainen shöw siitäkin sitten tulee? Kukaan ei
varmaan muista Ansaa, Oona varsinkaan
(perusnegatiivinen on perusnegatiivinen).
Käytiin illalla mejä-jäljellä. Kati ja Ville opastivat muutamia "meitä
agilitaajia" tähän lajiin, ja se tuntui ihan kivalta. Olen itse kyllä
ennenkin ollut näillä mejä-kursseilla, mutten ole koskaan oman koiran
kanssa jäljestänyt verijälkeä.
Remu ja Petri meni ensin. Remulle oli tehty
aika lyhyt jälki, mutta kaikki makaukset ja kulmat oli siinä kyllä.
Aluksi Remua hivenen hirvitti kun haisi todella kummalle. Piti ihan mennä
matalanakin, ja säikähtää pari kertaa jotain oksaa. :o) Mutta kyllä se
pienellä kannustuksella eteni ja toisen makauksen jälkeen sitä jo
uskallettiinkin mennä jo hieman edellä. Ja kun kolmas makaus oli ohitettu,
niin sitähän mentiin jo ihan reippaasti! Makauksilla kun tuli aina
nakkiakin! Ja jäljen päässä oli puolikas hirven jalka, sorkkineen
kaikkineen. Tai oikeastaan vain luut oli jäljellä, mutta sorkka oli yhä
tallella. :o) Ja nakkia ropisi. Ei Remu juurikaan jalkaan koskenut,
haisteli kyllä. Ihan hienosti meni!
Sitten oli Niilan vuoro ja alkumakauksella
Niila haisteli jonkin verran, mutta ei oikein "tajunnut", mitä tehdä. Lähti
kyllä jäljelle kunhan laitoin sen menemään, mutta hankaluuksia oli. Niila
odotti minulta koko ajan jonkinlaista käskyä tms. Eli tässä kyllä näki toko
ja agility-taustan, eli ei ole liiemmin tarvinnut näin itsenäisesti
hommailla. Makauksilla Niila kyllä haisteli, mutta ei oikein välittänyt
hommasta. Ja kun lähellä oli järvi, niin sekin veti vesipetoa puoleensa.
Kolmannen makauksen jälkeen Niila menikin suurimmaksi osaksi ilmavainulla,
koska hirven jalka odotti Niilaakin jäljen päässä. No kyllä sinne asti
päästiin, mutta oli se ihme touhua. Ja Niila olisi mielellään kalvanut
jalkaa kovastikin…
Mutta kivaa oli!!! Remu kun on itsenäisempi, niin sehän menikin "suuhun
tulevaa" Niilaa paremmin. Kiitos Kati ja kiitos Ville!
19.6.2009
Hyvää Juhannusta! :o)
15.6.2009
Tällä viikolla aloitetaan talon maalaus, joten tietääpähän mitä tekee
loppu-loman… Sinisellä maalataan (vaikkakin vihreä voitti arvonnassa).
1
3.6.2009
Pikku-Giira-neiti oli tänään käynyt
Mikkelin ryhmänäyttelyssä, tuomarina oli ollut Elena Ruskovaara. Giira sai
EH 2:sen ja tuomari toivoi lisää aikaa koiralle kehittyäkseen. Tosi hienon
arvostelun oli Giira saanut ja tuomari olikin kehunut neidin liikkeitä
kovasti! Ja hienosti oli Giira esiintynyt edukseen kehässä, hyvä Giira ja
Kauko, onnea! :o)
Toko-treenikamu Terhi ja borderterrieri Kassu olivat sitten tänään siellä
Jyväskylän tokokokeessa ja saaneet VOI 1-tuloksen! Onnea teille! :o)
Kyllähän mekin mutku juoksut aina pilaa meillä kaiken…
12.6.2009
Käytiin Isossa Kirjassa käyttämässä koiria uimassa sekä juoksuttamassa
niitä nurmella. Käytiin oikein kahteen eri otteeseen, aamulla ja illalla.
Kyllähän Remukin jo ui, mutta sillä on
taktiikka "antaa naisten tehdä työt". Eli
Niila hakee heitetyn kepin ja Remu on sitten
vastassa ja he yhdessä tuovat kepin rantaan. Ja
Venlalla on vain omaa kivaa… Laitoin näistä
reissuista kuvia
kuva-albumiin.
11.6.2009
Tää on niin perseestä! Narttukoiran juoksut nimittäin!
Niilalla alkoi sitten tänään juoksut! Ja
lauantaina olis ollu tokokoe Jyväskylässä, johon ollaan treenattu kovasti
paljon! Niila olis ollu niin hyvässä kunnossa nyt! Tää on taas niin tätä!
:o( Nyt juoksujen väli on 5 kk, joten uhkaavasti näyttää siltä, että
juoksujen välit jatkossa on sen n. 4-5 kk.
7.6.2009
Tänäänpä sitten käväistiin Tuurin näyttelyssä taas koko perheen voimin.
Uroksia viisi, junnuissa kolme.
Remu sai tällä erää
punaiset nauhat, hyvin käyttäytyi kehässä ja sai hyvän
arvostelun, mutta mikä lienee
ottanut tuomarin silmään kun ei ERIa irronnut. :o) Tosin
Niila ja Petri jäivät Remun selän taakse kun
seisotin Remua tuomarin pöydän edessä ja sinnehän se Remu koko ajan
vilkuilikin… Mutta ei se mitään, välillä näinkin ja kokemusta tuli taas
roppakaupalla!
Sitten pääsi Niila kehään, edelleen pikku-pikku-bikineissä, ainoana
valioluokan narttuna. Niila sai ERIn ja päästiin PN-kehään. Ja kylläpä
tuomari tutkaili pitkään ja tarkkaan, ja sijoitti Niilan ekaksi! :o)
Päästiinkin sitten ROP-kehään Arjan Sooloa (Pikkupaimenen Tequila Sunrise)
vastaan ja Soolo voitti sen karvan verran mitalla. :o)) Hyvä Arja ja Soolo
ja onnea vielä!
Oltiin sitten kasvattaja-luokassa Niila, Soolo, Keira (Pp. Let’s Do It) ja
Cina (Pp. Cappuccina) kanssa, 1. KP ja ROP-kasvattaja! Onnea Sari!
Täällä vielä Niilan arvostelu.
4.6.2009
Anska ja pennut voivat edelleen hyvin!
Anskalla oli jopa juoksutkin tässä vähän aikaa sitten, mutta ovat jo ohi.
Hyvin Änsä vielä hoivaa pentujaan, erittäin hyvin! Ei juuri imetä enää,
leikkii lähinnä ja pitää hyvää huolta! :o) Päivittelin myös hieman
Pentuja>-sivuja näiden pentusten osalta.
Ensio ja Eulaalia etsiskelevät vielä hyviä omia kotejaan! Eet ovat tosi
leikkisiä ja ovat tottuneita vieraisiin ihmisiin. Hyviä kiipeilijöitä kuten e
mänsäkin – vaatteitakin pitkin. :o)
2.6.2009
Käytiin Tampereella agility-kisoissa
Niilan kanssa illalla. Matka oli yhtä tyhjän
kanssa, kun ei olla treenattu paljoa, niin ei voi mitään oikein
odottaakaan. Virheitä ropisi, mutta hylkyä ei sentään tullut. Ja juostiin
neljänneksi nopein aika kuitenkin. Ihan sujuvasti Niila kuitenkin
eteni!
31.5.2009
Tänään oli Mäntän kaikkien rotujen koiranäyttely, jonne olin ilmoittanut
Niilan ja
Remun. Niilankin viime näyttely-käynnistä on
kulunut yli vuosi. Hieman ennen tätä näyttelyä alkoi Niilalta uhkaavasti
lähteä karvaa ja Niila esiintyikin sitten tänään aikalailla
bikini-kunnossa. :o)
Meille olikin tullut tuomarimuutos, Paavo Mattilan tilalla olikin meillä
Elena Ruskovaara.
Ja Remuhan oli ekaa kertaa junnu-luokassa, ikää 9 kk + 3 pv, ja jätkä toi
voiton kotiin! Eli SERT ja ROP! :o)
Kehään kun menin Rempan kanssa, tuomari pyysi ensin kiertämään kehän
ympäri. Kun palattiin tuomarin luo, hän sanoi Remusta että "ihana". Siinä
sitten kiittelin kovasti ja laitoin Remun seisomaan. Tuomari tutki Remun ja
kehui vielä loistavaa kokonaisuutta. Pöydän taakse mennessään hän vielä
huomautti, ettei tuollaisia kasva joka puussa. Kyllä siinä kieltämättä
hymyilytti! :o)
Muita uroksia ei ollutkaan ja Remun jälkeen oli yksi junnu-luokan narttu ja
sen jälkeen Niila. Tuomari tykkäsi myös Niilasta ja siitä tulikin sitten
VSP!
Petrikin pääsi näyttämään kepon taidot esitellessään Niilan ROP-kehässä kun
minä vein Remua. ;o)
Kun arvostelulappuja hain pöydältä, tuomari vielä kysäisi mistä tuo uros
on. Minä siinä selittelin parhaani mukaan. Kysyi vielä Remun isää ja
tuomari tiesi heti kutsumanimestä kun sanoin ensin
Otto. :o) Sanoi vain, että kyllä pojalla
on parempi häntä kuin isällä. :o))
Ryhmäkehiin jäätiin, koska alkoivat siinä sitten kohta, mutta siellä
käytiin vain kääntymässä ja kokemusta hakemassa.
Niilan arvostelu täällä
ja Remun arvostelu täällä. Tosi
kuuma päivä oli, mutta muuten tosi kiva!!
30.5.2009
Terassikausi on avattu! Nimittäin kotona kun saatiin terassikalusteet
terassille! Sen kunniaksi piti tietenkin juoda päiväkaffet tertsillä! Ja
kun ilmakin suosi hyvin! Lämmintä kyllä nyt piisaa! Hyvä vaan, pitkän,
kylmän ja pimeän talven jälkeen, ei saa valittaa. :o)
28.5.2009
Meillä ei ole enää pentua, vaan junnuikäinen
Remu. :o) Voi voi kun se aika kuluu nopsaan!
Onnea myös 9 kuukauden iän saavuttaneille sisaruksille,
Giiralle ja
Frodolle!
27.5.2009
Aamupäivä aherrettiin talon kimpussa ja illalla menin sitten
agility-treeneihin Niilan kanssa pitkästä
aikaa. Tehtiin pieni rata, jossa oli kaikki kontaktit. Hyvin Niila meni ja
vauhtia riitti taas. Kontaktit otettiin nyt tarkkaan. Hyvä treeni!
26.5.2009
Tänään käytiin Jyväskylässä ja samalla poikettiin Tikkakoskella
ihastelemassa Ansan
vauvoja. Ja voi juku kun olivat kasvaneet
ja vilkastuneet! Ja olivat niin söpöjä että! :o) Kyllä siellä hyvin
voidaan, malttaakohan Ansa enää takaisin tullakaan…? Kuvia laitoin
pennuista ja Ansasta
kuva-albumiin.
Ensio on se oravan värinen ja Eulaalialla on niitä täpliä.
Illalla olis ollu toko-treenit mut kai sitä lomalla saa vähän myös
laiskotellakin?! Eli ei jaksettu lähteä
Niilan kanssa. Treenaillaan sitten muulloin.
Oli niin kuumakin!
25.5.2009
Tänäänpä meillä alkoi sitten loma! Viisi viikkoa! Jee! Taloa pitäisi
rakentaa vielä ja maalata se. Mutta toki aikaa löytyy myös koira (ja
Petrillä golf) harrasteille.
Petri oli Remun kanssa agilityssa ja ottivat
siellä putkea, pussia ja pujottelua. Hyvinhän Remu meni kaikki!
Hieman myöhemmin illalla sitten minä vuorostani menin Remun kanssa
viimeiselle pentukurssi-kerralle. Otettiin toisten koirien pujottelua
seuraten, luoksepäästävyyttä, toisten koirien ohituksia ja ihmisryhmään
menoa nätisti. Hienosti Remppa toimi!
21.5.2009
Käytiin helatorstain näyttelyssä Jämsässä, näytillä
Remu-poika. Remppa pääsi vielä nipin napin
pentuluokkaan, joten hyvää harjoittelua tuli tulevaa varten! Nyt Remu meni
oikein hyvin ja käyttäytyi hienosti!
Kehät oli ulkona, ensin näytti että alkaako sataa, mutta sitten kuitenkin
pilvet kaikkosivat sen verran, että aurinko pääsi paistamaan. Mukava keli
muutoinkin.
Ja Remuhan pärjäsi vallan hienosti, ROP-pennun kanssa saatiin kotiin
lähteä! :o) Täällä Remun arvostelu.
Olikohan enne kun meidän numero oli nro 1 ja kehäkin oli kehä 1?!? :o))
Mukana oli myös Ellu ja Sami Capon (Skydive Neptunus) kanssa. Capo oli
nuorten luokassa ja sai H:n. Hyvä tulos käyttölinjaiselle koiralle! Kiitos
mukavasta matkasta ja seurasta! :o)
18.5.2009
Juu, hengissä ollaan! :o) On tässä vaan oltu, treenailtu sun muuta pientä
arkipäiväistä askaretta. Lomaa odotellaan jo kovasti, joka alkaakin jo ensi
viikolla! Ja samalla myös talon maalaus-urakka, kunhan ensin saadaan talo
ulkopuolelta valmiiksi. Pientä laittoa vaille valmis siis. :o) Kovasti
ollaan väriä vielä mietitty… Petrillä se on enemmän vihreä ja minulla
enemmän sininen. Taitaa mennä arpapeliksi!?! :o))
Tänään oli Remulla oikein koulupäivä. Ensin
alkuillasta oli alkeisagility, jossa minä toimin yhtenä kouluttajana. Petri
oli Remun kanssa opissa. Tänään oli vuorossa kontakti-esteet ja hyvinhän se
Remu ne meni. Ensin hiukka puomi jännitti, Remu meni vähän matalalla, mutta
eteni hienosti kuitenkin! Tokalla kerralla mentiinkin jo reteemmin!
A-estettä ei vielä Remun kanssa menty, mutta keinua kylläkin ja hyvin ukko
meni! :o)
Sitten agilityn jälkeen oli pentukurssi, johon minä jäin Remun kanssa.
Otettiin toisten koirien ohitusta, luoksetuloa koirakujan läpi sekä
konktaktia. Hienostihan Remu menee. Harmi vaan kun on joka toinen viikko
illassa, niin on jäänyt näitäkin sen takia väliin. Ja kohta nämäkin sitten
loppuu, kun loma alkaa. Työ kyllä haittaa suuresti harrastuksia!!! :o)
9.5.2009
Kaikkea sitä koirakansa taas tekee… Nimittäin lähdin Katjan ja Zenin mukaan
Porvooseen katsomaan turistina bortsu ja kelpie yhdistysmestaruustokoa.
Herätys puoli neljältä aamulta, lähtö puoli viisi. Siis ihan muutama tunti
tuli yöllä nukuttua juu. :o) Otin Niilan
myös matkaan mukaan, jotta ajatuksena treenailla siinä sivussa.
No kun koe alkoi aamulla niin heti alkoi myös sataa! Ja sitähän tuli sitten
koko päivän. Reilusti puolen päivän jälkeen sade hiipui sen verran, että
siinä raossa pystyin hieman jotain ottamaan. Pientä liikkeestä istumista
nopeilla palkoilla, seuraamista ja luoksetuloa seiso-pysäytyksen kera. Ihan
ok menivät. Itse oli jo hiukkasen väsy, ettei oikein kunnolla jaksanut
treenata. Mutta kun lähdetty on niin pitihän sitä edes jotain.
Ja onnittelut Niilan Supo-siskolle, joka sai tänään näyttelystä ERIn! Tällä
"voitolla" Suposta tuli virallisesti FI TVA! Onnea Supo ja Outi!
8.5.2009
Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan… :o) Tänään oltiin
Niilan kanssa Mänttässä bh-kokeessa. Tätä
koetta en ole juurikaan jännittänyt, ei tänään töissä, eikä silloin kun
lähdettiin ajelemaan Mänttään Katjan kanssa. Kumma juttu mutta parempi
näin.
Mutta kyllä sitten ennen omaa suoritusta oli hieman perhosia vatsassa.
No, me oltiin Katjan ja Zenin kanssa parit (onneksi). Niila ensin
paikallaoloon ja Katja ja Zen teki liikkeet. Hyvin Niila oli paikalla!
Sitten mentiin tekemään liikkeitä ja Zen paikallaoloon.
Ensin hihnassa seuruu. Meni aika ok, hihna kyllä häiritsi sekä ohjaajaa
että koiraa. Seuruu oli hyvän tiivis mutta pientä haahuilua Niilalle tuli
muutamassa kohtaa. Varmaan Niila vaistosi, että hitusen jännitin ja uusi
paikka ja paljon uusia ihmisiä jotka vaan tuijotti meitä oli osasyy Niilan
"ihmettelyyn".
Henkilöryhmä ok, tosin kun irrotin hihnan ja mentiin uudestaan
henkilöryhmään niin siinä tuli totaalinen "poissaolo" Niilalle kun
kierrettiin yksi ukko niin Niila jäi mun taakse ja tuli mun oikealle
puolelle. Huoh.
No jatkettiin sitten vapaana seuruu ja se meni ok. Nyt ei ollut liiemmin
haahuilua.
Liikkeestä istuminen meni hienosti.
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo, Niila meni tooosi hitaasti maahan.
Selittelyä mutta tätä emme juurikaan ole harjoitelleet… Tuli luokse hyvällä
vauhdilla ja nyt ei ollut vinoa perusasentoa. Sitä olemme harjoitelleet!
:o)
Sitten pientä odottelua ja tottiksen jälkeen kaupunki-osuus, joka oli
samalla paikalla kuin tottis. Niila oli tässä vaiheessa jo hieman kypsä,
hieman se veti hihnassa ja haisteli maata. Kun seisahduttiin "juttelemaan"
milloin kenenkin kanssa niin Niila halusi hieman syliin… Mutta kyllä se
aika hyvin meni, ei mitään liiempää raakkumista eikä poikkuilua.
Ja läpihän tuo meni! Nyt on meillä bh Niila! :o))
3.5.2009
Likimain 2,5 vuoden tauon jälkeen lähdettiin
Niilan kanssa kisaamaan toko-kokeeseen,
voittajaluokkaan! :o) Kyllä tätä on jännitettykin! Etenkin viimeiset pari
viikkoa ovat olleet tosi jänniä, minulle. Tämä aamu oli aika kauhea kun
sitä vaan jännittää. Huh!!!
Lokakuussa vuonna 2006 viimeiset avo-luokan kisat, jossa saatiin menolippu
voi-luokkaan. Tuon jälkeen alkoikin sitten talon rakentaminen, jossa
hurahti vuosi 2007 kivasti. Vuosi 2008 menikin keväällä suolitukoksen
hoidossa ja heti perään loppuvuosi pentu-projektissa.
No, siihen kokeeseen. Sää oli kivan aurinkoinen ja tuulenvire helpotti
niin, ettei ollut kuuma. Niila kyllä läähätteli, mutta jaksoi tosi hienosti
mennä koko ajan!!! Kolme koiraa oli voittajassa ja me oltiin
viimeisenä.
Paikallamakuu 10
Meni moitteettomasti.
Sitten toisten suoritusten ajan oltiin kaksistaan ja viriteltiin toinen
toisiamme. :o) Vihdoin ja viimein tuli meidän vuoro ja kun kehään päästiin,
jännitys lakkasi, onneksi!
Seuraaminen taluttimetta 10
Meni ihan kivasti. Kontakti pysyi koko seuraamisen ajan hyvänä. Askelissa
Niila nuoleskeli mun kättä, mutta ei se tuomaria haitannut.
Liikkeestä istuminen 8,5
Meni ok, hieman se istuminen on edelleen hidas, muutoin ok.
Luoksetulo 6
Niila tuli vauhdilla, seisahtui hyvin, juuri ja juuri sallituissa rajoissa
tosin. Toinenkin luoksetulo oli hyvä, meni maahan nyt hienosti!
Loppu-luoksetulo oli myös hyvä, perusasento vino. (Ei olla muuten treenattu
lainkaan noita sivulle tuloja, koska Niila alkaa sitten ennakoimaan heti…
ja se näkyi…)
Ruutu 0
Niila meni tosi hyvällä vauhdilla, mutta meni ruudun oikealle puolelle.
Mikä siinä oikein on??? Selityksen makua, mutta Niila on mennyt ruutuun
kyllä hyvin. Nyt on taas välillä ollut näitä… Huoh! En saanut sitä ruutuun,
mutta tehtiin harjoituksen vuoksi liike loppuun.
Hyppynouto 9
Meni hyvin, jopa kapulalle, toi suoraan, perusasento vino.
Metallinouto 9
Meni hyvin, myös kapulalle, tuli myös hyvin takaisin, suoraan, perusasento
vino.
Tunnari 8
Tämä oli kaikin puolin ok, pyöräytti hieman suussa ja perusasento jälleen
vino.
Kauko-ohjaus 8
Hyvin vaihtoi asennot eikä liikkunut lainkaan! Paineistui vähäsen,
heilutteli häntää ja käänsi päänsä poispäin hetkeksi. Lopussa perusasento
jäi kokonaan suorittamatta koska Niila ei noussut istumaan, vaikka koitin
innostavalla äänellä sen sanoa. Oli hieman raukka paineissa, mutta kun se
sieltä vihdoin nousi, annoin kunnon kehut.
Kokonaisvaikutus 9
Kokonaispistemääräksi tuli 238,5 pistettä, ihan hyvä II-tulos ja tällä
tuloksella voitettiin luokkamme. Olen ihan tyytyväinen, oma fiilis oli
hyvä, vaikka tuo ruutu ottikin hieman päähän, mutta Niila toimi tosi
upeasti koko ajan!!! On se hyvä koira! :o)) Nyt taas vähän treenaillaan ja
katsellaan sitten kisoja, minne mentäisiin… Ja iso kiitos treeni-kamuille,
etenkin Terhille ja Katjalle!! Jatketaan samaan malliin! :o)
1.5.2009
Hauskaa vappua! :o)
Tänään lähdimme ajelemaan Seinäjoelle agility-kisoihin. I-luokat olivat
päivän viimeiset luokat, joten starttasimme auton vasta puolen päivän
jälkeen. Mukana oli Niila tietenkin, ja
Remu.
Eka kisa alkoi tunnin myöhässä. Rata oli ihan kiva, muutama kinkkinen
paikkakin oli. Niilan kanssa teimme mielestäni oikein sujuvan radan, olen
kerta kaikkiaan tyytyväinen, vaikkakin hylky tuli viimeisellä esteellä.
Parissa kohtaa mun ohjaus oli hieman "sinne päin", yhdessä kohtaa Niila
meni kahden hypyn välistä, kun ei tiennyt, kumman pitää hypätä ja sitten
tuo loppupätkä taas samanmoinen sähellys. Radalla oli ainakin viisi
sellaista kohtaa, jossa mentiin suoraan hypylle ja käännyttiin heti taas
tulosuuntaan toiselle hypylle. Nämä kohdat meillä on ongelma, niissä Niila
pudottaa riman, koska kääntyy katsomaan minua vaikka näytän miten tai teen
mitä vaan.
No toinen rata oli peilikuva ekasta radasta. Se meni jo yleiseksi
sähläykseksi. Hylky tuli siitäkin, vaikkakin Niila meni joissain kohtaa
aika hienosti. Mutta eipä tuo riitä. Taitaa meillä varmaan toimia vain yksi
kisa päivässä. Tai sitten jotain ihan muuta…
Remu oli muuten vain mukana, kannustamassa. :o) Hyvinhän se mukana
viihtyi.
Kotona olimme kymmenen maissa illalla, Venla
oli vanhemmillani yö-kylässä. ;o)
26.4.2009
Tänään oli viimoiset agility-treenit maneesilla tänä keväänä. Otettiin
pieni radanpätkä. Niila meni ihan hyvin,
vauhtia riitti. Pujottelu vasemmalta puolelta ohjattuna takkuaa nyt jostain
syystä, hinkattiin sitä hieman. Treenien jälkeen siirrettiin esteet
takaisin koulutuskentällemme, jossa jatkamme treenailua keskiviikkoisin ja
lauantaisin.
24.4.2009
Tänään, eilisen pikaisen järjestelyn ansiosta,
Niila kävi
gonioskopia tutkimuksessa Palokassa. Sari laittoi eilen päivällä viestiä,
että paikka olisi vapaana. Äkkiä pyytämään töistä vapaapäivää, koska
tutkimus oli päivällä ja minä olisin ollut aamuvuorossa. Hyvin hoitui.
Palokkaan päästyäni laitettiin ensin puudutustipat Niilan silmiin ja sen
jälkeen el.lääk. Tuomas Kärkkäinen tutki Niilan simmut. Niila laitettiin
kyljelleen tutkimuspöydälle jossa se aluksi hieman koitti pyristellä
vastaan, mutta rauhoittui sitten.
Oli kyllä jännänlainen tutkimus ja silmät todettiin täysin terveiksi! Eli
ei ole vaaraa glaukoomasta. Hyvä hyvä! :o)) Niilan sissopuoli Tuisku (Pp.
Front Page News) oli samaisessa tutkimuksessa myös juuri ennen meitä, ja
Tuiskukin todettiin terveeksi.
Tutkimuksen jälkeen käytiin pikaisesti Sarin luona puhelemassa kuulumisia.
Tuiskun pennut olivat vielä Sarilla ja olipa ne kasvaneet! Oliko ne
pentuset tosiaan noin pieniä meilläkin luovutusiän kynnyksellä…? Voi niitä
aikoja… ;o)
Sarin luota sitten vielä Senjan luo ihastelemaan
Ansan pentuja! Ja voihan vitsit, että olivat
ihquja!!! Niin söpön palleroisia että! Alkuun Ension ja Eulaalian piti
sähistä ja olla karvat pystyssä, koska koira haisi. Mutta leikin varjolla
tilanne rauhoittui ja tulivat jopa syliinkin. Änsä tuli heti sylkkyyn, kun
näki minut! :o)) Ja hyppäsi tuttuun tapaansa syliin, kun seisoin
odottelemassa kaffen kiehumista. Kiitos Sari ja Kiitos Senja! :o)
22.4.2009
Käytiin töiden jälkeen Isossa Kirjassa. No, Petri otti golffia, ja minä
olin mukana muuten vain. Koiruuksistakin mukaan pääsi tällä kertaa vain
Venla. :o) Koska minä olin sopinut Terhin
kanssa treenit illalle, jonne Niila pääsee
mukaan ja Petri lähtisi Remun kanssa sitten
erikseen pienelle lenkille. Jaanakin tuli sitten koiriensa, Jessen ja Pedon
kanssa Isoon Kirjaan pienelle lenkille, joten lähdin Venlan kanssa heidän
mukaan.
Illalla sitten treenaamaan, tällä kertaa Haapamäelle. Minä otin ensin
Niilan kanssa.
Seuruuta, alut olivat jotenkin löysiä, Niila ei ollut mukana, mutta
tsemppasi loppua kohden.
Liikkeestä istumisessa pari ekaa kertaa nopea palkka ja sitten liikkeenä.
Eka jäi seisomaan, mutta toinen oli hyvä.
Luoksetulossa jätin Niilan seisomaan, kutsuin ja käskin maahan. Pari ekaa
kertaa meni vähän hassusti, mutta kolmas kerta oli ok.
Ruutuun Niila meni hyvin, ja siitä loppuun asti ja meni hienosti! Sitäpä ei
tarvinnut sitten enää ottaakaan!
Metallinoudossa vain pari vauhtinoutoa, hyvin meni. Tunnari meni myös
hienosti.
Ja lopuksi vielä kaket, Terhi sanoi mun käsistä, jotka heilui miten sattuu.
Sen jälkeen Niilan asennot vaihtuivatkin hienosti! :o) Kiitos Terhi!
20.4.2009
Tänään olin Remun kanssa pentukurssilla.
Toisia koiria oli tosi paljon, mutta Remu olisi vaan halunnut leikkiä
kaikkien kanssa. :o) Otettiin katsekontaktia, joka sujuu Remulta jo tosi
hyvin! Ja sitten hihnassa kävelyä, siinä Remu välilllä vetää, mutta
harjoituksen jälkeen sujui jo oikein mallikkaasti.
19.4.2009
Käytiin Hattulassa, siskontytön ristiäisissä. Nimeksi vauvalle tuli
Josefiina Ilpontytär Mäkelä. :o) Oli se kyllä kasvanut sitten viime
näkemän, ja tosi kiltisti käyttäytyi.
Illalla sitten Niilan kanssa maneesille
agility-treenien sijaan toko-treeneihin. Agility-treeneihin en
yksinkertaisesti kerennyt. Mutta viikon päästä kyllä, joka on viimeinen
kerta sitten maneesilla. Sen jälkeen esteet siirtyy takaisin
koulutuskentälle.
Mutta siis siihen tokoon. Otettiin seuruuta, joka jo alkaa sujumaan! Oikea
paikka on löytynyt. :o)
Myös liikkeestä istumista, joka menee ihan hyvin.
Sitten ruutua, siinä otettiin muutaman kerran ihan hauskoja lähettämisiä,
mutta myös kisamaisesti kanssa. Hyvin menivät.
Luoksetuloa, pysähdykset menee hyvin, välillä hieman ennakoi, mutta kyllä
se siitä.
Sitten vielä metallinoutoa, alkuun kisamaisesti, sitten vauhti-noutoja,
että tulee liikettä tähänkin liikkeeseen. :o)
17.4.2009
Ollaan Niilan kanssa treenailtu pitkin
viikkoa tokotusta, missä milloinkin, mitä milloinkin. En ole niitä liiemmin
tänne enää raapustanut, vaan olen tehnyt oman treeni-päiväkirjan niille
tekemisille. Muistaa sitten itse, miten on mennyt ja mitä ollaan tehty.
Kyllä tännekin jotain vielä raapustelen, ihan vaan tiedoksi. ;o)
16.4.2009
Tällainen tästä nyt sitten tuli. :o) Kiitos vielä kaverit! Taulussa pääkuva
Millasta – Ensimmäinen Koirani,
Venla – kanta-narttuni,
Niila – ensimmäinen sijoitus-narttuni.
Kiitos Heinille myös, tykkään tästä!

kuva: Heini Seppä
13.4.2009
Käytiin treenaamassa tokoa pienen toko-porukan kanssa Längelmäellä
Kana-areenalla. Hieno paikka ja siellä oli myös houkuttelevan upeat
agility-esteet, oikein viimosen päälle!
Mutta tokoon. Kouluttajaksi meille oli saapunut Hanna Helminen
Jyväskylästä.
Ihan ekaksi otettiin paikallamakuu, joka meni ok. Sitten ekana vuorossa oli
Terhi ja Kassu ja minä toimin liikkurina. Hanna toimi tuomarina,
kirjuutteli vihkoon ylös kaikenlaista. Sitten purettiin Terhin ja Kassun
suoritus ja sen jälkeen oltiin minä ja Niila
vuorossa. Tehtiin kaikki liikkeet ja aivan kuin kisoissa. Terhi toimi
liikkurina.
Seuruu oli aika ok, tosin yhdessä vaiheessa mentiin luoksetulo-merkkien
vierestä ja kohti seinää, joka tuntui häiritsevän Niilaa.
Liikkeestä istuminen, se meni ihan hyvin.
Luoksetulo. Alkuvauhti oli kova, seisautin ja Niila "jarrutteli" jonkun
matkaa, ennen kuin pysähtyi. Sitten taas kutsu, tuli hyvin ja maahan meni
hyvin! Ja kutsu, ja nyt olikin aika "hiipimistä" loppumatka. Kehuin
kovasti.
Ruutu. Lähti aika hyvin, meni ruutuun ja minä seisautin, mutta Niila meni
maahan. No siitä vain jatkettiin, sitten kutsuin Niilan, ja Niila tuli
hyvin, mutta jäi hieman häröilemään sivulleni, ihan oikealle puolelle
kyllä.
Hyppynouto ja se meni ihan penkin alle. Meni hyvin, hyppäsi, otti kapulan
hieman rumasti mutta ei hypännyt takaisin. Näin meni parisen kertaa, ettei
hypännyt takaisin. Otettiin sitten suurilla avuilla, ja johan meni.
Huoh!
Metalli, hyvin meni, mutta palasi taas ravilla, ja vino luovutusasento.
Kaukot viimeiseksi, ne ei mennyt juurikaan hyvin. Hmh.
Noh, purettiin sitten meidän suoritus, ja tuli hyviä vinkkejä. Niila ei
ihan ollut tänään oma itsensä, liekö syynä se, kun eilen treenattiin kaikki
liikkeet…
Meidän jälkeen meni vielä kolme muuta koirakkoa, välissä syötiin ja sitten
otettiin vielä lopuksi jotain, mitä haluttiin vielä treenata, samassa
järjestyksessä. Minä ja Niila otettiin vuorollamme pientä seuruuta ja
ruutuun menoa. Hyvin vinkkejä tuli Hannalta. Kiitos kaikille mukavasta
päivästä!
12.4.2009
Käväistiin päivällä tokoilemassa Niilan
kanssa.
Ekaks otettiin seuruuta, muutama täyskäännös sekä käännökset oikealle ja
vasemmalle. Nämä meni ok! Sitten otettiin seuruuta juoksussa, jossa taas
kontakti Niilalla petti, ja siitä täytyi huomauttaa. Otettiin toistoja
muutamaan kertaan ja palkkasin heti kun kontakti oli hyvä. Kyllä alkoi
kontakti siinäkin pelittää. :o) Sitten käännöksiä paikalla oikeaan ja
vasempaan. Ne hieman nyt takkuili jostain syystä, mutta meni
jotenkuten.
Luoksetulo, ihan vain läpijuoksuna ja loppuun asti. Hyvin Niila tuli
tiiviisti eteen istumaan.
Ruutu. Sitä otettiin taas muutamaan kertaan, koska kun sanoin käskyn seis
kun Niila oli ruudussa, niin Niila menikin maahan. Eli viime treeneissä kun
otin maahanmenon ruudussa, niin jo jäi Niilalle se päälle. Eli lähetyksiä
ruutuun ja seisomista vain ruudussa, niitä jankattiin. Kyllä ne sitten
alkoikin sujumaan. Otin myös pari kertaa myös kokeenomaisesti loppuun asti,
hyvin Niila tuli vierelle ja seuraamaan.
Hyppynouto. Ja täytyy myöntää, että vetisestä kentästä on joskus myös
hyötyäkin! Nimittäin heitin kapulan pieneen vesilätäkköön jonne Niila meni
hienosti ja otti kapulan myös hienosti! Lätäkkö-noutoa! :o)) Otettiin vielä
kerta kiellon päälle ja sekin meni hyvin!
Tunnari. Otin varman päälle ja laitoin oman kapulan vähäksi aikaa
nakkitaskuun hajustumaan. Nyt Niila löyti heti omansa ja toi nätisti. Siitä
suuret kehut ja hyvä palkka!
Sitten vielä metallinouto, senkin heitin pieneen vesilätäkköön, mutta tuo
jo haittasi Niilaa siinä määrin, että tuli kapulan kanssa ravilla,
vaikkakin meni kapulan luo laukalla. Otettiin vielä toiseen kertaan ja
kehuin heti kun Niila otti kapulan suuhunsa ja johan tultiin nopsaan.
;o)
Juuri kun oltiin lähdössä, niin Hannis tulikin koiransa, lk
hollanninpaimenkoira Pilan kanssa treenaamaan pk-noutoja. Ja kun me kerran
siellä oltiin Niilan kanssa, niin oltiin häiriöksi Pilalle, että he saivat
ottaa paikallaolon. Niila oli jo kyllä sitä mieltä, että hän on tokoilut jo
tokoillut, mutta meni kuitenkin hyvin. Seuruuta hihnassa ja nyt oli
palkkana lelu. Sitten otettiin luoksetulo, läpijuoksuna ja vapautin Niilan
kun se oli lähellä ja heitin lelun taakseni. Sitten otettiin liikkeestä
istuminen, ja siinäpä parilla ekalla kerralla Niila jäi seisomaan. Ajatteli
varmaan, ettei enää kiitos! Mutta meni sitten kolmannella kerralla kyllä ja
siitä iso palkka. Sitten vain leikittiin.
Illalla vielä jaksettiin lähteä maneesille agility-treeneihin. Otettiin
suoria ja kaarroksia ja pujotteluun menoja. Hyvin meni Niila! :o))
Anska ja pennut voivat edelleen hyvin! Ekan
matokuurin ovat poikaiset saaneet ja muutenkin menee lujaa! Ansa tykkää
ihmisistä ja hyppii sielläkin vaatteisiin roikkumaan! :o) Hoivaa pentujaan
erinomaisesti! Ja Ansa päätti muuttaa perheensä kanssa hieman pienempään
asuntoon, mutta sitäkin mukavampaan! Nimittäin odotusaikanaan Ansa tykkäsi
olla sellaisessa iglun tapaisessa "mökissä", jossa siis on ihan kattokin
pään päällä. Ensin oli Ansalla vähän ihmettelemistä, miten saisi
jäkikasvunsa siirrettyä vanhasta majapaikasta, joka sijaitsi yhdessä
makuuhuoneessa, olohuoneeseen. Ei ollut vielä ihan pentujen kanto hallussa,
joten ihmiset avustivat. :o) Nyt tämä pieni perhe asustaa hieman ahtaassa,
mutta todella mukavassa pikku-asunnossa, jossa lapset roikkuvat katossa!
:o))
10.4.2009
Hyvää pääsiäistä.
8.4.2009
Tokoilua jälleen. Mentiin Terhin kanssa treenaamaan vieraalle kentälle.
Otettiin molemmat kokeenomaisesti lähes kaikki liikkeet. Ensin otti Terhi
ja Kassu, ja minä toimin liikkurina. Sitten otin minä ja
Niila, ja Terhi toimi liikkurina.
Ensin seuruu. Ensin Niila vähän edisti, mutta paikka korjaantui kyllä.
Juoksussa Niilan ote hieman herpaantui mutta korjasi sen. Muuten meni
hienosti, käännökset ja kaikki.
Liikkeestä istuminen, meni hyvin!
Luoksetulo. Jätin Niilan ja kutsuin, ja Niilahan ennakoi ihan älyttömästi!
Se taatusti huomasi, että nyt tehdään pysäytyksien kera. Huh. No, otettiin
sitten läpijuoksuna vaan. En kuitenkaan malttanut olla ottamatta
maahanmenoa luoksetulon yhteydessä, joten otettiin vain se. Ihan hyvin
meni.
Ruutu. En saanut Niilaa merkkaamaan ruutua, vaan se tuijotti sinne, missä
otettiin luoksetulo. No, lähetin Niilan kuitenkin ja sinne
luoksetulomerkeillehän se ampaisi. Haisteli siellä tovin, kunnes minä
kyllästyin ja kutsuin sen takaisin. Ei se meinannut tulla millään! Syykin
selvisi, nimittäin yksi pieni nakinpala oli tippunut maahan, joka piti
välttämättä saada, huoh. Sitten uudestaan, ja Niila pirkule meni taas sinne
luoksetulomerkeille, prkl! Odottelin vähän aikaa, kunnes Niila ymmärsi
loppujen lopuksi mennä ruutuun! Seisautin sen ja käskin maahan. Ne meni
hyvin! Sitten siitä kokeenomaisesti kohti koiraa ja kohti lähtöpaikkaa ja
kutsuin Niilan matkalla. Hyvin meni loppu! Mieleni teki vielä ottaa pelkkä
ruutuun lähettäminen, joten tehtiin se. Nyt meni hyvin, tosin pieni mutka
luoksetulomerkeille päin piti tehdä, hittolainen! Seisautin Niilan ruutuun
(jonne Niila sen omaksi parhaaksi meni) ja kävin palkkaamassa sen
sinne.
Metallinouto, tosi hyvin meni!
Ttunnari, se tökki ja pahasti. Ei se tuonut omaa, ei edes haistellut
palikoita. Hitto taas! Mutta vihdoin ja viimein se kyllä etsi hyvin ja toi
oman, kun Terhillä oli aivan uutukaisen uusia kapuloita.
Lopuksi sitten kaket. Ne meni hyvin, tosin maasta-seisomaan Niila tuli
eteenpäin. Harjoittelua siihen myös.
7.4.2009
Pitkästä aikaa Capon ja Mikin kanssa leikkimässä. Tai käytiin
koulutuskentällä ampumassa, Capolle lähinnä. Oltiin kaikki ulkona ja Ellu
ja Sami oli koirien kanssa kentän toisessa päässä syöttämässä koiria ja
minä ammuin toisessa päässä. Meni ihan hyvin. Sitten koirat vielä leikkivät
kunnolla. Tai Niila ja
Remu leikkivät lähinnä keskenään ja Capo
koitti olla mukana. Miki vahti tiukasti minua ja mun taskua, jossa oli
nakkia. :o) Keppi oli kivoin juttu kaikkien mielestä (paitsi sen
Mikin).
6.4.2009
No niin, viikonlopun kuvat ovat nyt laitettu
kuva-albumiin,
käykeehän katsastamassa!
5.4.2009
Tänään puolestaan Giira-neiti aloitti
näyttelyuransa Rautalammin ryhmänäyttelyssä. Tuloksena upeasti ROP-pentu!
Hienoa hienoa! Onneksi olkoon kovasti Giira ja Kauko! :o)
Meillä puolestamme oli pentupäivä. :o) Teimme pienen
maakuntamatkailureissun, ensin Tikkakoskelle katsastamassa
Ansan pentuja. Ansa oli ensin meidät
nähtyämme suoraan sanottuna hieman hölmistynyt. Mutta kyllä heti kyhnytti
vieressä sen minkä kerkesi. :o) Pennut olivat kyllä tosi ihania! Ja Ansa
kyllä hoiteli niitä aivan loistavasti! Vähän kun pentuja otti syliin, niin
jo Ansa oli huolissaan ja koitti tassulla tökkiä pentuja takaisin pesään.
Pennut eivät vielä liikkuneet kovasti, lähinnä ihmettelivät pesästään ja
ääntelivät välillä. Ja imuttivat tissiä. :o)
Sitten kävimme Palokassa. Siellä vietti Sarin Mike-herra (Pikkupaimenen Spy
Catcher) 10-vuotissynttäreitä, ja saimme ihastella samalla Tuiskun
(Pikkupaimenen Front Page News) ja Miken neljä-viikkoisia pentuja. Kiitos
Sari kakusta, oli ihanan suklaista! ;o)
Laittelen kuvia viikonlopusta kuva-albumiin, kunhan saan kuvat purettua
kamerasta. Koitan tehdä sen pian.
4.4.2009
Tänäänpä näyttelyuransa aloittivat Remu ja
Frodo, Helsingin pentunäyttelyssä
messarissa.
Meillä oli lähtö kuudelta aamulla, ja paikanpäällä oltiin hyvissä ajoin
ennen kymmentä. Meidän vuoro oli n. puolen päivän paikkeilla, joten saatiin
rauhassa katsella näyttely-hälinää ja Remu sai totutella siihen häkissään.
Pirkko ja Frodo tulivat juuri viime tipassa, kun olivat juuttuneet
ruuhkaan. Mutta ennätettiin laittaa koirat kuntoon ennen kehään menoa.
Meillä piti olla tuomarina Rainer Vuorinen, mutta olikin tullut
tuomarimuutos viime tipassa ja meidät arvostelikin Javier Sanchez
espanjasta.
Meidän luokassa (urokset 7-9 kk) oli kolme koiraa, ja Remu oli ekana. Ensin
juostiin yhdessä kehä ympäri, jonka jälkeen tuomari otti meidät
arvosteltavaksi. Kehä oli tosi pieni eikä siinä hyvin pystynyt juoksemaan
ja ihmisiä oli tosi paljon ympärillä. Kehänauhoja ei ollut lainkaan. Remua
alkoi tässä vaiheessa hermostuttamaan ympärillä oleva kova hälinä sekä
haukunta ja kuumuus, mikä kehässä tuntui olevan. Remu katseli melkein koko
ajan muualle, eikä liiemmin edes nakkia huolinut.
Tuomari tuli tutkimaan Remua ja katsoi ensin hampaat. Ensin Remu väisti
hieman, mutta antoi sitten kuitenkin tutkia hampaansa hyvin. Muutoin ei
tuomari Remuun koskenutkaan, mikä on harmi, koska sellaistahan sinne
pentunäyttelyyn juuri mennään harjoittelemaan!!! Sitten tuomari juoksutti
pari kertaa edestakaisin ja sitten koitettiin seistä paikalla hyvin. Remua
vain kummastutti ympärillä oleva kova hälinä ja se kääntyili paikallaan.
Mutta seisoi kuitenkin, jotenkin.
Sitten arvosteluvuoroon meni Pirkko ja Frodo ja heillä tuntui olevan
samanmoista.
Sitten vielä kolmas koira, ja lopuksi vielä yhdessä juoksemaan kehää
ympäri. Tuomari valitsi Remun ykköseksi ja Frodon kakkoseksi! Hienoa! Kp:ta
ei saanut kukaan tästä luokasta.
Täällä Remun eka arvostelu. Mutta
kyllä olen tosi tyytyväinen näyttelyymme! Koirat kuitenkin liikkuivat suht
hyvin, pienestä kehästä huolimatta ja olivat rentoja sitten kehän
ulkopuolella.
Näyttelyn jälkeen käväisimme Pirkon perheen luona kaffeella ja siellä
olikin Remulla uutta ihmeteltävää, nimittäin pari hamsteria isossa häkissä.
Niitä piti tuijottaa ja tuijottaa. Viimein laitettiin hamsterit eri
huoneeseen ja sen jälkeen alkoikin veljeksillä kunnon painit. Mentiin vielä
ulos läheiselle pellolle, jossa poijaat saivat juosta niin paljon kuin
jaksoivat! Kyllä oli väsynyt pikkukoira auton takaosastolla, kun lähdettiin
ajelemaan kotiin päin. Kiitos Pirkko ja Petri, oli mukava nähdä! Kotona
oltiin vasta kymmenen maissa illalla, kotimatkalla tehdyn parin mutkan
jälkeen.
3.4.2009
Tänään käytiin Remun kanssa lenkillä ja
mukana oli Anneli ja Myrtti. Mukavaa oli ja koirat saivat juosta niin
paljon kuin jaksoivat!
1.4.2009
Tänään käytiin treenamassa kentällä. Petri otti
Remun kanssa perus-juttuja. Ja minä otin
sitten Niilan kanssa meidän juttuja.
Ensin otettiin Niilan kanssa metallinouto, hyvin meni, Niila otti kapulan
hienosti kun muistutin siitä ja toi hyvin! Sitten vielä toisen kerran ja
taas meni hienosti. Palkkasin heittämällä lelun taakseni heti, kun Niila
tarttui nätisti kapulaan.
Sitten otettiin seuraamista. Ensin niin, että mulla oli nakki kädessä ja
sitten ilman. Hyvin meni!
Ruutu, ruudussa valmiiksi lelu ja matka täysi. Upeasti Niila meni ruutuun!
Sitten toisen kerran, matka oli lyhyempi ja ruudussa ei ollut palkkaa.
Hyvin Niila meni, seisahtui käskystä ja minä menin palkkaamaan sen siitä
ruutuun. Sitten jatkoin kokeenomaisesti ja kutsuin Niilan. Hyvin tuli
vierelle (mulla oli nakki kädessä) ja pieni seuraaminen lopuksi. Sitten
vielä kerran ruutu, ruudussa taas palkka ja matka pitkä. Hienosti meni!
Tosin Niila jäi seisomaan paikoilleen ruutuun, eikä ottanut lelua, vaikka
kuinka kehuin. No, kävin palkkaamassa sen siitä hyvästä seisomisesta.
:o)
Luoksetulo, jätin Niilan seisomaan, kutsuin ja käskin maahan. Se jäi taas
puoliksi istumaan kun minä olin liian hätäinen heittämään lelua. Harmi
jälleen! No, otettiin uudestaan ja nyt meni ihan hyvin! Sitten vielä
läpiluoksetulo. Kivaa oli!
Lopuksi vielä ammuttiin. :o) Minä olin koirien kanssa kentän toisessa
päässä ja heittelin kaikki nakit maahan ja koiran saivat niitä sieltä
etsiskellä ja syödä. Petri oli kentän toisessa päässä ja ampui. Niila
katsoi Petriin ekan laukauksen jälkeen, mutta ei sen jälkeen enää mitään.
Remu ei viitsinyt edes vilkaista Petriin päin missään vaiheessa.
29.3.2009
Agility-kisat Tampereella, Niilan kanssa.
Rata oli oikein mukava ja jouheva, ei liiemmin mitään kinkkistä paikkaa.
Niila eteni nyt aivan loistavasti! Puomin alastulolta tuli kontaktivirhe,
kun Niila vain törkeästi eteni käskyistä huolimatta, ja puomin jälkeen
mentiin suoraan hypylle ja sitten käännyttiin takaisin keinulle ja siitä
tuli hypyn rima alas Niilan kääntyessä hypyllä katsomaan minua, että mitäs
mä niin taakse jäin. Sitten mentiin taas hienosti ja A:n alastulolta tuli
toinen kontaktivirhe, mutta se oli kyllä tosi nippanappa, mutta tuomari
antoi silti virheen siitä! Harmi! Olen todella tyytyväinen Niilan menoon,
se meni tosi kivasti! Tehtiinpä vielä toiseksi nopein aikakin! Täällä
lopullinen tulos!
Ansa ja Ansan pennut jakselevat hienosti!
Pennut jutskaavat emonsa kanssa ja Ansa kyllä huolehtii niistä hienosti!
Pennut koittavat myös jo jotain leikin tapaista ja katselevat maalimaa
muutenkin. Laittelin Senjan lähettämiä kuvia pentuisista myös
kuva-albumiin, kiitos Senja! Tässä
Ensio
ja tässä
Eulaalia.
(Ne on kyllä niin samannäköisiä, että toivottavasti meni oikeat kuvat
oikeisiin kansioihin).

Ensio ja Eulaalia ihmettelevät maailmaa.
kuva: Senja Helle
28.3.2009
No tänään kävin Niilan kanssa treenaamassa
tokoa.
Otettiin ekaks tunnari, hyvin löyti omansa!
Sitten metalli, sekin meni hienosti!
Seuraamista. Tosin kenttä oli aika liukas joten mun liikkuminen oli hieman
varovaista, jonka takia Niila jossain määrin edisti mutta hyvin pikkukoira
koitti olla oikealla paikalla! Kiitos siitä! :o)
Ruutu. Ekalla kerralla täysmatka ja ruudussa valmiina lelu palkkana.
Hienosti meni! Sitten otettiin pienestä matkasta ruutuun menoa ja
jankattiin sitä, että siellä pysytään seisomassa eikä mennä maahan ilman
käskyä. Kyllä sekin meni hyvin! Sitten otettiin pari kertaa ihan loppuun
asti (ruutuun meno ja luoksetulo), käskyllä "Niila tule" se toimi hienosti
ja mulla oli nakki kädessä, että Niila tulis siihen kiinni ja seuraamaan.
Hyvin onnistui!
Luoksetulo läpijuoksuna, hyvin toimi!
Sitten vielä kaket, jotka nekin meni hienosti!
Ansa ja pentuiset voivat hyvin! Tyttökissasta
ei tullutkaan Minnaa, vaan Eulaalia. No hyvä näin, e-kirjaimella alkavat
molemmat. :o)
27.3.2009
Lomailua lomailua! :o) Ei olla Niilan kanssa
keretty treenaamaankaan sen enempää, kuin jos olisin töissä. Me vaan
lomaillaan! :o)
Laittelin
kuva-albumiin
kuvia, parilta eri lenkki-kerralta jäällä. Jotenkin se
Venla osuu ihmeellisesti aina niihin kuviin
(Jäällä lenkillä osa II).
Ellei muuta, niin ainakin niskakarvat tai takatassu tai joku muu ihme
ruumiinosa… Huoh! Sitten
siellä
on myös muutama kuva Giirasta. :o)
Ja vihdoin ja viimein saatiin myös hyvä kuva
Remusta, jonka laitoin Remun omalle
sivulle!
23.3.2009
Niinpä niin… Jouduin sitten viikonlopuksi ylitöihin + muut menot päälle,
niin en kerennyt tietokoneen ääreen lainkaan viikonloppuna!
Mutta siis Ansalassa kaikki hyvin! :o)
Pentujen painot nousee kohisten, n. 20 g päivässä! Huimaa! Ja Ansa tykkää
hoitaa ja viihtyy muutenkin! Kuviakin on tullut, mutta on se sähköpostin
välityksellä hieman hankalaa laittaa isoja kuvia niin paljon, joten laitan
teille tähän nyt nähtäväksi hieman pieniä kuvia. Kuvat ovat hieman eri
päiviltä, mutta menee se näiden katselu näinkin.

Ansa vielä yhtenä kappaleena, pesulla.

Plääh, tylsää…

Ihanaa kölliä.

Roikotus.

Hei kaikki, vielä on pennut mahassa!

Ansa ja pennut.

Poikakissa Ensio.

Äiti älä, muahan kuvataan.

Tyttökissa. Oisko se vaikka Minna, koska syntyi Minna Canthin päivänä. :o)
Tasa-arvo se jyllää tässäkin asiassa! :o))
kuvat: Senja Helle
22.3.2009
Agility-treeneissä ja mentiin rata-treenit. Olin itse jälleen tehnyt radan,
ja se oli nyt aika hyvä! Sellainen sopivan kinkkinen, mutta oli siinä
välissä helppojakin osioita.
Niilalla oli nyt erittäin kova meno päällä,
mutta yllättävän sujuvaa. Pujotteluun mentiin kahdesti, ja molemmat oli
aika vaikeista kulmista. Ekalla kerralla pujottelussa minä menin pujottelun
"väärällä" puolella ja se ei tahtonut nyt sujua ei millään!!! Vaikka muuten
se menee hyvin, niin nyt ei. Hinkattiin sitä vielä radan jälkeen ja se ei
ottanut mennäkseen. No ei muuta kuin koira autoon ja vähän "jäähtymään" ja
sitten hetken päästä taas. Otettiin jälleen koko rata ja nyt meni paremmin.
Palkkailin Niilaa välillä kun se meni jonkun osion hyvin. Ja mikä
positiivista, rimoja ei tippunut nyt juuri yhtään!!! :o))
Petri ja Remukin menivät hyppyjä, pussia ja
putkea. Kyllä ne osaa hyvin! :o)
20.3.2009
Aamulla soittoa Senjalle, mutta eihän sieltä heti vastattu. Sitten vihdoin
sain Senjan kiinni, ja Senja sanoi, että enempää ei ole
pentuja tullut kuin ne kaksi. Mutta ne
voivat kaikki hyvin, emä ja pennut. Ansa on
tosi hyvä äiti, syöttää ne tainnoksiin, ja sen jälkeen lähtee itse hieman
jaloittelemaan ja leikkimään. Ja syömään. :o) Senja tunnusteli Ansan mahaa,
mutta ei siellä mitään enää taida kyllä olla. Pentujen painotkin ovat
nousseet kohisten. Aamun punnituksessa pojan paino nousi 117 grammaan ja
tyttö painaa 110 grammaa. Isä-Anteron emäntä Minea risti pojan työnimeksi
Ensio, koska se syntyi ekana. :o)) Kuvia laittelen viikonlopun aikana
varmasti! Niitä sainkin jo Senjalta sähköpostiin. Ihan hyvä määrä tuo
kaksikin on, näin eka-synnyttäjälle! Onhan tuo todettu jo aiemminkin…
;o)
Kävin Niilan kanssa myös treenaamassa
tänään.
Ekaksi otettiin metallinouto, otettiin vain kerran, koska se oli
tosihyvä!
Sitten otettiin hyppynouto pari kertaa, koska tätä ei olla otettu pitkään
pitkään aikaan. Molemmat tosihyviä!
Tunnari. Ekalla kerralla Niila toi väärän (ei ole juuri koskaan tuonut
väärää…!!??), tokalla kerralla sitten toi oikean. Sitten otettiin vielä ja
se meni jotenkin ihan läskiksi. Niila meni haahuilemaan ihan jonnekin
muualle. Mikä siinäkin muka tuli?!?! Hassu koira. Sitten uudestaan vain, ja
se meni jo ihan hyvin. Leikittiin kapuloilla lopuksi.
Seuraamista. Mulla oli kädessä nakkia koko ajan, että paikka pysyisi
hyvänä. Tosi upeasti meni! Käännöksiä en nähnyt miten ne Niilalla meni
(istuiko), mutta kai ne hyvin meni, Niilalla oli koko ajan hyvä paikka
käännöksissäkin. Juoksuosuus ja hidas käynti oli myös ok, niitä otettiin
pienet pätkät. Sitten askelia ja käännöksiä paikalla, ne meni
loistavasti!
Luoksetuloa. Oltiin niin rohkeita, että otettiin pysäytyksen kera. Jätin
Niilan maahan, kutsuin, käsimerkillä seisomaan-käsky ja Niila pysähtyi kuin
seinään. Ja lelu lensi palkaksi. Sitten rohkenin ottaa myös maahanmenon.
Jätin Niilan seisomaan, kutsuin, käskin maahan, Niila meni nopeasti, mutta
jäi puolittain istumaan, harmi! Piti vielä antaa toinen käsky, josta Niila
sitten meni maahan ja heitin kuitenkin lelun palkaksi siitä. Rohkenin vielä
kokeilla, vauhti ei ollut kuitenkin kamalasti kärsinyt joten käskytin
maahan ja nyt meni. Ei ihan niin vauhdilla, mutta meni kuitenkin. Ja lelu
palkaksi. Ja vielä pari kertaa läpijuoksuna.
Ruutu. Matka oli tällä kertaa ylipitkä, Niila meni hyvin ruutuun ja
ruudussa oli valmiiksi lelu palkkana. Leikittiin vähän aikaa ja sitten
otettiin toisen kerran, eikä ruudussa ollut mitään. Niila meni hienosti,
seisahtui käskystä ja meni maahan käskystä. Ajattelin siitä ottaa loppuun
kokeenomaisesti, kävelin ruutuun päin, kävin palkkaamassa nakeilla Niilan
välissä, sitten etenin taas, kutsuin Niilan seuraa-käskyllä mutta se ei
oikein toiminut. Kutsuin sitten tänne-käskyllä ja se toimi, mutta Niila jäi
pyörimään mun väärälle puolelle. No mutta eihän me tuota olla juurikaan
otettu, eli tuotakin pitäis alkaa pikkuhiljaa treenaamaan.
En kuitenkaan malttanut jättää ruutua siihen, vaan otettiin vielä, tällä
kertaa päinvastaisesta suunnasta. Niila meni ruutuun hyvin, seisahtui ja
meni maahan hyvin. Minä etenin, palkkasin ja kutsuin. Kyllä se sieltä aika
hyvin tuli viereen. No, treenausta vaan tuohonkin hommaan! Vielä otin
ruudun niin, että käskytin Niilan vain ruutuun, siellä oli valmiiksi lelu
palkkana ja siitä vapaa.
Sitten vielä otettiin kaket. Matka oli melkeinpä täysi, hyvin Niila vaihtoi
asennot. Istumisesta seisomaan oli yhdessä vaiheessa vähän hankaluuksia,
mutta kyllä se siitä sitten. Ja lopuksi vielä leikkiä lelulla!
Tänään meillä on vielä iltavuoro töitä, mutta sitten alkaakin viikon
talviloma, jihuu!
19.3.2009
Orifame-kissalaan
syntyi tänään pentuja, emona meidän
Ansa! :o)
Aamulla tuli Senjalta viesti, että Ansalla on avautumisvaihe, siitähän se
jännitys sitten alkoi.
Päivällä, klo 14.00 jälkeen syntyi eka pentu, ruskea poika, painoa huikeat
102 g.
Sitten taas odottelin viestiä saapuvaksi, olin töissä ja vähän väliä
vilkaisin kännykkää, että oisko viestiä tullut. Sitten hieman ennen klo
19.00 tuli vihdoin viesti, että ruskeakuvioinen tyttö on syntynyt, painoa
kaikki 99 g. Vitsit mitä rääpäleitä! :o)
Taas odottelua, odottelua ja odottelua. Minä välillä laitoin Senjalle
viestiä, että vieläkö siellä tapahtuu, mutta ei tapahtunut. Puolen yön
jälkeen tuli Senjalta viesti, että enää ei taida tapahtua.
18.3.2009
Käytiin Niilan kanssa Terhin luona
treenaamassa tokotusta. Ensin kuitenkin käytiin navetassa ihastelemassa
lehmiä. :o) Kaksi vasikkaakin siellä on, helmikuussa syntyneitä, ja toinen
vasikka Etevä nuoli mun käden ihan litimäräksi. Mutta oli ne ihania!
:o)
Ja sitten pihalle treenaamaan. Pihalla oli tarhassa harmaa norjanhirvikoira
uros Ruska, joka haukkui koko ajan, mutta josta oli oivaa häiriötä. Tosin
mikään ei ole häiriöksi Niilalle!
Ensin otettiin metallinoutu. Palkkailin lähinnä siitä, kun Niila meni
kapulalle hyvin. No, kyllä se meni, tosin se kapulalle meno on taas
muuttunut "rajuksi". Ajattelin sitten, että parempi, että vauhti on hiukka
hitaampi (laukalla kuitenkin) kuin että koira menee kapulalle rumasti. Otin
sitten niin, että kun Niila meni kapulalle, sanoin sille hiljaa "nätisti".
Näin se toimi! Ja kuitenkin myös paluu oli hyvä laukka!
Tunnaria pari kertaa, siinä myös sanoin hiljaa "nätisti" ja kyllä se toimi!
Eikä vauhti kärsinyt! Ja molemmilla kerroilla löyti oman.
Sitten muisteltiin taas liikkeestä istumista. Terhi naksautti, kun Niila
istui. Ekalla kerralla naksu ei toiminut, mutta Niila istui kuitenkin
hyvin! Tokalla kerralla naksu toimi ja istuminen oli hieno!
Ruutu. Matka oli täysmittainen, varmaan vähän ylikin. Upeasti Niila meni
ruutuun, jonne olin vienyt jo etukäteen lelun palkaksi. Ruutu oli vieläpä
Ruskan tarhan edessä, muttei se Niilaa haitannut. Sitten otettiin ruutu
vielä toiseen kertaan eri suunnasta, ja nyt Niilan piti ohittaa Ruskan
tarha. Mutta tämäkään ei menoa haitannut lainkaan! :o) Hyvä hyvä!
Lopuksi luoksetulo läpijuoksuna, vieläpä Ruskan tarhan ohi. Hienosti Niila
tuli, pieni ennakoiminen hieman minun edessäni, mutta heitin lelun palkaksi
taakseni ja vapautin Niilan siitä. Jäi kiva mieli!
Tämän jälkeen Terhi otti oman koiransa Kassun kanssa ja sen jälkeen mentiin
sisälle kahville. Kiitos Terhi tästä treeni-tuokiosta!
Änsällä alkaa olla jännät paikat. Huomennahan
on Ansalla laskettu aika. Voi juku kun
jännittää, että mitä sieltä tulee. Ja milloin tulee. :o) Senjalta tuli
eilen viesti, että Ansa on pirteä, syö, leikkii ja laukkaa. Se kellii ja on
mahdottoman vitsikäs. Niin tyypillistä Ansaa. :o)
15.3.2009
Mentiin Niilan kanssa agility-treeneihin.
Otettiin pieniä ja rentoja pätkiä, lähinnä taas eteenmenoja. Ne meni nyt
tosi hyvin!
14.3.2009
Kuulumisia. On ollut aika rankka työviikko takana ja vieläpä jouduin
ylitöihin viikonlopuksi. Ei ole ollut oikein jaksua itsellä lähteä
Niilan kanssa treenaamaan tokoa. Ja minä
edelleen toivun siitä kuumeesta. Yskää vielä on vähän, mutta ei sillai
muuta. Mutta ensi viikko vielä töissä, sitten onkin viikon talviloma.
:o)
Ja koneellakin olen käynyt aika vähän. Niin vähän, etten muistanut mainita,
että Senja käytti Ansan viime tiistaina
ultrassa! :o) Kyllä siellä pieniä vipeltäjiä näkyi, ainakin neljä. Tarkkaan
eivät pystyneet laskemaan, eli tuo lukema voi tuosta kyllä muuttua. Ja Ansa
viihtyy tosi hienosti Senjalla, tykkää siellä olla keskipisteenä! Leikkii
vielä kovasti ja syö edelleen ahneesti!
Ja meikäläisestä muuten tuli täti! Ensi maanantaina tulee kylläkin jo kaksi
viikkoa siitä, kun isosiskolleni Tarulle ja hänen miehelleen Ilpolle syntyi
pieni tyttö! Kolme viikkoa etuajassa. Strategiset mitat ovat 2 kg 765 g ja
45 cm pätkä. Tietää minne suuntaa heti lomalla… Hattulaan. :o))
10.3.2009
Hyvin Ansa on kotiutunut Senjan taloon!
Illalla Ansa oli köllinyt Senjan ja Ekin välissä sohvalla ja yön nukkunut
pitkin pituuttaan Senjan jaloissa. On sillä oltavat! :o))
Käytiin illalla treenamassa tokoa Katjan kanssa. Minä otin ensin
Niilan kanssa, ekaksi metallinouto. Vein
kapulan itse ensin törppöjen taakse. Käskytin ja Niila toi hyvin, mutta
itse kapulalle meno oli vähän niin ja näin. Sitten vielä uudelleen, nyt
Katja vei kapulan törppöjen taakse. Hyvin Niila meni nyt kapulalle ja minä
vapautin sen jo siitä kun Niila otti kapulan suuhunsa. Ja lelu
palkaksi.
Tunnari. Katja vei kapulat törppöjen taakse. Sitten käskytin ja hyvin Niila
meni kapuloille, tosin varmaan vähän turhan rivakasti meni, koska Katja ei
ollut varma, ottiko Niila oikean. Mutta pienen tarkastuksen jälkeen
todettiin, että otti se. Sitten vielä toinen kerta ja nyt meni aika
hyvin.
Ruutu. Katja vei lelun ruutuun niin, ettei Niila nähnyt. Otettiin hyvän
matkan päästä mutta taisi olla kuitenkin sen verran hämärää, ettei Niila
hahmottanut ruutua ja meni tosi rajusti ruudun vasemmalle puolen ja jäi
sinne seisomaan. Noh, ei muuta höpsis vaan ja uudestaan. Nyt etenin hieman
yhdessä Niilan kanssa ja siitä sitten vauhdista lähetin Niilan ruutun. Ja
johan se sinne meni! Vielä toisen kerran samalla lailla ja hyvin meni.
Vielä kerran niin, etten ottanut kuin yhden askeleen ja hyvinhän se taas
meni!
Lopuksi vielä luoksetulo, ihan vaan läpijuoksuna. Hyvin tuli. Tosin
aavistuksenomainen ennakoiminen puolessa välissä matkaa, mutta hyvällä
vauhdilla kuitenkin tuli. Vapautin Niilan jo hyvissä ajoin ja heitin lelun
taakseni.
Sitten Katja otti Zenin ulos ja otettiin yhdessä pienen pieni
paikallaolo-harjoitus. Sitten Niila autoon ja Katja otti Zenin kanssa.
Kivat treenit!
9.3.2009
Vietiin Ansa synnytyslaitokselle, eli Senjan
luo. :o) Sielläpä saa nyt tuleva äitee tutustua hyvissä ajoin paikkoihin ja
kotiutua sinne. Ja valmistautua tulevaan synnytykseen ja
pentujen hoitoon. Hienostihan se rouva
sinne kotiutuikin. Tutki ja tutustui uteliaana paikkoihin ja juoksenteli jo
pitkin kämppää sinne tänne. Välillä piti syödä ja juoda ja sitten taas
mentiin iso maha mukana roikkuen. En nyt kyllä kerennyt enää ottaa
maha-kuvia, mutta jospa Senja vielä ottaisi… :o)
8.3.2009
Illalla agility-treenit. Otettiin pieniä pätkiä, harjoiteltiin vanhoja
juttuja. Mutta lähinnä eteenmenoa. Minä menin
Niilan kanssa eteenmenoa niin, että Petri
oli frisbeen kanssa neljän hypyn takana palkkaamassa. Ihan ok meni. Rimoja
tuli välillä vähän alas, mutta muutoin Niila eteni kyllä hyvin. Otettiin
myös putkeen menoa niin, että minä seisoin putken keskivaiheilla ja siitä
lähetin Niilan putkeen. Hyvin meni. Sen jälkeen otettiin myös pituutta,
pujoa ja rengasta.
Petri otti myös Remun kanssa hyppyjä ja
putkea. Kylläpä Rempasta löytyi sekä vauhtia, että ääntä!!! Huh! :o) Minä
menin Remun kanssa sitten pujoa (näytin Petrille, miten se mennään) ja
sitten pojat menivät sen yhdessä. Ei montaa kertaa, mutta tosi hyvin Remu
meni! Sitten Petri ja Remu ottivat vielä muutaman kerran rengasta, tosi
hyvin sekin meni!
5.3.2009
Tänään tuli Myrtti meille leikkimään. Myrtti on pieni collie-tyttö, joka on
päivän Remua nuorempi.
Annelia ja Myrttiä odotellessani otin tokoa
Niilan kanssa pihalla. Pieni seuraaminen,
hyvin meni! Sitten luoksetulo, jätin Niilan seisomaan ja menin vähän matkan
päähän ja kutsuin, ja käskin maahan. Nyt oli hieno! Sitten vielä pari
palauttavaa läpijuoksua. Sitten kakeja. Ihan hyvin meni, tosin taas se
istumisesta seisomaan takkusi. Mikä siinä oikein on?! Mutta tyytyväinen
olen näihin pika-treeneihin.
Sittenhän jo Anneli ja Myrtti tulivatkin ja Niila oli pelkästään ensin
ulkona. Hyvin Myrtti uskalsi tulla, vaikka Niila oli jo valmiina pihalla,
hihnassa tosin. Päästin Niilan sitten irti, kun olivat ensin haistelleet
toisiaan ja Myrttikin päästettiin vapaaksi ja kylläpä siinä äiti-koirakin
leikki! :o) Ihan kamalan kauaa ei Niila viitsinyt kakaran kanssa leikkiä,
joten koirien vaihto ja Remu sitten ulos. Lähdettiin metsään ja tehtiin
pieni lenkki. Kyllä Remu ja Myrtti juoksivat ja leikkivät, oli kyllä
väsynyttä koiraa kun palattiin takaisin kotiin. :o)
4.3.2009
Kyllä tästä alkaa pikkuhiljaa toipumaan. Tänään viimeinen saikkupäivä,
huomenna töihin.
Käytiin tekemässä tokoa Niilan kanssa,
sellaiset yhden kerran treenit. Melkein.
Ensin otettiin seuraamista. Mulla oli nakki kädessä koko ajan ja Niila
seurasi tosi hienosti! Käännöksetkin meni upeasti!
Metallinouto. Heitin sen, piti itse käydä laittamassa se törppöjen taakse
(tällä kertaa oli matalat merkit), sitten menin takaisin Niilan viereen ja
käskytin. Tosi upeasti meni koko liike, joten jätettiin siihen!
Tunnari, laitoin kapulat myös niiden matalien törppöjen taakse ja sitten
käskytin Niilaa. Hienosti meni, työskenteli hetkisen ja toi. Tosin minun
edessä piti kapulaa vähän pureskella, josta huomautin. Mutta kun se meni
niin hyvin, niin jätettiin sekin siihen kertaan.
Ruutu. Olin tehnyt ruudun jo heti kentälle mentyämme ja jättänyt sinne
pienen lelun, jota ei nähnyt vasta kuin kohdalla. Otettiin heti täysi
matka, lähetin Niilan ja sehän meni tosi hienosti ja suoraan ruutuun.
Seisautin sen lelun viereen ja siitä sitten vapaa. Kyllähän meillä oli
sitten mukavaa leikkiä lelun kanssa. Jätettiin tuokin liike tuohon
kertaan.
Luoksetulo. Jätin Niilan seisomaan, menin vähän matkan päähän, kutsuin, ja
käskin maahan. Hyvin tuli, aika hyvin meni maahan (olis voinu mennä
nopeamminkin) ja siitä sitten vapaa ja heitin nakin palkaksi. Otettiin tuo
vielä toiseen kertaan, nytkin meni ihan ok, ehkä oli jopa nopeampi
maahanmeno! Sitten vielä lopuksi läpijuoksuna, ok!
Vielä kaket. Istumisesta seisomaan takkus pari kertaa, muuten meni ihan
hyvin!
1.3.2009
Aamulla Kati ja Ville hakivat Niilan
kyytiinsä ja lähtivät kisaamaan. Ennen lähtöä vielä nopea "kisa-evästys",
miten-toimia-Niilan-kanssa. Minä jäin sitten jännityksellä odottamaan
tuloksia.
Ekat tulokset tuli tekstarilla ekan kisan jälkeen; Niila oli pudotellut
muutaman riman ja keinulta ja A-esteeltä oli tullut kontaktivirheet. No
minä annoin taas hieman "evästystä", että vie se hitaasti keinulle ja
Aalle, jos siis vain mahdollista.
Puolen päivän jälkeen tuli toisen kisan tulokset, ja saldona sillä kertaa
hylky, Niila kun oli ampaissut putkeen väärästä päästä. No, ei se mitään.
Hyvä, että Niila oli saanut mennä!
Minä jouduin lähtemään lääkäriin (tämä tauti sen kuin jatkuu), kun Kati ja
Ville toivat Niilan, eli en nähnyt ratoja videolta (vielä). SuurKiitos Kati
kun veit Niilan kisailemaan! Hieno homma! Kiitos myös Villelle!
28.2.2008
Hurjasti onnea puoli-vuotiaille kakaroille;
Giiralle,
Frodolle ja
Rempalle! Niin se aika vaan menee, huh!
Vastahan ne oli vaan sellaisia hiiren kokoisia pikkuruisia. Frodo ja Remu
ovat tällä hetkellä aivan samaa kokoluokkaa, veljekset kuin ilvekset! :o)
Korkeutta on n. 47-48 cm, ja painoakin löytyy jo n. 14-15 kilon verran. Eli
hyvänkokoisia jätkiä, äitinsä Niilan
kokoisia jo!!! Giira on himpun verran pienempi, mutta ei paljoa, korkeutta
on n. 44 cm.
27.2.2009
Sitkeässä on tämä tauti. Täytyi tänään todeta, ettei meistä ole sunnuntaina
kisaan lähtijöiksi. Illalla kuumetta yli 39 astetta, joten ei kannata
lähteä pelleilemään. MUTTA, hyvä ystäväni Kati soitteli minulle ja ehdotti,
että josko hän ottaisi Niilan mukaan kisaan
ja kisaisi Niilan kanssa. Kati on muutenkin aika paljon mennyt Niilan
kanssa treeneissäkin, joten hän tietää, minkälainen pakkaus Niila on. Itse
asiassa minä sitä salaa ajattelinkin, mutten kehdannut kysyä moista. Joten
ihanaa, että hän itse otti sen puheeksi!
Päätettiin, että Kati ja Ville hakevat Niilan sunnuntai-aamuna kuudelta, ja
lähtevät kisaamaan. Kati kisaa myös oman koiransa, novascotiannoutaja
Teddyn kanssa samoissa kisoissa, samassa luokassa. :o) Minä pirautin itse
kisajärjestäjille ja tein ohjaajan-vaihdokset. Nyt vain peukut pystyyn!
26.2.2009
Kuumetta vaan tuntuu meikäläisellä olevan edelleen. Ja kurkku on kipeä ja
yskittää. Ja kun yskii, sattuu. Voihan väkä sentään!
Ansa se vain paisuu ja ruokahalu sillä on
sammumaton. :o)
25.2.2009
Se on nyt loppuviikko saikkua. Toivottavasti sunnuntaina pääsen
kisaamaan!!
Remulla on tänään viimeinen silmätippa-kuuri.
Kyllä siihen silmän ympärille on karvaa kasvanut, mutta tarkastelussa
huomasin, että silmän ulkosyrjä on ihan aavistuksen vaaleanpunainen.
Laitamme niitä tippoja nyt kuitenkin vielä huomennakin.
24.2.2009
Meinasin lähteä töiden jälkeen Niilan kanssa
treenaamaan tokoa issekseni, mutta enpä vaan saanutkaan jotenkaan
aikaiseksi. Jalat oli kipeät ja kurkkuun vähän sattui. Menin sitten
sohvalle pötkölleni ja nukahdin siihen, ja kun heräsin niin koko selän
lihakset oli kipeät ja jalkojen lihakset oli kipeät. Mittasin kuumeen ja
olihan sitä. Ei ihme, että oli veto pois.
22.2.2009
Agility-kisat Tampereella, I-luokille vain yksi rata. Ennen
rataantutustumista otin Niilan kanssa
harjoitus-esteillä vähän hyppyjä. Ne nyt kulki… Rataantutustumisessa rata
tuntui kivalta ja helpolta.
Kun päästiin Niilan kanssa radalle, niin Niilalla oli hyvin vauhtia. :o)
Keinun kontaktit meni hyvin, A:n alastulolta tultiin komeasti ja pitkästi
ennen kontaktia alas (syynä taisi olla putki, jonne mentiin A:lta suoraan),
mutta puomi meni taas hyvin. Hyvä, sillä kontakteitahan ei olla nyt koko
talvena otettu, koska niitä emme maneesiin saa. Parissa mielestäni hyvässä
eteenmenossa Niila ei edennyt, ei sitten millään. Se jäi harmittamaan!
Hyppyjen rimojakin tuli taas alas, ja pituudelta tultiin ulos keppien
välistä. Ei hyvä. Jäi vähän paska fiilis.
Niilan "kakkos-kasvattaja" Riikka tuli myös meitä katsomaan ja Jarikin
kerkesi pikaisesti paikalla pyörähtämään (oli menossa Touhon (Pikkupaimenen
Golden Legend) kanssa haku-treeneihin).
Riikka sanoikin, että kun minä jännitän, Niila vaistoaa sen, ja varmistelee
sitten radalla. No, niinpä niin. Olin jo perjantaista asti jännittänyt tätä
kisaa, vaikka normisti en kamalasti jännitä. Kai se on, kun ei ole pitkään
aikaan taas kisannut. Mutta silti otti päähän meidän meno!!!
Remukin oli mukana (samoin Petri :o)) ja
Riikka, Petri ja Remu ottivatkin rauhoittumis-harjoituksia maneesissa. Hyvä
hyvä!
Tulosten selvittyä (meillä muuten
kolmanneksi nopein aika) ja kisakirjan saatuamme Riikka pyysi meitä heille
kahville, eikä siitä voinut kieltäytyä.
Perille päästyämme Riikka otti Jojon (Borderfame Talk Oth Town) ulos, ja me
päästimme Remun autosta, joten siinähän sitten olivat, mummo ja
tyttärenpoika. Tosin leikkiä ei näille kahdelle syntynyt, ei sisälläkään.
Mummo kyllä ojensi poikaa. :o) Ja täytyy myöntää, että kyllä oli kaikilla
meillä koirat vähän sekaisin, Remu ja Jojo on niin jollainlailla
samannäköisiä, että kyllä siinä piti tarkasti katsoa, ketä käskee ja
kummalle puhuu. Kamerakin oli mukana ja otettiin sitten kuvia, niitä
täällä.
21.2.2009
Käytiin Sarin luona ja koiran koiraa ei meillä mukana ollut. Harvinaista.
Mutta Sarin koirilla oli ollut vähän ripulia, joten syystäkin meidän koirat
jäivät kotiin. Rupateltiin mukavia. :o)
20.2.2009
Eipä olla päästy Niilan kanssa treenaamaan,
koska ulkona on ollut aika kylmä. No, jospa viikonlopun aikaan jossain
vaiheessa kerkiää. Tosin huomenna mennään käymään Sarin luona ja
sunnuntaina on Tampereella ne agility-kisat.
Remun silmät ovat jo paranemaan päin. Toisen
silmän ympärillä on vielä karvaton alue, mutta sekin on jo paremman
näköinen. Edelleen kuitenkin laitellaan silmätippoja.
Ansan maha se kasvaa melkein silmissä! Ihan
oikeasti, ei se töihin lähdettäessä ollut niin iso, kuin töistä palatessa…
Huh! Ja vielä sen pitäisi kantaa yli kuukausi…

Ansa kuvattu 31.1.-09, vielä aika ohkanen…

Eilen (19.2.-09) otettu kuva, paksukainen.

Tässä vielä kunnon kuva mahasta. Kyllä se siitä leviää. :o)
17.2.2009
Illalla oli kerhomme
vuosikokous, jonne en valitettavasti päässyt, koska olin iltavuorossa
töissä.
Tänä vuonna päätin, etten enää jatka hallituksen sihteerinä, on meinaan
sitä hommaa tullut tehtyä aika kauan. Tuli vain olo, että en jaksa
enää!
Minut valittiin vuonna 1995 hallitukseen jäseneksi, seuraavana vuonna minut
valittiin sihteeriksi, tein sitä silloin kaksi kautta. Sen jälkeen vuonna
1998 minut valittiin puheenjohtajaksi ja siinä olin aina vuoteen 2002 asti,
jonka jälkeen taas minut valittiin sihteeriksi aina tähän vuosikokoukseen
asti.
Nyt minut valittiin jälleen jäseneksi hallitukseen, eli ei minusta näin
vähällä pääse… ;o)) Sain ihanan lahjan hallitukselta ja kerholta näistä jo
kertyneistä vuosista, lahjakortin
Heini Sepälle,
josta voin tilata omilla koirien kuvilla varustetun taulun, Ihanaa!!!
Kiitos kerho! :o)
Vuosikokouksessa palkittiin myös vuoden koirat, ja
Niila sijoittui vuoden näyttelykoira-kisassa
5. sijalle ja vuoden agility-koira-kisassa 4. sijalle. No, eipä me paljoa
viime vuonna kisattukaan, kiitos suolitukkeuman ja pentusten!
16.2.2009
Aamulla siis Remu eläinlääkärille ja
eläinlääkäri otti heti raapenäytteen silmän ympäriltä. Näytteestä ei
löytynyt yhtään sikaripunkkia, hyvä! Ilmeisesti se on vain jotenkin
tulehtunut. Saatiin Fucithalmic silmätippoja, jota nyt sit laitellaan
silmän ympärille. Toivotaan, että tämä auttaa!
Terhi laittoi viestiä, että hän on lähdössä treenaamaan, joten päätin
lähteä mukaan! Mukavan aurinkoinen ja kirpakka pakkassää! :o) Minä otin
ensin Niilan kanssa.
Ekana metallinouto, otettiin vain kerran ja sehän sujui hienosti! Törpöt
oli apuna ja Terhi laittoi kapulan hieman törppöjen taakse. Tosi vauhdilla
Niila meni ja tuli!
Seuruuta, mulla oli nakkeja kädessä. Hyvin kulki!
Ruutua pari kertaa. Lelu ruudussa, Niila ei nähnyt kun Terhi vei. Ekalla
kerralla ei ihan täyttä matkaa, lähetin ja upeasti Niila meni ruutuun!
Sitten toinen kerta, nyt täysmatka ja lelu edelleen ruudussa. Jätin Niilan
merkille istumaan, menin itse muutaman metrin päähän Niilan eteen ja hieman
sivuun ja siitä lähetin. Hienosti meni taas, vauhdilla ja suoraan!
Hyvä!
Vielä kakeja, hyvin meni nyt!
Sit lopuksi iloinen pentuluoksetulo, hienosti meni! Yes! :o)
15.2.2009
Tänään oli jälleen agility-treenit, mentiin
Niilan kanssa. Olin tehnyt radan, joka
näytti aika helpolta, mutta joka osoittautuikin hieman kinkkiseksi. Paljon
oli valsseja ja takaaleikkauksia, hyvä niin! Hyvin Niila meni, parissa
kohtaa oli hieman vaikeuksia, mutta selvittiin niistä kuitenkin. Viikon ja
kahden päästä on kisat, joten peukut pystyyn! :o)
Petri ja Remu eivät taaskaan päässet
agility-treeneihin mukaan, mutta pojat ovat ottaneet aina silloin tällöin
tokoa pihalla. Hyvin Remu menee!
Huomasin viikonlopun aikaan, että Remun oikean silmän ympäriltä on lähtenyt
karvaa ja iho hieman punoittaa. Huomiselle aamulle onkin jo varattu aika
eläinlääkärille.
12.2.2009
Tokoa taas, Terhin kanssa. Terhi otti ensin Kassun kanssa, sitten minä
Niilan kanssa.
Ensin otin seuraamista, nakki kädessä. Hyvin meni! Käännökset ja kaikki!
Askeleita ja paikalla käännöksiä, hienosti toimi! Hyvä!
Ruutu pari kertaa. Terhi vei lelun ruutuun, Niila ei nähnyt. Loistavasti
Niila meni ruutuun, ja upealla vauhdilla! Sitten vielä toinen kerta, lelu
oli ruudussa, jätin Niilan istumaan ja menin itse muutaman metrin päähän
Niilan eteen ja siitä käskytin. Taas upea ruutuun meno, hienoa!
Metallinouto, minä heitin kapulan ja Terhi laittoi sen törppöjen taakse, ei
ihan kiinni, vaan nyt n. 30 sentin päähän törppöjen taakse. Hyvin Niila
meni, otti ja toi! Otettiin pari kertaa.
Sitten vielä pari luoksetuloa, ensin pentuluoksetulo, sitten niin, että
jätin Niilan maahan ja kutsuin. Hyvät vauhdit ja sitten taas leikittiin
kunnolla.
Ansa senkun pyöristyy silmissä. Täytyy lisätä
rouvan annoksia kolmeen kertaan päivässä. :o) Senjan kanssa puhelimessa
puhuessani Ansakin päätti ottaa osaa keskusteluun ja hyppäsi vaatteisiin
roikkumaan. Sitä piti sitten siinä hellitellä.
11.2.2009
Käytiin tänään treenaamassa tokoa koko perheen voimin. Minä otin
Niilan kanssa ja Petri
Remun kanssa.
Ensin otin minä ja Niila, otettiin pitkästä aikaa seuraamista. No, hyvä
että otettiin, saatiin meinaan taas muistutella, että missäs se on Niilan
paikka. Se ei ole minun edessäni…
Metallinoutoa. Heitin kapulan, Petri laittoi sen törppöjen taakse ja sitten
annoin Niilan hakea sen. Tosi hyvin meni kapulalle ja tosi hyvin toi! Pari
kertaa otettiin ihan kisanomaisesti, kolmannella kerralla lähdin juoksemaan
poispäin kun Niila tarttui kapulaan, että Niila tulisi myös minun luokse
laukalla. Se meinaan tahtoo mennä raviksi kun on metallia suussa… Kelläpä
ei.
Ruutua. Petri vei ruutuun lelun niin että Niila näki. Ei otettu ihan täyttä
matkaa. Lähetin Niilan ruutuun ja Niila menikin hienosti! Otettiin vielä
toisen kerran, nyt Niila ei nähnyt, että ruutuun vietiin lelu. Mutta
hienosti Niila silti sinne meni! Sitten vielä pari kertaa, ruudussa palkka,
hyvin meni, ja seisautin Niilan ruutuun. Ekalla kerralla taisi olla
takajalat hiinä ja hiinä ruudun sisällä, mutta kivasti toimi muuten!
:o)
Lopuksi vielä pari pentuluoksetuloa, matka oli tosi pitkä, ja Niila sai
hyvin vauhtia! Lelu palkaksi ja kyllä oli kivaa!
9.2.2009
Änsä se voi hyvin. Ehkä voi jo nähdä, että
sen masu olis vähän kasvanu. Tisut ainakin on punertavat. Ja sillä tuntuu
olevan nyt pohjaton ruokahalu. :o)
6.-8.2.2009
Ohjelmassa oli pe-illasta su-iltaan
Keuruun koiranäyttely.
Perjantai-iltana oli ensin talkoot, toimiston sun muun järjestämistä.
Jäätiin sitten myös Tuijan kanssa tuomari-illalliselle, kun pyydettiin
jäämään. Lauantaina sitten vuorossa oli terrierit ja sunnuntaina
pystykorvat. Minä toimin taas toimistopäällikön virassa. Kyllä oli sutinaa
jälleen. Sunnuntai-iltana olin tosi väsy, en jaksanut edes treeneihin
raahautua, siitä ei olisi ollut kenellekään mitään hyötyä. Mutta mukavaa
taas oli, ja ensi vuonna uudestaan…
5.2.2009
Lumisadetreenit. Illalla kentällä. Taina ja Terhi ottivat ensin koiriensa
kanssa, sitten otin minä Niilan kanssa.
Ekaks metallinouto, törpöt apuna. Heitin kuitenkin normisti kapulan, Katja
laittoi sen sitten törppöjen taakse. Hyvin se toi, otettiin pari
kertaa.
Luoksetuloa, ja se ei nyt oikein onnistunut. Otettiin vähän yhdessäkin
juoksua, täytyy löytää siihen nyt joku hyvä moottori.
Kakeja, ne toimi nyt hienosti! Palkkailin välillä, eikä otettu paljoa.
Sitten vielä ruutu pari kertaa. Näkyvyys oli vähän sitä sun tätä, joten
otettiin lyhyeltä matkalta. Terhi vei lelun ruutuun ja lähetin Niilan sinne
sitten. Upeasti meni, molemmilla kerroilla. Kyllä tämä tästä taas. Vielä
minun jälkeen ottivat Satu ja Katja, ja sitten olikin jo aika lähteä kotiin
sulattelemaan itseään. Kiitoksia teille avusta!
4.2.2009
Paljon onnea Napille, ikää kertynyt jo
seitsemän vuotta, vau! Onnea onnea! :o)
2.2.2009
Petri ja Remu olivat tänään jälleen tokon
startti-kurssilla. Hyvin oli kuulemma Romppaanen taas menny. Olivat
kerranneet vanhoja ja ottaneet uutena seuraamisen käännöksiä.
Senjan kanssa pirauteltiin tänään. Kerroin
Änsän kuulumiset, ja Senja sanoi, että taitaa
se tiine olla. :o) Sillä on tosiaan ruokahalu kasvanut, se jopa menee
Oonan kupille, kun se on ensin syönyt omat
eväänsä. Välillä se viihtyy omissa oloissaan (takan päällä) ja välillä se
on tosi hellyyden kipeä, niin että minä olen ihan naarmuilla… Välillä
kissat oikein villiintyvät leikkimään keskenään, Oonan mahtavan sähinän
kera. Huoh.
Katsoin muuten viime perjantaina Remun hampaita. Vauva-yläkulmurit oli
vielä paikoillaan, vaikka uusia pukkaa. Ja tämän päivän tarkastuksessa
vauva-hampaat olikin lähteneet jo molemmat. Hyvä. Oikeaan asentoon ovat
hampaat kyllä menossa. Korvat ovat edelleen liimauksessa, yhdellä langalla
ja paljolla karvalla. Nousevat herkästi pystyyn, vaikka lanka onkin korvien
juuressa. Tarttee seurata tilannetta. Ja
Niila alkaa pikkuhiljaa kasvattamaan uutta
turkkia. Näin kevättä kohden. :o)
1.2.2009
Eipä sitten keretty loppuviikosta tokoileen
Niilan kanssa, höh.
No mutta, Petri ja Remu treenas pihalla vähän,
minun avustuksella. ;o) Hienosti ne vaan menee. Sivulletulo ok, välillä
vähän vino. Seuraaminen hienoa, paikallejättö hienoa, luoksetulo tosi
vauhdikas. Ihan jees!
Illalla sitten menin Niilan kanssa agility-treeneihin. En ottanut Remua
mukaan (Petri ei päässyt), joten sain keskittyä vain Niilan. Otettiin
jälleen muutamia agi-pätkiä, ihan hyvin menivät. Otettiin pimeään
putkikulmaan viemisiä ja muutamia hyppy-pätkiä. Vauhtia taas piisasi.
Sitten jäin vielä Niilan kanssa toko-ryhmän kanssa treenaamaan. Mutta se
taisi olla virhe.
Otettiin ruutu ekaks, Satu vei lelun ruutuun niin, ettei Niila nähnyt. Kun
lähetin Niilan ruutuun, se vaan menee sinne oikealla puolelle ruutua
haahuilemaan, eikä mene ruutuun. Ei muuta kuin uudestaan, näytettiin
Niilalle lelu, ja nyt se kyllä sinne meni. Otettiin aika monta toistoa.
Kyllä se sinne menee, kun se Tietää, että siellä jotain on.
Sitten otettiin ruutua vielä niin, että jätin Niilan matkan päähän
ruudusta, menin itse lähemmäs ruutua, ruudussa palkka, käskytin Niilan
ruutuun ja ryntäsin sinne itse myös, lelulle. Annoin Niilan voittaa. Tämän
jälkeen vielä pari kertaa noin, kyllä tuli myös Niilalle ihan eri fiilis
lähteä ruutuun.
Noh, sitten otettiin luoksetuloa. Kutsuin Niilan, käskin maahan, se meni,
mutta ei ihan kamalan nopeasti. Sitten otin läpijuoksuja ja
pentuluoksetuloja Satun pitäessä Niilaa. Se kun niitä pysäytyksiä sitten
alkaa ennakoimaan. Mutta Tainan ja Satun mielestä Niilan luoksetulo-vauhti
on hyvä. Se vika taitaa olla vain minun omassa päässä…
Sitten metallia. Ekaks normisti, hyvin toi! Se nyt ryntää sinne kapulalle.
Otin törpöt avuksi, sillai se meni siististi. Kokeiltiin myös Tainan
tekniikkaa, että makupala on kapulan vieressä. Sekin toimi, paitsi Niila
sitten haistelee. Mutta onpahan nyt vinkkejä!
Sitten vielä kaket. Ja nehän tökki, joka helv***n asennonvaihdossa. Tais
olla siis virhe jäädä agilityn jälkeen tokoon. Niiallakin tais olla väsynyt
olo. Jäi aivan päinvastainen fiilis näistä toko-treeneistä kuin viimeksi.
:o/
27.1.2009
Tänään otin toko-treenit Niilan kanssa
kentällä.
Ensin metallinouto niin, että jätin Niilan paikalle, menin itse muutaman
metrin päähän Niilan eteen ja heitin kapulan minun eteeni vähän matkan
päähän. Annoin käskyn ja säntäsin itsekin kapulalle, mutta annoin Niilan
kuitenkin napata sen. Luovutus normaalisti. Ja reilu palkka. Sitten
kokeilin ihan liikkeenomaisesti, kapulalle meno oli tosi reipas, samoin
kapulan otto ja tuonti. Luovutus myös hyvä. Yes! Tosin nyt Niilalla alkaa
taas olemaan ne kapulalle menot aika rajuja… Noh, katsotaan mitä tehdään
asialle.
Sitten otin hyppynoudon pitkästä aikaa, hyvin meni.
Otin tunnarinkin myös pitkästä aikaa, pari kertaa. Ekalla kerralla muita
kapuloita oli n. kymmenen. Hyvin Niila löysi oman (se tosin meni kapuloille
aika rumasti). Sitten otin toisella kerralla niin, että muita kapuloita on
kisamäärä, eli viisi. Hyvin meni sekin.
Ruutu, matka oli jo aika pitkä, ruudussa ei tällä kertaa palkkaa. Tosi
hienosti Niila meni ruutuun, suoraan, ja minä heitin palkaksi frisbeen.
Sitten toisen kerran, nyt jätin palkan ruutuun, matka taas hivenen pisempi
ja hienosti Niila meni jälleen ruutuun! Sitten vielä kolmannen kerran,
palkka ruudussa ja matka jo melkein täyspitkä. Niin Niila meni taas
ruutuun, hyvin ja suoraan!
Kaket. Laitoin Niila hyppyesteen taakse, ettei se päässyt hivuttautumaan
eteenpäin. Ihan hyvin meni, tosin vielä vähän takkuili seisomisesta
istumaan meno. Otin tosi paljon vaihtoja, erilaisia, ja paljon myös
seisomisesta istumaan. Lopuksi palkkasin kunnolla.
Sitten otin vielä luoksetuloja, läpijuoksuina, koska näyttää siltä, että
ollaan liikaa otettu pysäytyksien kera. Kutsuin Niilan, ja melkein heti
vapautin ja heitin lelun taakseni.
26.1.2009
Petri ja Remu olivat illalla tokon
startti-kurssilla. Tekivät kuulemma aikalailla samoja juttuja kuin
viimeksi. Hyvin oli Remppa mennyt!
Minä tarkastelin Ansan mahanalustaa. Ihan
kuin tisut olisivat tositositosi vaaleanpunaiset. :o) Änseröt itää. :o)
Ansa on nyt ollut vähän omissa oloissaan, mutta kaipaa kuitenkin
hellyttelyä. Ja mielestäni ruokahalu on sillä himpun verran kasvanut.
25.1.2009
Treenauspäivä. Päivällä otin Remun kanssa
vähän katsekontaktia (jota Petri on Rempalle hienosti jo opettanutkin!).
Hyvin poika nakottaa nyt silmiin! :o) Sitten sivulletuloa ja seuraamista.
Hyvin meni. Paikallaoloa (Remu istui) ja siitä luoksetuloa. Hienosti toimi.
Paikallejätöt ovat vielä vähän niin ja näin, mutta pääsääntöisesti Remu jää
istumaan paikalle hyvin. Sitten maahanmenoa. Kädellä täytyy vielä vähän
näyttää, mutta hyvin menee. Sitten myös seisomista, hyvin seisoo. ;o)
Sitten illalla agility-treeneihin, mukana
Niila ja Remu. Petri oli töissä. Otettiin
agilityssa taas pieniä pätkiä (minä Niilan kanssa), lähinnä pujotteluun
meno-harjoituksia. Jotkut toimi, jotkut ei… Lopuksi otin Niilan kanssa vain
niin, että kunhan sain sen menemään oikein pujotteluun, palkkasin siitä.
Hyvinhän Niila osaa hakea itse pujottelun alun, mutta nyt otettiin niin
erilaisista kulmista, että pää meni (itselläkin) sekaisin.
Vielä lopuksi minä otin Sinikan avustuksella Remun kanssa putkea, ja
Remuhan meni putkeen jo niin ettei mitään! :o) Sitten vielä paria hyppyä,
Sinikka oli hyppyjen takana lelun kanssa ja minä (näennäisesti) ohjasin.
Hienosti meni! Kiitos Sinikka avusta!
Agility-treenien jälkeen haettiin Petri töistä ja siinä odotellessa otin
Niilan kanssa työpaikan isolla ja valaistulla pihamaalla tokoa (agilityn
jälkeen kun en toko-ryhmän kanssa kerennyt jäädä harjoittelemaan).
Ekaksi otin ruudun pari-kolme kertaa, matka oli hiukkasen pisempi, mitä se
on nyt ollut, mutta vielä aika lyhyt. Ruudussa patukka. Tosi hyvin Niila
meni nyt ruutuun, suoraan! Sitten vielä toisen kerran ja taas meni hyvin!
Sitten vielä kerran, pisensin himpun verran matkaa taas ja taas Niila meni
hyvin! Nyt myös seisautin sen sinne. Hienoa!
Metallinoutoa. Jätin Niilan seisomaan, menin itse Niilan eteen muutaman
metrin päähän ja heitin kapulan vähän matkan päähän minun eteeni. Sitten
annoin käskyn "tuo" ja itsekin säntäsin kapulalle. Johan tuli Niilallekin
kiire. Annoin sen ehtiä kapulalle ensin ja palkkasin siitä. Vielä pari
kertaa noin, ja viimeisellä kerralla otin luovutuksen normaalisti.
Hyvä!
Luoksetulo. Jätin Niilan seisomaan, kutsuin, käskytin maahan, mutta maa oli
tosi liukas ja Niila liukui tosi pitkään, ennen kuin jarrutus toimi ja se
meni maahan. Noh, otin sitten vain läpijuoksuja pari…
24.1.2009
Ei olla taas päästy treenaamaan tokoa, joten pienen tauon jälkeen päätin
mennä treenaamaan kentälle Niilan ja vähän
Remunkin kanssa. Mutta arvasinhan tuon,
ettei kenttäämme oltu aurattu. :o(
Noh, menin käymään siltä seisomalta kaupassa, suunnitelmissa treenata vähän
omalla pihalla sitten, mutta tapasinkin Ellun kaupassa. Siinä sitten
sovittiin, että lähtisin heille ja jäälle kävelemään koirien kanssa.
Otin Niilankin jäälle mukaan, vaikkakin se vuotaa vielä vähän. Mutta se oli
kyllä virhe. Sehän käänsikin häntäänsä Capolle. Vein Niilan sitten autoon
takaisin odottelemaan, kun me muut kävimme pienen lenkin jäällä. Remu ja
Capo saivat leikkiä täysillä, jopa Mikikin intoutui välillä vähän. Että se
niistä treeneistä…
21.1.2009
Kävin Rempan kanssa Ellun ja Samin luona.
Mentiin jäälle ja Remu sai leikkiä Capon (Skydive Neptunus) ja Mikin (S.
Freeflying) kanssa. Tosin Capo keskittyi keppeihin, joten Remulla ja
vanhalla Miki-papalla oli oikein hauskaa! :o) Mikä oli kiva yllätys, koska
viimeksi Miki rähähteli Remulle. Kierrettiin pieni lenkki, jonka jälkeen
käväistiin vielä sisälläkin. Siellä sitten Capo ja Remu leikkivät
keskenään. Kyllä oli taas oikein mukavaa! :o))
19.1.2009
Tänään Petri ja Remu aloittivat tokon
startti-kurssin. Viikko sittenhän tuo jo alkoi, mutta eka kerta oli
teoriaa, tänään eka kerta käytäntöä. Minä en saanut lähteä mukaan, ettei
Remun keskittyminen kärsi. Mutta siellä harjoiteltiin siis
luoksepäästävyyttä, kontaktia, seuraamista ja luoksetuloa. Luoksepäästävyys
Remulla on kunnossa. Kontakti kaipaa hieman harjoittelua, se katse kun on
liikaa siinä nakissa. Seuraaminen hyvä! Luoksetulo hyvä ja vauhdikas! :o)
Hyvä meijän pojjaat!
18.1.2009
Menin agility-treeneihin Remun kanssa. Petri
ei päässyt ja Niilalla on nyt juoksuissa NE
päivät, että oli parempi jättää se kotia.
Ensin tein muille suunnittelemani radan ja koitin ohjeistaa kaikkia
erikseen. Sen jälkeen muut tekivät pätkiä ja lopuksi Katin avustuksella
minä otin Remun kanssa paria hyppyä, joissa rimat oli maassa ja sen jälkeen
vielä putkea. Hyvin Remu meni. Todettiin, että palkka voisi olla jo
valmiina esteiden takana tai tulla apuohjaajalta, koska Remu kytsii
ohjaajan käsiä, samoin kuin Niila.
15.1.2009
Tänä aamuna käytiin Remun kanssa metsässä,
seurana meillä oli Remun ikäinen collie-tyttö Myrtti. Kyllähän tenavat taas
leikkivät! :o)
14.1.2009
Käytiin tokottamassa Niilan kanssa.
Ekaks otettiin metallinoutoa uudella metallikapulalla. Jätin Niilan
seisomaan, kapula vähän matkan päähän Niilan eteen ja minä itse menin
jonkin matkan päähän Niilan taakse. Käskytin ja tsemppasin paljon. Pari
ekaa kertaa kapulalle oli vähän vaisua, mutta sitten alkoi homma
sujumaan.
Seuraamista ja täyskäännöksiä, hyvin meni. Myös askelia sinne sun tänne
jotka meni myös hyvin.
Luoksetulo niin, että jätin Niilan seisomaan, kutsuin, käskytin maahan. Nyt
oli maahanmeno jo aikas nopea!! Noh, enempää tuota ei voitu ottaa, koska
Niilahan alkoi jo ennakoimaan, joten otettiin vain läpijuoksuja.
Kakeja. Laitoin Niilan tokohyppy-esteen taakse niin, ettei se voinut
liikkua eteenpäin. Aika lyhyeltä matkalta otin, että sain vahvistettua
seisomisesta istumaan menoa. Hyvin meni, tosin nyt Niila liikkui hieman
oikealle. Tajusin, että kun käskytin sitä istumaan, taisin näyttää kädellä
myös hieman oikealle. Sitten näytinkin hieman vasemmalle, niin eipä enää
liikkunut. :o)
13.1.2009
Tänään tulikin postissa miellyttävä kirje, nimittäin cacib-vahvistus
Niilalle viime vuoden maaliskuun Tampereen
näyttelystä, hienoa!
12.1.2009
Jep, tänään sitten saapuivat Ansa ja Senja
Kuopiosta. Petri kävi hakemassa Ansan Jyväskylästä, meikäläisen kun piti
mennä töihin.
Hyvin oli reissu mennyt! Astutuksia oli tapahtunut useita. Ansa oli
nukkunut melkein koko matkan, mitä nyt alussa oli Senjan sylissä vielä
kovasti jutellut (varmaan Anteroa etsi). :o) Kiva kiva! Nyt jännityksellä
seuraamme, mitä tuleman pitää. Peukut pystyyn!
11.1.2009
Vihdoin saan kertoa sen, mitä olen jo yli kuukauden odottanut! Tänään me
nimittäin vietiin Ansa Jyväskylään
matkahuoltoon, josta se lähti turvallisesti linjurilla Senjan kanssa kohti
Kuopiota ja ekoja häitään viettämään! Wuhuu! Kuopiossa Ansaa (ja Senjaa)
odottaa Antero-sulhasmies omistajansa Minean kanssa. Lukekaahan lisää
Pentuja-sivulta. Senjan luvalla julkaisen
nämä. Onnea kovasti häihin Ansa ja Antero!
Senja laittoi viestiä illemmalla ja soittikin myöhemmin, että astutuksia on
tapahtunut, Yes! Häät sujuvat hyvin! Taitavat tulla jo huomenna pois.
Me käytiin illalla agility-treeneissä. Otettiin taas pieniä pätkiä, aluksi
meinasi olla kyllä sellaista säätämistä, mutta kyllä se siitä. Minäkin olin
Niilan kanssa luvan perästä, vaikka Niilalla
juoksut oli. Tosin sillä oli housut jalassa, eikä se menoa haitannut. Petri
oli Remun kanssa ja teki niitä näitä.
10.1.2009
Kun toinen aloittaa niin toinenkin aloittaa. :o) Nimittäin
Ansakin aloitti juoksunsa.
9.1.2009
No just! Mä en ala! Niilalla alkoi juoksut!
Mä olin ilmottanut sen Tampereelle agility-kisoihin ensi sunnuntaiksi,
mutta ei sitten niin ei sitten! Oli pitkä tai lyhyt juoksujen väli, niin
aina juoksut alkaa meillä ja sotkee! Nyt väli tosin oli 7 kk, kun normisti
se on 4 kk! Kunpa tuo pitkä juoksujen väli nyt säilyis…
Tule-pitkä-väli-tule-pitkä-väli-älä-tule-paha-lyhyt-väli. :o))
Remusta vois jo sanoa, että se on sisäsiisti.
Se ei ole pitkään aikaan tehnyt sisälle mitään, ei ainakaan kolmeen
viikkoon! Ulkonakin se jo nostaa koipea välillä. Joskus korkealle ja joskus
se koipi jää matalalle. Joskus se ei muista nostaa lainkaan ja pissii niin
kuin tytöt. :o)
6.1.2009
Hyvää Loppiaista! Olipa mukava käydä kunnon aamulenkillä kun ei ollut
kylmä!
Kuva-albumista
löytyy uusia kuvia niin Venlasta,
Niilasta kuin
Remustakin.
4.1.2009
Tänään oltiin sitten maneesilla treenaamassa agilitya. Tehtiin tosi mukavia
pikkupätkiä!
Jäin Niilan kanssa agilityn jälkeen vielä
toko-ryhmään ja aluksi tehtiin kaikki yhdessä mitä kukakin halusi koiransa
kanssa tehdä.
Minä otin Niilan kanssa seuraamista, joka meni hyvin.
Sitten kaukot, ihan ok, paitsi seisomisesta istumaan takkuaa hieman.
Jätettiin onnistuneeseen suoritukseen.
Ruutua muutamaan kertaan ja aina palkka ruudussa ja lyhyt matka. Parilla
kerralla käskin seisahtumaan ruutuun, ja ne meni hienosti!
Tämän jälkeen otettiin vielä kaikki yhdessä paikkamakuu ja se meni hyvin.
Sitten alkoi meikäläistä jo niin paleltaa, että oli pakko lähteä kotiin,
enkä jäänyt enää odottamaan vuoroani, että olisin saanut tehdä jotain yksin
Niilan kanssa.
1.1.2009
Oikein mukavaa tätä vuotta kaikille, ja menestyksekästä sellaista! :o)
Meillä meni vuoden vaihde tosi hienosti!
Remua käytettiin ulkona hihnassa, vaikka
paukkuja paukkuikin, mutta jätkä ei kyllä välittänyt paukuista yhtään
mitään. Tosi upeaa! Kyllä se sitten välillä sai olla myös vapaanakin vähän
aikaa. :o) Venla ja
Niila ovat jo konkareita ja saivat käydä
ulkona ilman hihnaa, eivätkä välittäneet paukuista nekään mitään!
Laitoin myös
kuva-albumiin
kuvia Giira-neidistä Kaukon luvalla. Kiitos
Kauko kuvista! Todella ihastuttavan näköinen tuo Giira! :o)
|